Golfille kulunut vuosi on ollut loistava, mutta Torniossa se on ollut todella haastava – monellakin tavalla.
Koronavirus satoi golfin syliin, niin karulta kuin se kuulostaakin. Jo pelkät luvut osoittavat asian olevan näin: niin kierrosmäärät kuin jäsenmäärätkin ovat kuluvana vuonna loikanneet ennennäkemättömiin sfääreihin lähes kentällä kuin kentällä.
Suomesta kuitenkin löytyy pari sellaistakin kenttää, joille koronavirus on ollut melkoinen vitsaus. Tiukimmilla ovat olleet Ålands Golfklubben ja Tornion Golf. Vaikka kentät sijaitsevat yli 800 kilometrin päässä toistaan, on niillä yksi yhteinen nimittäjä: Ruotsi.
Koronavirus iski Ruotsiin kovemmin kuin Suomeen. Jopa kovemmin kuin juuri mihinkään muuhun Euroopan maahan. Ja kun Ruotsi kärvisteli viruksen kourissa, meni valtakunnan raja sen ja Suomen välillä kiinni 19. maaliskuuta. Tornion golfille päätös näyttäytyi vähintään ongelmalliselta, jollei jopa katastrofaalisena, sillä golfkenttä sijaitsee kahden valtion rajalla.
Rajavalvonta oli keväällä tiukkaa siksikin, että luvattomia rajanylityksiä tapahtui jonkin verran etenkin vesien vielä ollessa jäässä. Suurin yksittäinen houkutin hiippailemiselle länsinaapurin puolelle taisi olla nuuska.
”Kun aloimme availemaan kenttää kesäkuun alussa, jouduimme miettimään, että miten täällä ylipäänsä pelataan, kuin valtakunnan rajaa ei saa ylittää kuin virallisilta rajanylityspaikoilta. Meillä ylitetään valtakunnan raja neljä kertaa kierroksen aikana”, Tornion Golfin toimitusjohtaja Jukka Ryhänen kertoo.
Lopulta katastrofilta vältyttiin, kiitos hyvän ja ratkaisukeskeisen vuoropuhelun Sisäministeriön, Rajavartiolaitoksen ja Tornion Golfin kesken. Aluksi sallittiin kentänhoitajien liikkuminen kentän alueella, kunhan he pukeutuvat huomiovärisiin työvaatteisiin.
Kentästä lähes 2/3 kulkee länsinaapurin puolella. Kuva: Tornio Golf
Myöhemmin saatiin lupa myös pelaamiselle koko kentän alueella, mutta vain tiukoin ehdoin. Seuraavan päivän lähdöt oli varattava edelliseen iltaan klo 18.00 mennessä, jonka jälkeen Tornion Golf toimitti lähtölistan Rajavartiolaitokselle. Kentälle pääsivät vain ne ihmiset, joiden nimi löytyi listasta.
”Meillä pelaajat ovat tottuneet siihen, että kun sää on kiva, niin lähdetään kentälle. Nyt se ei tietenkään ollutkaan mahdollista ja spontaani pelaaminen jäi pois. Se aiheutti parran pärinää”, Ryhänen sanoo.
Siitä on Ryhäsen mukaan kiittäminen Rajavartiolaitosta, jonka kanssa yhteistyö on toiminut koko ajan hienosti. Klubitalon vierestä kulkevaa tietä pitkin pääsee Ruotsiin niin sanotun pikkutullin kautta. Se rajanylityspaikka oli kuitenkin nyt käyttökiellossa. Erityisluvalla Ruotsin puolella asuvat golfseurojen jäsenet pääsivät kuitenkin pelaamaan kentälle, kunhan varasivat kierroksensa edellisenä iltana ennen klo 18.00 Suomen aikaa. Auto vain jätettiin Ruotsin puolelle ja kentälle käveltiin loppumatka.
Loppujen lopuksi omat pelaajat, kentällä toimii kaksi seuraa, ruotsalainen Haparanda Golfklub ja suomalainen Meri-Lapin golfklubi, pelasivat käytännössä saman määrän kuin tavallisestikin. Kauden kokonaissaldona Meri-Lapin golfklubin jäsenmääräkin nousi, tosin vain yhdellä henkilöllä, mutta olennaista on, ettei se ainakaan laskenut hankaluuksien takia.
Ruotsalaisten greenfee-pelaajien määrä kuitenkin romahti puoleen normaalista, kun pitkään kentälle päästettiin vain pelioikeutetut.
