Golf ja tasa-arvo – onko golf kaikkien peli? - Golfpiste.com

21.–28.6. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[19][33]
KilpailuaSuomalaista
Ajankohtaista

Golf ja tasa-arvo – onko golf kaikkien peli?

Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja moninaisuus ovat pitkään olleet kuumia yhteiskunnallisia puheenaiheita talouselämää myöten. Kuinka yhdenvertaisuus golfissa toteutuu? 

(Juttu on julkaistu Golflehden numerossa 2/2020)

Arvojen ja asenteiden muutos on pakottanut myös liikunnan ja urheilun maailman muuttumaan. Suunta on kohti tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja hallinnon monipuolisuutta.

Ennen oli toisin. Myös golfissa.

”Aivan kuten monet muutkin urheilulajit, golf on miesten miehiä varten kehittämä peli. Se on asettanut normit pelille ja sille, ketkä tuntevat itsensä itsestäänselvästi golfareiksi.”

Ruotsin Golfliiton vuonna 2014 lanseeraama Vision 50/50 saattaa kärjistyksessään ampua hieman yli, mutta tuskin kovinkaan paljon. Niinpä länsinaapurissa on jo useita vuosia tehty työtä naisharrastajien määrän kasvattamiseksi, asenteiden muuttamiseksi ja naisten aseman vahvistamiseksi myös johtavissa asemissa. Sen uskotaan aikanaan heijastuvan golfyhteisöjen arkeen: toiminnan sisältöihin ja niitä ohjaaviin rakenteisiin.

Pyrkimys sukupuolten väliseen yhdenvertaisuuteen näkyy esimerkiksi yhdeksänhenkisen liittovaltuuston kokoonpanossa. Naisia on neljä, joista yksi on myös puheenjohtaja.

Työ ei kanna hedelmää

Ruohonjuuritasolla tekemistä riittää silti. Vielä vuonna 2016 vain 17 % seurojen toiminnan­johtajista oli naisia. Golfseurojen hallituksissa ­naisten osuus oli 10 %.

Pääsihteeri Gunnar Håkanssonin mukaan iso osa golfseurojen toiminnasta rakentuu yhä sen varaan, mitä miespuoliset pelaajat harrastukseltaan toivovat. ­Naisten aktivoimiseksi golfin pariin rinnalle on kyettävä tarjoamaan uudenlaisia konsepteja. Se on kaikkien etu, sillä naisten mukana kentille saadaan myös junioreita ja kokonaisia perheitä. Silloin kaikki voittavat.

Håkanssonin näkökulmasta kyse on perustavanlaatuisesta muutoksesta, joka on kyettävä ajamaan läpi, jotta myös seuraavat sukupolvet ovat valmiita kokemaan lajin omakseen.

Muutosta vauhdittaakseen Ruotsin golf­liitto on vuonna 2017 käynnistänyt seuroille suunnatun Vision 50/50 -hanketta jalkauttavan koulutusohjelman. Yksi tavoitteista on naisten osuuden kasvattaminen golfseurojen hallituksissa vähintään 35 prosenttiin vuoteen 2021 mennessä.

Panostuksiin nähden on huolestuttavaa, että jäsentilastoissa naisten käyrä osoitti viime vuonna vahvasti alaspäin. Yli kaksi tuhatta naisharrastajaa jätti lajin.

Golfopetus ohjaa mielikuvia

Golfopetuksessa tasa-arvo on Ruotsissa sen sijaan jo alkanut nostaa päätään. Kun naisia PGA:n jäsenistä oli vuonna 2016 vain 9 %, uusimmissa tilastoissa osuus on jo 15 %. Se on huomattavasti enemmän kuin Ison-Britannian neljä tai Suomen kahdeksan prosenttia.

Golfopetuksen säilyminen vahvasti miehisenä linnakkeena ei voi olla vaikuttamatta siihen, millaisin kasvoin golf esittäytyy lajin pariin ensi kertaa tuleville. Juuri näitä mielikuvia PGA of American johdossa kuusi vuotta vaikuttanut Pete Bevacqua patisti golfia lajina muuttamaan, jos golf mielii säilyttää jalansijansa liikunnan ja urheilun markkinoilla vielä tulevaisuudessakin.

