Vasta alle puolet Suomen golfkentistä monitoroi ja kehittää ympäristötoimintaansa järjestelmällisesti.
Golfilla on lajina paljon selkeämpi yhteys luontoon ja ympäristöön kuin monella muulla liikuntamuodolla. Luontoyhteys on golfin vahvuus – ja samalla velvollisuus. Luonto ja ympäristö sekä niistä huolehtiminen pitää ottaa tosissaan.
Golfkenttä on rakennettua ympäristöä, mutta osa luontoa. Golfkentän hoitaminen vaatii paljon vettä, lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita, joilla kaikilla voi olla vaikutus ympäröivään luontoon.
Golfiin liitettyjä mielikuvia on vaikea muuttaa. Ne myös istuvat syvässä. Muutama vuosi sitten Helsingin Sanomat julkaisi Itämeri-laskurin, jossa golfin Itämeri-jalanjälki laskettiin kyseenalaisella kaavalla. Sittemmin HS korjasi laskuriaan golfin osalta, mutta mainehaitta oli jo ehtinyt syntyä.
Paras tapa vaikuttaa mielikuviin ja maineeseen onkin tieto – ja tiedolla johtaminen. Virheellisiä väittämiä voidaan kumota ja mielikuvia oikaista tehokkaimmin faktan avulla.
Luontokato ja ilmaston lämpeneminen ovat aikamme ylivoimaisesti suurimpia haasteita, jotka myös golfin on kohdattava ja otettava huomioon. Ympäristötyö on otettava myös golfissa tosissaan.
Suomen Golfliitto tekeekin jo paljon ympäristöasioiden eteen. Se on esimerkiksi kääntänyt kansainvälisen GEO OnCourse -ympäristötyökalun suomeksi. Sen avulla golfkentän on mahdollista tarkastella, seurata ja kehittää omaa toimintaansa ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Järjestelmä on myös kentille maksuton. Apua ja neuvontaa käytännön työhön on niin ikään saatavissa vaikkapa Golfliiton kenttäkehittäjiltä.
Samoin Suomen Golfkenttien yhdistys on ollut ympäristöasioissa aktiivinen. Yhdistys on kehittänyt Hiilineutraali golfkenttä -laskurin, jota Golfliittokin on osaltaan tukenut. Hiilineutraali golfkenttä -hankkeen puitteissa tullaan mittaamaan noin 20 suomalaisen golfkentän hiilijalanjälki vuoden loppuun mennessä.
Golfkentille on siis tarjolla apua, tietoa ja työkaluja. Siksi tuntuu erikoiselta, että moni suomalainen golfkenttä on ollut tähän asti ympäristötyössään passiivinen.
Golfliitto on urheilun lajiliitoista ensimmäisenä laskenut oman toimintansa hiilijalanjäljen.
Suomen Golfliitossa on 132 jäsenseuraa. Niistä vasta 43, siis alle kolmannes, on ottanut OnCourse-ympäristötyökalun käyttöönsä. Pelkästään työkalua käyttämällä voisi ympäristöasioihin vaikuttaa paljon. Kun toiminta on riittävän korkeatasoista, kentälle myönnetään GEO-ympäristösertifikaatti. Sen on saanut Suomessa vasta 15 kenttää.
Hiilineutraali golfkenttä -laskuria käyttävistä kentistä osa käyttää OnCourse -järjestelmää, mutta moni on mukana vain toisessa. Suomessa ympäristöasioiden ykkönen on Hirsala, mutta usea muukin kenttä on käytännön työssään jo hyvin valveutunut.
Useampi kuin joka toinen suomalainen golfkenttä ei ole kuitenkaan mukana missään ympäristöjärjestelmässä. Sitä ei voi kuin ihmetellä.
Tämä ei automaattisesti tarkoita, etteivätkö kentät tekisi asioita ympäristön eteen, mutta niin pitkään, kun kenttä ei seuraa ja kehitä toimintaansa sertifioidun järjestelmän avulla, sen on erittäin vaikea sekä dokumentoida työtään että osoittaa työn vaikuttavuutta uskottavasti.
