28.7.–4.8. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[15][7]
KilpailuaSuomalaista
European Tour - Kilpagolf - PGA Tour

Rustatut kisakalenterit sisältävät kummajaisia – PGA Tourilla pelataan ensi kaudella kuusi majoria, tällä kaudella vain yksi

U.S. Open ja Masters Tournament pelataan PGA Tourilla kahdesti ensi kaudella. Kuva: Getty Images

Kortin automaattinen säilyminen ja toisaalta sen tavoittelun puuttuminen saattaa aiheuttaa motivaatio-ongelmia niin pääkiertueilla kuin haastajakiertueillakin.

Kuluva vuosi on ollut kaikilla mittapuilla poikkeuksellinen golfin isoilla kiertueilla. Jo keväällä valkeni, ettei koronapandemian keskeyttämää kautta pystytä viemään loppuun täydellä kattauksella. Kiertueilla ja myös USGA:lla ja R&A:lla on ollut mittava urakka turnausten peruutusten ja siirtojen sekä mahdollisten uusien ajankohtien etsimisen kanssa.

Kun U.S. Open (17.−20.9.) ja Masters Tournament (12.−15.11.) siirtyivät syksyyn, ja alun perin tällä viikolla pelattavaksi tarkoitettu Open Championship peruuntui, saa toukokuusta elokuulle siirtynyt PGA Championship (6.−9.8.) poikkeuksellisen kunnian olla vuoden ensimmäinen major-kilpailu.

PGA Tourin kilpailuohjelmiin on muutosten myötä muodostunut varsinaisia kummajaisia. Tämän vuoden U.S. Open ja Masters kuuluvat seuraavan kauden kalenteriin ja vastaavasti PGA Championship vajaan kahden kuukauden kuluttua päättyvän kauden 2019−2020 kalenteriin. Näin ollen jenkkikiertueella pelataan tällä kaudella ainoastaan yksi, mutta kaudella 2020–2021 peräti kuusi major-turnausta.

Koska U.S. Open ja Masters siirtyivät FedEx Cupin playoffien jälkeiseen aikaan, niitä ei voinut enää sisällyttää meneillään olevan kauden kalenteriin. Se tarkoittaa sitä, että Masters ja U.S. Open pelataan ennen syyskuun puoliväliä alkavalla uudella kaudella kahteen kertaan – ensin syksyllä ja toistamiseen vakituisilla paikoillaan vuoden 2021 huhtikuussa ja kesäkuussa.

Erikoista on sekin, että vuoden 2020 Mastersin voittaja saa pitää hallitsevan mestarin titteliään hallussaan vain viisi kuukautta − ellei sitten puolusta voittoaan onnistuneesti seuraavana keväänä.

Edellinen yhden majorin kausi 1800-luvulla

Syksyn U.S. Open ja Masters kuuluvat sen sijaan European Tourin kauden 2020 kalenteriin, sillä kausi ET:llä päättyy reilusti myöhemmin kuin PGA Tourilla – tänä vuonna vasta 13. joulukuuta.

Luvassa on erikoinen loppuvuosi ja -kausi, joka Atlantin toisella puolella käsittää siis vain yhden majorin. Tämän kilpailun voittaja nousee mielenkiintoisella tavalla jalustalle, sillä hänestä tulee ensimmäinen pelaaja sitten 1800-luvun, joka on voittanut samalla kaudella ”kaikki” majorit. Open Championship oli vuoteen 1894 saakka ainoa major-turnaus.

Vuoden ensimmäinen major-kilpailu, PGA Championship, pelataan reilun kolmen viikon kuluttua Harding Parkin kentällä San Franciscossa. Kuva: Getty Images

Eturivin tähdet pitävät yhden majorin kautta PGA Tourilla syystäkin välisesonkina. Taisteluilmeen löytymistä helpottavat tuhdit palkintopotit, joita ei kaikesta huolimatta ole ollut Yhdysvalloissa tarve kutistaa.

Heinäkuun lopulla European Tourilla pelattavassa British Mastersissa käynnistyy kuuden ET-turnauksen ”UK Swing”, jossa on jaossa palkintorahaa yhteensä 6,25 miljoonaa euroa, kun samaan aikaan BM:n kanssa PGA Tourilla pelattavassa 3M Openissa on yksistään 6,6 miljoonan dollarin eli 5,85 miljoonan euron kokonaispotti.