”Uskon kaikkien, tai ainakin lähes kaikkien, olevan samaa mieltä siitä, että golfin kasvot on saatava muuttumaan, jos lajin mielitään kasvavan. Kasvojen on näytettävä enemmän muun Amerikan kasvoilta.”

Se tarkoittaa Bevacquan mukaan sitä, että naisten lisäksi myös entistä useampi vähemmistöjen edustaja on saatava mukaan lajin pariin.

Golfin potentiaali on naisissa

Miltä kasvot näyttävät nyt, nimenomaan Yhdysvalloissa? National Golf Foundationilla on tarjota vastaus.

”Keskivertogolfari on 46-vuotias mies, jonka taloudella on käytössään yli 100 000 dollarin vuositulot ja joka pelaa noin 18 kierrosta vuodessa.”

Naisten osuus golfareista on Yhdysvalloissa 19 %, Suomessa noin 27 prosentin luokkaa. Se edustaa hyvää eurooppalaista keskitasoa. Kärjessä ovat Saksa ja Hollanti, joissa vastaavat osuudet ovat 34,4 ja 31,5 %.

Osa miesjohtajista on julkisesti ilmoittanut, että ei enää osallistu kokouksiin tai paneeleihin, joissa osanottajat ovat yksinomaan miehiä.

Potentiaalia naisissa on melkoisesti. Se kävi hyvin ilmi sveitsiläisen biotekniikkayhtiö Syngentan tilaamasta ja vuonna 2017 julkistetusta tutkimuksesta. Tulosten mukaan maailmassa löytyy tällä hetkellä noin 36,9 miljoonaa sellaista naista, jotka olisivat kiinnostuneita kokeilemaan golfia. Jos tämä joukko saataisiin mukaan, taloudellinen piristysruiske golftoimialalle olisi vuositasolla 35 miljardin dollarin luokkaa.

Miten potentiaalia päästään hyödyntämään? Lisäämällä naisten osuutta erilaisissa hallintoelimissä ja ottamalla moniarvoisesti huomioon muidenkin intressiryhmien edustamat mielipiteet, sanovat monet asiantuntijat. R&A:n viime vuonna julkistama, naisten asemaa parantamaan pyrkivä peruskirja, Women in Golf Charter, on samoilla linjoilla.

Kohti parempaa päätöksentekoa

Pelkät prosenttinumerot ja hallituspaikat eivät tietenkään riitä. On pidettävä huoli myös siitä, että erilaisia näkökulmia aidosti arvostetaan ja että ne konkretisoituvat päätöksenteossa ja päätösten laukaisemissa käytännön toimissa. Asenneilmasto on saatava kuntoon.

Tutkimustieto puhuu monipuolisen hallinnon puolesta. Moniarvoinen päätöksenteko on tie parempiin tuloksiin ja auttaa esimerkiksi yhteistyökumppaneiden hankkimisessa.

Talouselämässä moninaisuudesta on tullut viime vuosina laajemminkin yksi keskeisistä teemoista. Teknologia-alalla sitä on luonnehdittu jopa tämän hetken kuumimmaksi puheenaiheeksi. Osa miesjohtajista on esimerkiksi julkisesti ilmoittanut, että ei enää osallistu kokouksiin tai paneeleihin, joissa osanottajat ovat yksinomaan miehiä.

Tekemistä riittää

Miten trendi näkyy golfin terävimmällä huipulla?

Käytännössä ei mitenkään. Jos tarkasteluun otetaan vaikkapa International Golf Federation, joka on lajin ikkuna kansainväliseen olympialiikkeeseen päin, moninaisuudesta on vaikea puhua. Signaalit ulospäin eivät ole parhaita mahdollisia.

11-henkisessä hallituksessa on vain yksi naisjäsen, Japanin golfliittoa edustava Nobuko Hirauma. Kaiken lisäksi hallituksen muut jäsenet muistuttavat siitä, että tärkeimmät johtopaikat golfissa ovat yhä pääsääntöisesti miesten hallussa. Joukossa ovat R&A:n Martin Slumbers, USGA:n Mike Davis, European Tourin Keith Pelley, PGA Tourin Jay Monahan, PGA of American Seth Waugh ja Augusta Nationalin Will Jones. Jopa LPGA:ta ja LPGA Touria edustaa mies, komissaari Michael Whan.