”Soittoja tuli Ruotsista paljon, mutta emme me voineet päästää heitä pelaamaan. Normaalina vuonna täällä kulkee myös paljon norjalaisia. He jäävät matkailuautoilla kentän lähelle yöksi tai kahdeksi ja käyvät pelaamassa. Nyt turisteja ei näkynyt”, Ryhänen kertoo.
Eikä Torniossa näkynyt suomalaisiakaan turisteja. Seutukunta loimusi punaisena tartuntakartoissa, ja moni kiersi koko Länsipohjan kaukaa.
Kokonaiskierrosmäärä oli vuonna 2020 reilut 10 700, kun se vuotta aikaisemmin oli lähes 12 000. Taloudellisesti kyse on useamman kymppitonnin tulonmenetyksistä. Nyt Torniossa toivotaankin, että rokotteet purevat ja niitä saadaan toimitettua hyvissä ajoin niin suomalaisille kuin ruotsalaisillekin.
Covid-19 ei kuitenkaan ollut ainoa vastoinkäyminen, jonka kanssa Torniossa kamppailtiin. Oma lukunsa Tornion leveysasteilla on aina luonto ja arvaamaton sää. Marraskuussa 2019 lämpötila sahasi pitkään pakkasen ja suojasään väliä ja sen seurauksena kentälle muodostui 20 cm paksuinen teräsjääkerros. Kentän ja viheriön kannalta se oli katastrofi.
Kaiken kukkuraksi päälle satoi todella paksusti lunta, olihan talvi lumimäärässä mitattuna poikkeuksellinen. Keväällä jännitettiinkin sitä, miten korkealle vesi nousee ja pitävätkö tulvavallit. Pitivät. Hyvä niin, muuten koko kenttä olisi ollut hetkessä veden vallassa. Jääpolte kuitenkin moukaroi kenttää ja erityisesti herkkiä viheriöitä armottomasti.
”Ei ikinä ole ollut niin huonoa. Parina aikaisempana vuonna, kun viheriöltä otettiin suojamuovi pois, niin siellä on ollut vihreä ruoho alla. Nyt siellä oli mustaa.”
”Teimme sellaisen ratkaisun, että keskityimme viheriöihin ja jätimme muut alueet vähemmälle hoidolle niin pitkäksi aikaa, että ne oli saatu hyvään kuntoon. Parilla viheriöllä näkyi koko kauden jääpoltteen jälkiä, mutta kokonaisuudessaan kentän kunto oli erinomainen. Kenttämestari Markku Heimila teki melkoisia taikoja jälleen”, Ryhänen kertoo.
Loppukaudesta Torniossa pelattiin loistokuntoisella kentällä. Kuva: Tornion Golf
Kuin pisteeksi iin päälle loppukesä oli Torniossa todella sateinen. Kenttä lainehti ajoittain vedestä. Kun tulvivat väylät oli voitettu, alkoi pienimuotoinen taistelu valkoposkihanhien kanssa. Ne eivät yleensä ole Torniossa golfareita kiusanneet, mutta nyt parvet parkkeerasivat kentälle muuttomatkallaan. Niitä hätisteltiin, mutta kuten moni rannikkoiseutujen golfari tietää, se ei auta kauaakaan. Kaakattajat tulevat ja menevät oman mielensä mukaan.
Korona jyllää edelleen. Raja on kiinni ja kulkua valvotaan. Joidenkin tietojen mukaan Tornion alueella on ollut palveluksessa 600 eri rajavartijaa, kun tiukentunut valvonta on nostanut henkilötarvetta, jota on paikattu keikkatyöläisillä. Monille heistä golfkenttä on tullut tutuksi.
”On käynyt niinkin, että muutama rajavartija oli alkusyksystä yhteydessä, koska he halusivat tulla kokeilemaan golfia. He kävivät muutamia kertoja lyömässä ja pelasivat sitten par 3 -kentän. Hyvin lähtivät lyönnit liikunnallisilta rajavartioilta, ehkä heistä vielä golfareita saadaan”, Ryhänen naureskelee.
Meri-Lapin Golfklubissa on 536 jäsentä. Kentällä pelataan vuosittain 12 000–13000 kierrosta, joista noin neljännes lähinnä Ruotsin puolelta tulevien vieraspelaajien toimesta. Vuonna 1991 avattu Tornion kenttä toimii myös Ruotsin golfliittoon kuuluvan Haparanda Golfklubbin kotikenttänä.
Kentän erikoisuus on kuutosreikä (par 3), jonka tiilyönti kahden aikavyöhykkeen alueella on Suomen puolelle päätyessään kestänyt tunnin ja joitakin sekunteja päälle. Väylistä 11 kulkee Ruotsin ja seitsemän Suomen puolella.