Myös PGA Tourin voittopotit ovat suurempia kuin jokaisen heinä-elokuussa Isossa-Britanniassa pelattavan kilpailun kokonaispalkintosummat. Pelinälkää uhkuvilla European Tourin pelaajilla lienee silti tienestejä kovempi polte päästä takaisin turnausgolfin pariin. ET:n palkintopotit tulevat ennemmin tai myöhemmin kasvamaan korona-aikaa edeltäneelle tasolle.

Yksi olennaisista tämän kauden päätöksistä liittyy pelioikeuksiin, jotka säilyvät automaattisesti nykyisten pelaajien hallussa ensi kaudelle. Toisin sanoen, haastajatason kiertueilta ei nousta tällä kaudella sarjaporrasta ylemmäs, ellei pelaaja satu voittamaan Challenge Tourilla tai USA:n Korn Ferry Tourilla kolmea turnausta. Samalla myös haastajakiertueiden tämänhetkiset kategoriat säilyvät vuodelle 2021.

Turvattu pelioikeus ei pelkästään hyvä asia

Työrauha on tervetullut olotila pääkiertueella, mutta sillä voi olla myös varjopuolensa. Kun pelaajalla ei ole tarvetta kamppailla asemansa puolesta, se voi ainakin jossain määrin pudottaa pohjan pois tavoitteellisesta tekemisestä kentällä ja sen ulkopuolella. Varmasti jokaisessa kilpailussa on tarpeeksi tavoitetta itsessään, mutta pelaajat venyvät usein parempiin suorituksiin pyrkiessään osoittamaan itselleen ja toisille, että ovat paikkansa kiertueella ansainneet.

Tästä hyvänä esimerkkinä käy Tapio Pulkkanen, joka jo lähes karsintoihin tuomittuna sijoittui vuoden 2018 Alfred Dunhill Links Championshipissä neljänneksi ja ylsi neljä viikkoa myöhemmin ET:n finaalisarjaan kuuluvassa Turkin kilpailussa top 10:een. ”Hattu-Tapio” löi parastaan pöytään silloin kun oli pakko, ja kilpaili vielä Belekin kisan jälkeen vain harvoille ja valituille tarkoitetussa Nedbank Golf Challengessa.

Nokia River Golfin toimitusjohtaja KImmo Sirainen (vas.) osallistui viime syksyn karsinnoista kortin saaneen Sami Välimäen (oik.) ja karsintafinaalin voittaneen Benjamin Poken iloitteluun. Tänä vuonna ei karsintoja ET:llä järjestetä. Kuva: Getty Images

Huippupelaajat eivät vierasta haasteita, ja taatusti suurin osa haluaisi mieluummin pelata täyden kauden normaalilla ”karsintauhalla” kuin säilyttää vähäisellä kilpailutarjonnalla kortin taskussaan ilman huolta sen menettämisestä. Ammattilaiset urheilevat menestyäkseen, eivät roikkuakseen joukon jatkona.

Voi asian toisinkin nähdä. Nythän on ainakin mahdollisuus pelata karsintapeikon pois ollessa täysin paineitta. Joillekin se saattaa sopia mainiosti.

Pitkiä kuukausia konkareille

Challenge Tourin pelaajilla on vielä suurempi huoli motivaation riittämisestä. Turnauksia on kauden jatkuttua jäljellä enää puolisen tusinaa, lisäksi pienten rahapalkkioiden kiertueelta puuttuu olennainen porkkana ET-korttien muodossa. Pelimatkoista kertyy toisaalta merkittäviä kuluja, saaden mahdollisesti jotkut pohtimaan kisoihin osallistumisen mielekkyyttä.

Kukaan ei ole tullut Challenge Tourille jäädäkseen. Jokaisella haastajakiertueen pelaajalla on yksi ja vain yksi päämäärä ja se on ylöspäin. Siksi muun muassa Roope Kakon kaltaisille European Tourille pyrkiville kokeneille kiertuepelaajille vuosi ilman konkreettista tavoitetta on puhdas takaisku.

Karsintojen puuttuminen on takaisku myös European Tourille, joista kiertue joutui pitkin hampain luopumaan. Karsintaruljanssi tuottaa ET:lle ilmoittautumismaksujen kautta joka vuosi noin miljoonan euron tuotot jättäen nyt melkoisen loven kiertueen talouteen, jota on jo muutenkin rokotettu riittävästi.

Lisää aiheesta

Tilaa Golfpisteen uutiskirje