Samainen seitsikko on hallintoportaan huipulla myös golfin edunvalvojana etupäässä Yhdysvalloissa toimivassa World Golf Foundationissa. Hallituksen kokoonpano ei millään tavoin vastaa järjestön alaisuudessa toimivan Diversity Task Forcen tavoitteita.

Moninaisuutta edistämään pyrkivä iskujoukko kamppailee etnisen ja sukupuolten välisen tasa-arvon puolesta toisaalta harraste- ja kilpagolfissa, toisaalta golftoimialan rekrytoinnissa ja golfalan ulkopuolisten palveluntarjoajien valinnassa. Pohjimmiltaan kyse on niistä golfin kasvoista, joista edellä oli puhetta.

Kilpagolfissa ainakin tapahtuu, vaikkakin hitaasti. Naisten suurimpien arvokilpailujen palkintosummat lähestyvät miesten tasoa, naisille on joinakin kilpailuviikkoina ollut tarjolla saman verran palkintorahaa kuin miehille, yhteiskilpailuja on lisätty kalenteriin ja niin edelleen.

Suunta on sama kuin vaikkapa naisten jalkapallossa, jolle viimeksi käydyt MM-kisat olivat pitkä askel eteenpäin lajia kohtaan tunnetussa arvostuksessa. Etniset vähemmistöt vain loistavat yhä paljolti poissaolollaan.

Torjuntavoittoja ja hidasta kehitystä

Suomen Golfliitto elää mukana ajan hengessä. Ladygolf-toimikunta kehittää naisgolfia ja tekee työtä lajiin liittyvien mielikuvien muokkaamiseksi. Yhdenvertaisuuteen ja hyvään hallintoon kiinnitetään huomiota parhaita käytäntöjä jaettaessa. Moninaisuudesta ja muista vetovoimatekijöistä pidetään huolta panostamalla junioreihin, senioreihin ja erityisgolfiin esteettömyys mukaan lukien.

Kotimaisten golfseurojen yhteenlasketuissa jäsenmäärissä naisia on viiden viime vuoden ajan ollut vuosi vuodelta hiukan vähemmän. Katoa vuoteen 2015 verrattuna on tullut runsaan 1800 pelaajan verran kaikista päinvastaiseen kehitykseen tähtäävistä toimista huolimatta. Ehkä sekin on torjuntavoitto aiempaa haasteellisemmaksi käyneessä toimintaympäristössä.

Trendi on ollut saman suuntainen Britteinsaarilla. Englannissa käyrät tosin kääntyivät viime vuonna lievään nousuun kahden raskaan katovuoden jälkeen. Naisten osuus englantilaisseurojen jäsenistä on silti vain runsaan 13 prosentin luokkaa. Tilausta useille viime aikoina käynnistetyille naisille suunnatuille rekrytointihankkeille (Girls Golf Rocks, #WhyIGolf jne.) on runsaasti. Vuonna 2010 hyväksytty Equality Act on kaiken lisäksi ollut monilla golfklubeilla pitkä askel kohti aiempaa yhdenvertaisempaa kulttuuria.

Uraputken näkökulmasta golftoimiala on viime aikoihin asti ollut varsin miehinen toimintaympäristö. Muutos parempaan on kuitenkin käynnissä, kiitos esikuvina toimineiden naispuolisten tienraivaajien.

