21.5.–28.5. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[12][16]
KilpailuaSuomalaista
Ajankohtaista

Etelä-Suomen kevättalvi enteilee rujoja oloja golfkentille

Etelä-Suomen golfkentillä on muodostunut jäätä viheriöiden päälle.

Nollan molemmin puolin sahaava lämpötila on kryptoniittia golfkentille.

Kaksi vuotta sitten Etelä-Suomen golfkentillä nähtiin tilanne, jota ei oltu aiemmin nähty. Lumien alta paljastui ennennäkemättömän heikossa kunnossa oleva kenttä. Yhtenä syynä tähän oli kevättalvella nollan molemmin puolin keikkunut lämpötila.

Sen seurauksena lumen alle muodostui jäätä, joka on yksi ruohon pahimmista vihollisista. Jää ei hengitä eikä sen läpi kulje ravinteita. Näin nurmen pinta on otollinen kotipesä erilaisille kasvitaudeille, lumihomeelle ja jääpoltteelle. Laikukkaat griinit ovat näkyvä ilmentymä niistä.

Tällä hetkellä Etelä-Suomessa ollaan lähes toissa vuoden kaltaisessa tilanteessa. Jäätä on jo muodostunut ainakin Lounais-Suomesta Itä-Uudellemaalle ulottuvalla kaistaleella. Jäätilanteet kentillä vaihtelevat toki sijainnin mukaan, mutta puolikkaan pirun voi tässä vaiheessa maalata seinälle. Etelä-Suomen golfkentät tullaan avaamaan hyvin haastavissa olosuhteissa, kun sen aika koittaa.

Rönsyrölli kestää hapettomassa tilassa pidempään kuin kylänurmikka

Kaikilla kentillä kentänhoitohenkilökunta tekee sataprosenttisen varmasti kaikkensa, että kenttä olisi kauden alussa ja sen edetessä mahdollisimman hyvässä kunnossa. Kahden vuoden takainen kevät on vielä kaikkien muistissa. Sellaisia hetkiä ei soisi pahimmalle vihamiehellekään. Luonnon antamille olosuhteille ei silti voi vielä kukaan mitään.

Golfkenttien hoitotaso ja ennen muuta tietämys kentänhoidosta on kasvanut merkittävästi viime vuosikymmenen aikana. Yleiseurooppalaisessa vertailussa suomalaiset kentät ovat kunnoltaan hyviä, varsinkin kun otetaan huomioon leveyspiirit, joilla täälläpäin operoidaan.

Nyt näyttää taas siltä, että sisämaassa ja pohjoisemmassa sijaitsevat kentät tulevat keväästä voittajina ulos. Helsingin, Turun ja Porvoon seuraavien päivien sääennuste luulisi karmaisevan näiden alueiden kenttämestareiden niskavilloja. Lämpötila on päivällä plussan puolella ja yöllä miinuksella. Vesisateet ovat mahdollisia. Tätä jatkuu useiden vuorokausien ajan.

Ruoholaadulla on suuri merkitys jäätalvien aikana

Alkukaudesta vähän heikompi väylien kunto ei niin paljoa golfareita haittaa kuin griinien vaatimaton tila. Palloa pystyy joka tapauksessa lyömään suhteellisen hyvin, vaikka alusta ei täydellinen olisikaan, mutta viheriötyöskentely on asia erikseen.

Suomen golfkenttien griineillä kylänurmikka on ollut yleinen ruoholajike. Sen huonona puolena varsinkin talvisin on, että se säilyy jään alla ”hengissä” noin kuukauden ajan. Verrokkilajike rönsyrölli selviää jäiden alla kolme kuukautta.

Monissa tapauksissa viheriöillä on näiden kahden lajin sekoituksia. Mitä enemmän rönsyrölliä on, sitä paremmat mahdollisuudet griinillä on periaatteessa selvitä jäisen talven yli. Rönsyrölli on ominaisuuksiensa vuoksi lähtökohtaisesti paras ruoholajike Suomen olosuhteisiin.

”Rönsyrölli kestää hapettomassa tilassa pidempään kuin kylänurmikka, eikä ala muodostamaan myrkyllisiä kaasuja jään alla. Kasvihuoneolosuhteissa rönsyrölli on kestänyt jopa 120 päivää jään alla”, selventää Bernerin myyntipäällikkö Kasper Mäkelä.

