Kentät valmistautuvat tulevaan talveen tutuilla rutiineilla. Viheriöiden muovisuojaus jakaa edelleen mielipiteitä.
Viime talvi oli golfkenttien kannalta yksi hankalimmista Etelä-Suomessa miesmuistiin. Lämpötila sahasi jatkuvasti plussan ja miinuksen välillä kasvattaen tuhdin jääkerroksen viheriöiden pinnalle. Tämä tuotti kenttämestareille huolta ja huonosti nukuttuja öitä.
Pahiten siipeensä saivat kylänurmikkaviheriöt. Vaikka kesä yleensä korjaa tilanteen ennemmin tai myöhemmin, eivät viheriöt toipuneet kaikilla kentillä täysin koko kauden aikana. Monet kentänhoidon ammattilaiset pohtivat nyt, voiko toinen samanlainen talvi iskeä heti uudelleen.
Kaikki kokemukset opettavat, mutta olisiko viime talven seurauksia voitu ennakoida toisella tavalla? Haastattelemamme kenttämestarit ovat sitä mieltä, että ei olisi.
”Vaikka mitä tahansa taikoja olisimme tehneet viime vuonna, kylänurmikka olisi kuollut”, sanoo Aurinko Golfin kenttämestari Olli Raatikainen.
Tulevia talvia varten naantalilaiskentälle on hankittu kotimainen polannemurskain, sillä jäänpoistossa käytetyt ilmastuslaitteet eivät kestäneet toimenpidettä.
”Hakkasimme jäätä griineiltä kolmen kaverin voimin. Kovaa hommaa, ja sitä riitti noin kaksi kuukautta. Arvioni mukaan saimme tämän ratkaisun avulla pelastettua 50 prosenttia viheriöistämme.”
Muutahan ei voi toivoa kuin että pääsisimme ensi talvena vähän helpommalla.
Jossain vaiheessa Aurinko Golfin kausityösuhteessa olevat kentänhoitajat tulivat jatkamaan jäiden poistoa, jotta ympärivuotinen väki pääsi pitämään vuosilomiaan. Mikäli tulevana talvena sattuisi olemaan samanlainen ruljanssi edessä, jäänpoisto hoidettaisiin pienellä porukalla.
”Menemme epävarmoina aikoina muutenkin säästöliekillä. Lisävoimia ei ole luvassa.”
Muovisuojaus ei sovellu Aurinko Golfin muodokkaille viheriöille
Raatikainen sanoo, että joidenkin kenttien käyttämä viheriöiden muovisuojaus ei ole Aurinko Golfissa käyttökelpoinen menetelmä. Se johtuu kentän muodokkaista griineistä.
”Muovien alle pääsisi meidän griineillä liian helposti vettä. Muutenkin muovien asentamisen ajankohdan ja vallitsevien olosuhteiden kanssa olisi oltava todella tarkkana, ettei vahinkoja pääsisi syntymään.”
”Muutahan ei voi toivoa kuin että pääsisimme ensi talvena vähän helpommalla.”
Nokia River Golfin kenttämestari Teemu Lehtimäki joukkoineen on tehnyt kentille samanlaiset ilmastoinnit ja ruiskutukset kuin ennenkin.
”Aiemmilta vuosilta tutuilla rutiineilla mennään. Mitään uutta ei ole mahdollisen jäätalven varalle ennakoitavissa”, hän pohti.
Rock-kentän uudet rölligriinit palautuivat tällä kaudella hitaasti. Jäätalvesta pahiten kärsivä kylänurmikka uusiutui vauhdikkaammin. Noin 1,5 kuukauden jälkeen kauden avauksesta oltiin kylänurmikan osalta normaalitilanteessa.
Riverissä on jo pitkään käytetty viheriöiden muovisuojausta. Viime talvena suojattiin kahdeksan griiniä, tulevana talvena muovipeitteen saa todennäköisesti useampi viheriö.
”Laitoimme viime talvena pelkät aumamuovit, joka estää veden pääsyn griinien pinnalle. Ensi talveksi täytyy taas kaivaa kuplamuovit esiin, jotta viheriöt saisivat enemmän happitilaa.”
Oulussa sijaitsevalla Virpiniemen kentällä on hyviä kokemuksia viheriöiden muovisuojauksesta. Kuva: Virpiniemi Golf
Kasvitaudit viihtyvät muovien alla, minkä vuoksi Lehtimäki korostaa täsmällistä ruiskutusrytmiä syksyllä. Lisäksi hän laittaa vielä yhden ruiskutuskerran griineille ennen muovien asentamista. Muovit levitetään viheriöille talkoovoimin lähempänä joulua.
”Joskus olemme laittaneet muovit jo marraskuussa. Vuosina 2006 ja 2007 jouduimme poistamaan peitteet jo tammikuussa, kun lumet sulivat. Talvesta pääsee paremmin perille vasta vähän myöhemmin, siksi muovien kanssa ei kannata kiirehtiä.”