Golfliitto lisää osaltaan painetta ympäristöasioihin tarttumiseen myöntämällä Golfliiton alaisia kilpailuja vain sellaisille kentille, joilla ympäristöohjelma on käytössä.
Golfliitto on suomalaisen urheilun lajiliitoista ensimmäisenä laskenut oman toimintansa hiilijalanjäljen vuodesta 2019 lähtien Olympiakomitean laskurilla. Laskuri on Helsingin Yliopiston ja Sitran (Suomen itsenäisyyden juhlarahasto) rakentama. Suurin osa Golfliiton hiilijalanjäljestä aiheutuu matkustamisesta. Vuonna 2019 sen osuus oli 74 %.
Tänä vuonna Golfliitto otti käyttöön Ekokompassi-ympäristöjärjestelmän oman ympäristötyönsä kehittämiseksi ja sertifioimiseksi. Osana ympäristöjärjestelmää Golfiitto kompensoi matkustamisesta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä yli 3900 eurolla vuodessa.
Suomen Golfliiton siipien suojissa toimiva Golfin Edistämissäätiön Ilmastorahasto valmistelee puolestaan laskuria, jonka avulla tavallinen golfin harrastaja voi laskea harrastuksensa hiilijalanjäljen verkkosivuilla olevalla laskurilla.
Koko golftoimialan yhteiseksi tavoitteeksi ollaan esittämässä hiilineutraaliuden saavuttamista vuoteen 2035 mennessä. Avuksi tähän Ilmastorahasto valmistelee golfalan ilmastotiekarttaa.
Ilmeisesti osa toimijoista odottaa ja tarttuu toimeen vasta, kun on pakko.
Osana käytännön ilmastotoimenpiteitä golfkentille pyritään saamaan pikaisesti lisää latauspisteitä sähköautoille ja hybrideille. Suomen Golflehdessä 3/2021 julkaistun artikkelin yhteydessä selvitimme, kuinka monella golfkentällä latausmahdollisuus on tarjolla ja kuinka tärkeänä kentät sen kokevat.
Vastanneista kentistä 38 % tarjosi latausmahdollisuuden, ja noin kaksi kolmannesta kentistä kertoi golfaajien kiinnostuksen latauspalveluita kohtaan kasvaneen. Niin ikään kaksi kolmannesta kentistä kertoi lähitulevaisuudessa lisäävänsä latausmahdollisuuksia.
Osana ympäristötyön panostuksiaan Golfliitto rahoittaa Pohjoismaiden nurmitutkimussäätiö STERF:in toimintaa 30 000 eurolla vuodessa. STERF:in tutkimushankkeet auttavat golfkenttiä laadun parantamisessa ja ympäristötyössä. STERF muun muassa kehittää heinälajikkeita, jotka sopivat parhaalla mahdollisella tavalla pohjoisiin oloihin ja vaativat näin ollen vähemmän lannoittamista.
Suomalaiselle golftoimialalle uskottava ympäristötyö on suuri mahdollisuus. Suomalaisista urheilun ja liikunnan lajiliitoista Golfliitto on ympäristöasioissa aktiivisimmasta ja edistyneimmästä päästä, ja toimeen tarttuminen on tehty lajijärjestöjen puolelta kentille helpoksi. Monilla kentillä on silti edelleen käynnistymisvaikeuksia. Ilmeisesti osa toimijoista odottaa ja tarttuu toimeen vasta, kun on pakko.
Paine kuitenkin kasvaa myös kuluttajien suunnalta, sillä moni kenttä on jo kertonut asiakkaiden kyselevän entistä tarkemmin ympäristöasioista. Osa asiakkaista valitsee jo kotikenttänsäkin sen perusteella, miten hyvin ympäristöasiat kentällä hoidetaan.
Lue seuraavaksi: Hirsala on yhä edelläkävijä golfkenttien ympäristötyössä, ja "se näkyy arjen valinnoissa"