”Kylänurmikka on yksivuotinen kasvi, joten se kuolee herkästi moneenkin asiaan eikä pelkästään jäähän. Se on kohtuullisen heikko kasvi kaikennäköisiä haittatekijöitä vastaan”, Mäkelä jatkaa.

Jää ei ole toivottu elementti golfkentille.

Sataprosenttisesti kylänurmikasta ei käytännössä pääse eroon, vaikka griineille olisikin kylvetty pelkästään rönsyrölliä. Tilanne on samanlainen koko Euroopassa johtuen kasvinsuojeluaineiden rajoituksista.

”Meillä ei ole samanlaisia aineita käytössä kuin vaikka Yhdysvalloissa, jossa kylänurmikka voidaan pitää kemiallisesti pois griineiltä. Sitä on siis aina siellä täällä pieniä länttejä, vaikka olisikin niin sanotut satapinnaiset rölliviheriöt.”

Mäkelällä on vuosikausien kokemus kentänhoidon tehtävistä ja nykyisessä työssään hän on läheisessä tekemisessä kenttien kanssa. Etelä-Suomessa on Mäkelän mukaan muutamia kenttiä, jotka käyttävät erilaisia röllien ja natojen sekoituksia viheriöillään. Näitä lukuun ottamatta suurin osa käyttää paikko- ja täydennyskylvöissään rönsyrölliä.

”Tyypillisellä eteläsuomalaisella kentällä hyvänä kesänä viheriöpeitteestä on 50–70 prosenttia joko rönsyrölliä tai kylänurmikkaa. Isossa kuvassa voisi sanoa, että lähes kaikki Suomen kentät pyrkivät lisäämään rönsyröllin määrää griineillä”, Mäkelä kertoo.

Kentillä on jo siis varauduttu ruoholajikkeen puolesta talven aiheuttamiin ongelmiin. Toivottavasti kentillä tehtävät hoitotoimenpiteet purevat kevään mittaan ja puoleksi maalattu piru voidaan pyyhkäistä kokonaan pois seinältä.

Lue seuraavaksi: Talvigolfkausi matkaa kohti kiivainta sesonkiaan – varsinkin maaliskuussa lumikentillä käy kuhina

Lisää aiheesta

Tilaa Golfpisteen uutiskirje

Artikkelin kommentit (4 kpl)

    Palmerin Arska says:

    En ihmettele että rölli on parempi kuin rikkakasvi kylänurmikka. Tosin eläköitynyt kenttämestari väitti että kylänurmikka on paras greeniheinä, hah. Sanoi että menee 15 vuotta kun greenit on hyvät, ja väitti ihan tosissaan k-nurmikan parhaudesta, johan oli juttu. Eli pitäs odottaa 15v ennenkuin greenit on hyvät.

    Chip Greenside says:

    ”Meillä ei ole samanlaisia aineita käytössä kuin vaikka Yhdysvalloissa, jossa kylänurmikka voidaan pitää kemiallisesti pois griineiltä.”

    Kaliforniassa, joka sijaitsee Yhdysvalloissa, näyttäisi poa annua olevan hyvinkin yleinen greeniruoho. Ainakin ehkä vähemmän tunnetuilla kentillä, kuten Pebble Beach, Torrey Pines ja The Riviera Country Club se on greeniruohona.

    pirdie says:

    Tässä erään kentän tilanne.
    ”Molempien kenttien tilanne näyttää helmikuun puolivälissä varsin toiveikkaalta. Kummallakaan kentällä ei ole kunnon talvesta johtuen päässyt muodostumaan jäätä viheriöille, vaan läpi talven pysynyt paksu lumikerros on toiminut suojana viheriöheinälle.

    Mikäli jäätä pääsisi vielä keväällä muodostumaan, viheriöheinä kestää noin 3 kuukautta hapettomassa tilassa jään alla. Tästä syystä viheriöille aiempina vuosina tehtyä lumenpoistoa ei ole tänä talvena ollut tarpeellista tehdä, ja kenttähenkilökunta odottaa kauden alkua positiivisin mielin.”

    Ihminen says:

    olen ihmetellyt tuota samaa lumenpoistoa greeneiltä sydäntalvella. Tosin kuulun ryhmään joka ei valita kentän kunnosta, jos kenttä vaan on auki.