Golfia hallinnoivia tahoja ei käy kateeksi. Taistelu lajin alkuperäisen luonteen ja monipuolisen taidon merkityksen säilyttämiseksi saa teknologian kehittyessä jatkuvasti uusia muotoja.
Jo jonkin aikaa on ollut käynnissä Distance Insights -kuulemismenettely, jolla lajin harrastajia ja muita intressiryhmiä on kannustettu antamaan oma näkemyksensä tarpeesta ja keinoista kasvaneisiin lyöntipituuksiin puuttumiseen.
Heinäkuun viimeisenä päivänä puolestaan julkaistiin tiedote, jossa USGA ja R&A ilmoittivat aikovansa rajoittaa griinien lukemiseen tarkoitettujen erilaisten apuvälineiden tarkkuutta vuoden 2019 alusta voimaan astuvan sääntöuudistuksen yhteydessä.
Nyt esiteltyyn ehdotukseen on mahdollisuus antaa kommentteja ja parannusehdotuksia syyskuun 14. päivään asti. Lopullinen sanamuoto luvataan julkaista lokakuun puoliväliin mennessä.
Mistä on kyse? Ennen kaikkea siitä, että laserteknologia on mahdollistanut niin tarkkojen griinikarttojen tekemisen, että lajiin olennaisesti kuulunut vaistonvaraisuus, oma harkinta ja paikallistuntemus ovat menettämässä merkitystään. Lajin huipulla pelaajat ovat jo joitakin vuosia tukeutuneet karttoihin, joista pienetkin kallistukset käyvät selkeästi ilmi.
Laserteknologia nosti tarkkuuden uudelle tasolle
Arviolta jopa 95 % PGA Tourin pelaajista turvautuu tällä hetkellä griinikarttoihin, joiden taustalla on dataa jopa neljän miljoonan bitin verran. Kun käytössä on päivittäin uusiutuva kartta, jolla griinin ympäristön kallistukset on parhaassa tapauksessa vielä suurennettu, arvailulle ei juurikaan jää tilaa.
StrackaLine toimittaa palvelujaan käyttäville pelaajille joka aamu griinikartat, joihin reiän paikka on merkitty. Punainen nuoli merkitsee alamäki-, vihreä nuoli ylämäkiputtia.
R&A ja USGA haluavat nyt kääntää kelloja taaksepäin ja rajoittaa karttojen tarkkuutta.
”USGA ja R&A ovat kumpikin sitoutuneet näkökantaan, jonka mukaan taito pelilinjan lukemiseen griinillä on perustavaa laatua oleva taito, jonka merkitys tulee säilyttää”, luonnehti säännöistä USGA:ssa vastaava Thomas Pagel yhteisessä tiedotteessa.
R&A:n David Rickman täsmensi omasta puolestaan näin:
”Olemme tutkineet tarkasti griinien lukemisessa apuna käytettäviä äärimmäisen yksityiskohtaista informaatiota tarjoavia materiaaleja ja tulleet siihen tulokseen, että ne kallistavat vaakaa liian kauas taidosta lukea ja arvioida viheriöiden hienovaraisia kallistuksia.”
Tavanomaiset kenttäoppaat ja käsin tehdyt muistiinpanot ovat Rickmanin mukaan edelleen täysin hyväksyttävä tapa hakea tukea omiin ratkaisuihin.
Sääntöä 4.3 uudistettaessa mukaan ehdotetaan nyt seuraavia täsmennyksiä:
* Minimiarvo griinikartan osoittamalle kallistukselle. Nuolilla, topografisilla viivoilla tms. ei saisi enää osoittaa kallistuksia, jotka ovat pienempiä kuin neljä prosenttia (2,29 astetta). Arvot vastaavat melko tarkasti silmän havaitsemia kallistuksia. Reikä myös yleensä sijoitetaan paikkaan, jonka ympäristössä kallistukset jäävät näiden arvojen alle.
* Rajoitettu mittasuhde. Griinikartan tarkimmaksi mittasuhteeksi esitetään 1:480. Tarkoituksena on pitää griinikartat niin pieninä, että ne mahtuvat hyvin taskuun ja että käsin tehdyille muistiinpanoille jää vain rajoitetusti tilaa.
Topografiaa ja kallistuksia suurpiirteisesti kuvaavat oppaat olisivat ehdotuksen mukaan edelleen sallittuja.
Uusin ehdotus herättää taas kerran myös kysymyksiä. Miksi juuri tällaiset raja-arvot? Kuinka niiden noudattamista käytännössä noudatetaan? Eikö griinikarttojen käytön kilpailuissa olisi saman tien voinut kokonaan kieltää, vaikkapa paikallissäännöllä?
Täysin kirkas USGA:n ja R&A:n logiikka ei aina ole ollut. Esimerkiksi käy vaikkapa etäisyysmittareiden käyttö. Ne hyväksyttiin vuonna 2006 paikallissäännöllä, ja vuodesta 2014 sallittiin myös R&A:n ja USGA:n järjestämissä tärkeimmissä amatöörikilpailuissa. Vuoden 2019 alusta säännöstä tulee käänteinen: etäisyysmittarit ovat sallittuja, jollei niitä erikseen paikallissäännöllä kielletä. Esimerkiksi PGA Tour onkin jo kokeillut etäisyysmittareiden sallimista pääkiertueen alaisuudessa toimivilla kiertueilla.
Muuttuuko mikään?
Mikä muuttuu, jos viimeisen kolmen kauden voimakkaasti yleistyneet griinioppaat jäävät historiaan? Tilastojen valossa ei juuri mikään. Ammattilaiset eivät tällä hetkellä puttaa merkittävästi paremmin kuin vaikkapa vuosikymmenen alussa.
Pelinopeudessa punnukset voivat heilahtaa kumpaan suuntaan tahansa. Joidenkin mielestä griinikarttoihin tukeutuminen on hidastanut peliä, joidenkin mielestä puolestaan nopeuttanut.
Eniten muuttuu varmasti korvien välissä. Pelaajan on taas ryhdyttävä luottamaan omaan päätökseensä tai caddien griininlukutaitoon. Vahvistusta pienimpien kallistusten lukemiseen ei voisi enää hakea mukana kannettavasta oppaasta.
Tuollainen palvelu oli StrackaLinen toimesta tarjolla Suomalaisillekin kenttäyhteisöille viime vuonna, mutta kenttien päättävät ”elimet” olivat sitä mieltä että mitä sitä maksaville asiakkaille turhia maksullisia palveluita antamaan.
Greenien laser scannaus, kännykkäsovellus sekä painetut strokesaverit olisi mahdollistannu pientä tuloa golfyhteisöille, muttei se ketään kiinnosta- tuleehan ne rahat Helmikuussa vastikemaksuina.