Oulun korkeudella talvi oli Etelä-Suomeen verrattuna vastakohtainen, ja Virpiniemi Golfissa päästiin toimitusjohtaja Pasi Voutilaisen mukaan jatkamaan kautta keväällä siitä mihin syksyllä jäätiin.
”Täällä ei ollut huonoja vesijaksoja, kuten etelässä.”
Voutilainen sanoo, että mitä vaativammat olosuhteet ovat sitä paremmin muovit näyttävät toimivan ja päinvastoin.
Mitä vähemmän jäänpoistoja sitä pienemmälle stressille kasvusto altistuu.
Virpiniemessä muovisuojausta on käytetty viime vuosikymmenen puolivälistä lähtien. Kokemukset ovat olleet sen verran hyviä, että muovit on levitetty viime vuosina kaikille viheriöille. Tähän tulee kuitenkin ensi talvena poikkeus.
”Kahden viheriön kanssa on ollut ongelmia. Ne eivät ole tahtoneet viihtyä muovien alla, joten nämä griinit saavat jäädä ilman peitettä”, Virpiniemessä toistakymmentä vuotta kenttämestarina ennen toimitusjohtajapestiään työskennellyt Voutilainen kertoo.
Jatkossa mahdollisesti yhdellä jäänpoistolla
Nordcenter Golf & Country Clubin kenttämestari Staffan Lundmark kertoo, että kylmimmän vuodenajan lähestyessä on pidettävä huolta siitä, että kasvusto on mahdollisimman elinvoimainen ja valmiina talveen. Mitään ennakoivia vippaskonsteja ei hänelläkään talven varalla ole.
Edellistalvesta ei ollut Lundmarkin mukaan muuta iloa kuin se, että poikkeuksellisen hankalat olosuhteet kartuttivat kokemuspankkia. Hän olisi ryhmänsä kanssa ajoittanut viime talvena jäänpoiston vain yhteen kertaan, jos olisi tiennyt, että sää tulee sahaamaan koko ajan vesikelin ja pakkasen välillä.
”Mitä vähemmän jäänpoistoja sitä pienemmälle stressille kasvusto altistuu. Ehkä myös siirtonurmea olisi voinut leikata pois, jotta olisi saatu ohjattua vedet pois viheriöiden pinnalta.”
”Sen ainakin voi sanoa, että jos vetää maan jatkossa yhtä syvään routaan kuin viime talven alussa, murskaan jäät mahdollisesti yhdellä kerralla lopputalvesta”, toteaa Lundmark, joka ei griinien muovisuojausta käytä.
Paljon on golfkentillä talviaikaan sellaista, johon on reagoitava sen hetkisen tilanteen ja aiempien kokemusten perusteella. Vaihtoehtoja voi olla monia, joista pitää yrittää löytää paras ajankohtainen ratkaisu. Tosinaan on otettava riskejä, sillä luonto ei anna varmoja vastauksia.
”Mutta tätähän se on, kuten eräs kollegani osuvasti totesi: golfkentällä vietetään puoli vuotta talvea ja toiset puoli vuotta on siihen valmistautumista”, Lundmark naurahtaa.
Siis ei nääs nii paha lngelma oo, laittais enemmä kemikaalei vaa kenttiin nii pärjäis hyvi. Muutenki meillä lia päänsilitystä tää touhu ku ruoka on luomua jne… usassa lehmille annetaan steroideja ja kentissä on myrkyllisiä aineita ja siellä talous paljon paremmassa jamassa kun täällä. Usa on 1. Suurin talous ja suomi hyvä jos 100. Ensimmäisen maan joukossa. Routa ei täällä muuten ikinä tule niin kovaksi että kentät olisi ikiroudassa, vaan meillä kyllä kesä korjaa ja sitte kelpaa pelata. Ei tämmöisiä ongelmia ennekää ole olut joten syyttäisin kenttähenkilöstön alempaa koulutustasoa ennemminkin kuuin ilmastonmuutosta.
Rajut sään vaihtelut ovat tulleet jäädäkseen ja niihin on varmaan tosi vaikea varautua. ”Ei tämmöistä ennenkään ollut” on varmaan tosi ja sama tilanne oli myös pk-seudun jalkakäytävillä. Nastakengät olivat lähes välttämättömät ja silti sairaalojen päivystykset ruuhkautuivat kaatumisvammoista. Pakko tottua siihen, että lämpötila sahaa pakkasen ja lämpimän välillä, mikä aiheuttaa väistämättä ”märän sohjon” jäätymisen ja sen seurannaisvaikutukset.
Kummallinen on kommentti koulutustasosta, kun menneinä vuosina kenttiä hoidettiin ilman minkäänlaista koulutusta, eikä kommentoija varmaankaan viittaa aikaan ennen peruskoulua?