Pallonkerääjä ja uhkaavat naapurit: osa 2/3 - Golfpiste.com

21.7.–28.7. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[17][25]
KilpailuaSuomalaista
Näkökulma

Pallonkerääjä ja uhkaavat naapurit: osa 2/3

Teollisuusneuvos Jorma Rauta-Auttilan katoamisesta oli kulunut jo yli viisi vuotta. Klubilla oltiin hienotunteisia leskeä kohtaan, ja supisuomalaiseen tapaan asia ikään kuin vaiettiin kuoliaaksi. Monia lesken kohtalo säälitti, mutta aina miehensä varjoon jääneelle naiselle ei siltikään tahtonut löytyä peliseuraa.

Leskirouvan edellisenä iltana varaamaan tyhjään lähtöön oli ilmestynyt kolme tunnettua juoruilijaa. Yksi pelaajista etsi koko ajan palloja, ja löytöjään hän hehkutti varauksetta muille.

Leskirouva ei näyttänyt tunteitaan, hymyili vain vienosti pallojaan iloisesti esittelevälle pelaajalle, tosin silmiin katsomatta. Kukaan ei tunne minua, ainoaa oikeaa Pallonkerääjää! Jormakin oli aina pitänyt saaliinsa omana tietonaan, hän hyvin turhautuneena ajatteli.

Peli jatkui vielä kolmen väylän verran. Tällä kertaa saalis oli laiha, kiitos sen ilopillerin, Pallonkerääjä tuhisi itsekseen. Pelin jälkeen hän poistui klubilta.

Ryhmän muut jäsenet jäivät puimaan hänen asioitaan terassille. Yhden mielestä tämä oli muuttunut umpimieliseksi miehensä katoamisen jälkeen, toinen taas arveli tämän joutuneen holhottavaksi ja kolmas tiesi miehen jo julistetun kuolleeksi.

Pallonkerääjä lajitteli saalistaan autotallissa. Huonoimmat löydöt hän suutuksissaan viskasi isoon jo puoliksi täyttyneeseen muovilaatikkoon. Hyviä palloja ei ollut löytynyt yhtään, ja syy oli sen toisen, sen tekopyhän virnistelijän, hän vihoitteli. Virnuilija saisi kadota samalla tavalla kuin Jormakin! Raivoissaan hän riuhtoi laatikon hyllystä ja pallot levisivät rytinällä autotallin lattialle.

Autotallin ovelta kuului napakkaa koputusta. Pallonkerääjä hätääntyi ja yritti kerätä pallot takaisin laatikkoon.

”Hei, naapuri täällä, onko siellä kaikki kunnossa?” mies oven takana huusi.

Pallonkerääjä jähmettyi istualleen betonilattialle, mutta lopulta hänen oli pakko ryhdistäytyä vastaamaan itsepintaisesti oven rynkyttäjälle.

”Mikä hätänä!” mies huusi ja jatkoi lukitun oven kolistelua.

Pallonkerääjä avasi ovea raolleen.

”Täällä ei ole mitään hätää”, hän ilmoitti hyvin tyynesti miehelle.

”Mutta minä kuulin ison rysähdyksen, saanko tulla katsomaan, voin auttaa”, mies yritti.

Leskirouva kiitti miestä huolenpidosta ja veti oven kiinni hänen edestään.

Seuraavana päivänä lesken avulias naapuri pelasi golfia tutussa neljän miehen porukassa. Teollisuusneuvos Rauta-Auttilan tilalle oli värvätty jo aikoja sitten mies samasta naapurustosta. Pelattiin sinisiltä, niinhän se Jormakin oli loppuajasta pelannut. Lesken naapuri kertasi tuohtuneena eilisen autotallijupakan käänteitä.

”Ei ole ihan kaikki muumit kotona sillä naisella, jotain se salailee”, mies puhisi.

Muutaman pelatun väylän aikana miehet eivät juuri jutelleet, sillä leskirouvan käytös vaati mietiskelyä. Tosin yhdelle kunnon soketille muut nauraa röhöttivät, ja sen lyöjä pää punaisena kiroili. Viitosväylän tiiboksissa olisi aikaa keskustella.

Kunttaan maastoutunut Pallonkerääjä makasi täysin liikkumattomana viitosväylän tiiboksin vieressä. Jorman pelikaverit nousivat ensin ylös kukkulan päälle ja siitä vähän matkaa alaspäin alarinteeseen rakennetulle sinisten tiille. Kaksi miehistä teki tarpeensa suojaisan metsän syrjään. Pallonkerääjä ei hievahtanutkaan, vaikka toinen heistä liritteli vain viiden askeleen päässä hänestä.

”Ei ihminen noin vain voi kadota”, ryhmän uusin pelaaja kommentoi teollisuusneuvoksen katoamista.

”Sanokaahan minun sanoneen, että siellä autotallissa sillä on jotain salattavaa”, lesken naapuri totesi. ”Ei päästä ketään sinne, ei minuakaan eilen”, hän jatkoi. ”Eiköhän me käydä vähän katsomassa paikkoja”, hän ehdotti.

Pallonkerääjä kuunteli ja odotti. Jokin kutitti hänen niskassaan, ja jokin tuntui liikkuvan lapaluiden välissä paidan alla. Olen mestariodottaja, hän ajatteli. Miehet jatkoivat lopulta matkaansa.

Metsän suojissa Pallonkerääjä pudisteli ötökät nutustaan ja sulloi maastoasunsa piilossa odottaneeseen reppuunsa. Lopuksi hän pukeutui marjanpoimijan varusteisiin.

Autotalli on varmistettava, hän ajatteli kotimatkalla. Suunnitelma muotoutui jo hänen mielessään, Jorman kaverit saisivat vielä mitä tilasivatkin.

…jatkuu…

Lue seuraavaksi: Pallonkerääjä

Lisää aiheesta

Tilaa Golfpisteen uutiskirje