Lukujen valossa

  • BIGGA:n (British & International Golf Greenkeepers Association) jäsenissä naisia on alle 1 %. Vastaavaa osuus kentänhoitajista Yhdysvalloissa on 1,5 %. Suomessa naispuolisia kenttämestareita oli kaudella 2019 palkattuna kahdeksan, kentänhoitajia FGA:n tietojen mukaan noin 30.
  • EIGCA:ssa (European Institute of Golf Course Architects) on ainoastaan kaksi naisjäsentä.
  • Naisten osuus golfklubien toimitusjohtajista Yhdysvalloissa on 9 %. Suomessa prosenttiosuus on vielä alhaisempi: kotimaisissa kenttäyhtiöissä oli seitsemän naispuolista toimitusjohtajaa kaudella 2019.
  • Naispuolisten golfin harrastajien keski-ikä on korkeampi kuin miehillä. Suomessa miesten keski-ikä kaudella 2019 oli 47 vuotta, ja naisten 52 vuotta. Ruotsissa miesten keski-ikä on 48,4 vuotta, naisten 54,6 vuotta.
  • Ruotsin Golfliiton Vision 50/50 -hanke käynnistettiin vuonna 2014 vastaukseksi naisharrastajien katoon. Vuodesta 2004 lähtien naisia oli tuohon mennessä kadonnut lajin parista yli 32 000.
  • Suomen PGA:n jäsenissä oli 2019 lopulla 143 golfopettajaa. Naisia joukossa oli 14 eli 9,8 %.
Lue seuraavaksi: Naisten ja miesten yhteiskisa Ruotsiin, vetonauloiksi Henrik Stenson ja Annika Sörenstam

Lisää aiheesta

Tilaa Golfpisteen uutiskirje

Artikkelin kommentit (5 kpl)

  • Bryson says:

    Ihmettelen kirjoitusta. Mikä estää naisia pelaamasta. Ei ainakaan seurat, niiden jäsenet, eikä kentät. Ketään ei väkisin saa pelaamaan eikä monenkaan pelaamiseen vaikuta se ketä muita (sukupuoli) on pelaamassa. Eikä meidän seurassa asia ole koskaan ollut mitenkään esillä. Ja naisia on aina ollut mukana siinä kuin miehetkin. Sillä on väliä, että ei puututa toisten pelaamiseen millään tavalla.

  • bogiman says:

    Tasa-arvo ei toteudu sukupuolta,tai ihonväriä tuijottamalla,vaan sillä,että kuhunkin hommaan valitaan se,
    joka on hommaan pätevin,nainen,tai mies…

  • OikeaJuuso says:

    Juttu lienee käännetty suoraan jenkkilästä. En tiedä onko siellä vielä paljon klubeja, joihin naisilla ei ole pääsyä jne…

    Ihmettelen, koskeeko tämä kovin paljon Suomen klubeja ja kenttiä? Omalla klubilla on kyllä naisnäkökulma ja naispelaajia ihan kiitettävästi mukana.

    Missä se iso ongelma on Suomessa? Miespäättäjät, jotka päättävät ilman naisnäkökulmaa, joka siis on mikä? WC-tiloja lisää? Tiipaikat kuntoon? Naisjaostot? Naisten pukuhuoneet? Saunat? Ei osaa hahmottaa nyt.

  • Putti-Possu says:

    Meitä on moneksi ja kaikki pitäisi varmaan huomioida niin johtoelimissä, kuin tapahtumissakin. En kuitenkaan näe nais/mies-näkökulmaa suurimmaksi kysymykseksi. Myöskään rotukysymykset tai kansallisuus eivät meillä näyttele suurta roolia.
    Sen sijaan suurin ero on nuorten, perheellisten ja seniorien näkökulmissa. Etenkin nykyisin, kun pelaajakunta on entistä enemmän senioripainoteista ja samalla tavoin myös hallintoelimet. Nuorilla tuntuu tärkeämpää olevan ”hauskanpito”, joka ymmärrettävästi on erilaista kuin sennuilla. Myös perheellisillä työssäkäyvillä on erilaisia painotuksia. Nämä erot ovat mielestäni isompia kuin nais/mies-erot.
    Nämä ikäryhmiin liittyvät näkökulmat ovat paljon keskeisempiä ja niiden huomioonottaminen olisi minusta tärkeämpää kuin tämä ainainen nais/mies tasa-arvosta kohkaaminen.

  • tikruville says:

    Täällä Suomessa kotiseurassani oli viime kesänä aktiivisen naistoimikunnan ansiosta 7 sellaista kisaa tai tilaisuutta, johon pääsi vain naisjäsenet. Kaikki muut kauden tapahtumat olivat avoimia kaikille. Miesten tapahtumia, johon naiset eivät olisi päässeet, ei ollut yhtään kappaletta. Sillä olisi päässyt iltapäivälehtien lööppiin jos olisi ollut. Tämä on sitä tasa-arvoa.