- Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[0][0]
KilpailuaSuomalaista
Kentänhoito

Pikkukentän arvokas perintö: Suomen kentänhoidon tietotaito paranee vuosi vuodelta

Lepaa Golfin 7. reikä on keskimittainen par-kolmonen.

Lepaa Golf on Suomi-golfin koelaboratorio.

Hämeenlinnan pohjoispuolella sijaitseva, Vanajaveteen laskevan Lepaanvirran ja Tyrvännöntien väliin rakennettu yhdeksänreikäinen Lepaa Golf on yksi maamme vähiten tunnettuja golfkenttiä. Lepaan merkitys Suomen golfille on kuitenkin paljon kokoaan suurempi: suuri osa Suomen kenttämestareista ja kentänhoitajista koulutetaan Lepaalla Hämeen ammatti-instituutissa.

Kentänhoidon koulutusohjelmilla on Lepaalla kohta jo kahden vuosikymmenen perinteet. Ensimmäinen kentänhoitajakoulutus alkoi vuonna 2001, ja seuraavana vuonna opintiensä aloittivat ensimmäiset kenttämestarit.

Golfkentänhoitajan ammattitutkinto kuuluu puutarha-alan toisen asteen opintoihin ja koulutus kestää vuoden. Golfkenttämestarin erikoisammattitutkinto on puolestaan kaksivuotinen. Ensi syksynä molemmilla koulutuslinjoilla aloittavat taas uudet ryhmät. Uusi kentänhoitajien vuosikurssi aloittaa joka syksy. Kenttämestareiksi opiskelevia otetaan sisään joka toinen vuosi.

Golfkentänhoitajan tutkinnon suorittaneita on Lepaalla koulutettu yhteensä jo lähes 200. Kenttämestariksi on valmistunut vajaat 50 opiskelijaa.

”Koulutuksen tulevaisuus näyttää varsin hyvältä, sillä molemmat koulutuslinjat ovat tulleet viime vuosina täyteen”, sanoo Hämeen ammatti-instituutin lehtori Kai Jylhä.

Hämeen ammatti-instituutin lehtori Kai Jylhä kouluttaa Suomen golfkentille kentänhoidon ammattilaisia.

Lepaan golfkenttä toimii osaltaan opiskelijoiden oppimisympäristönä. Pituudeltaan 3-5 päivän mittaiset lähiopetuksen koulutusjaksot ajoittuvat syys-huhtikuulle. Etäjaksoilla taas opiskellaan itsenäisesti sähköisella oppimisalustalla. Kesällä monet opiskelijoista ovat työsuhteessa golfkentillä eri puolella Suomea.

Lepaan kenttää on käytetty myös kentänhoidon eräänlaisena koelaboratoriona. Tälläkin hetkellä kentän kahdeksannen reiän griiniä hoidetaan luomumenetelmin ilman kemiallisia lannoitteita. Viheriön käyttäytymistä eri olosuhteissa verrataan kemiallisilla lannoitteilla hoidettuihin griineihin. Opit kokeilusta leviävät opiskelijoiden kautta koko toimialan hyödynnettäviksi.

Vaikka tietotaito on Lepaalla huipussaan, kentänhoidon resurssit ovat pienet, mikä heijastuu kentän kuntoon. Kenttä sijaitsee matalalla peltoalueella, lähes viereisen Vanajaveden vedenpinnan tasolla, minkä vuosi kentän kosteusongelmat ovat Lepaalla toistuva murhe.

Vaatimustaso Lepaalla on kuitenkin maltillinen, sillä kenttä on matalan kynnyksen pay & play -kenttä, joka toivottaa kaikki halukkaat mukaan lajin pariin. Lepaalla riittää, että yhdellä ryhmän pelaajista on green card, eikä hintataso huimaa. 18 reiän green fee vaihtelee omien juniorijäsenten 12 eurosta aikuisten vieraspelaajien 32 euroon.

”Monet opiskelijoistamme ovat nousseet vastuullisiin kentänhoidon tehtäviin eri puolilla Suomea.”

Edullisista kierroksista huolimatta voisi silti kuvitella, ettei maalaismiljöön vaatimattomalle pikkuysille jää Hämeenlinnan ”Tiilaakson” kattavassa ja tasokkaassa kenttätarjonnassa tilaa. Lepaa pitää kuitenkin joukossa pintansa.

”Meillä pelataan vuosittain noin 10 000 kierrosta”, Kai Jylhä sanoo.

”Kentän pyörittäminen olisi vähän kannattavampaa, jos saisimme vielä pari tuhatta kierrosta vuodessa lisää. Sitten pystyisimme paremmin kehittämään toimintaamme.”

Huomattava osa Lepaa Golfin jäsenistä on pääkaupunkiseudulta. Kentän lähiympäristössä on paljon kesämökkiasutusta, ja moni mökkeilijä pitää Jylhän mukaan Lepaan rauhallisesta idyllistä ja mutkattomasta tunnelmasta, vaikka lyhyen ajomatkan päässä on tarjolla myös puitteiltaan tasokkaampia golfkeskuksia.

Lepaan profiiliin nähden varsin hyvä kierrosmäärä mahdollistaa sen, että kenttää voidaan ylläpitää myös opiskelijoiden oppimisympäristönä. Se on tärkeä seikka kentän takana oleville tahoille, sillä Lepaa Golfin omistavat tytäryhtiöt Hämeen ammatti-instituutti Oy ja Hämeen ammattikorkeakoulu Oy. Kyseessä on Suomen ainoa oppilaitosten omistama golfkenttä.

Lepaan oppilaitoksessa järjestetään myös viinialan koulutusta ja tuotetaan omia viinejä.

Osin Lepaan koulutuksen ansiota on se, että Suomen golfkenttien kentänhoidon taso on mennyt 2000-luvulla pitkin harppauksin eteenpäin. Tietotaito on parantunut, ja osaamista ja parhaita käytäntöjä jaetaan alan sisällä entistä avoimemmin. Uuden sukupolven kenttämestareista Kai Jylhä puhuu innostuneeseen ja ylistävään sävyyn.

”On ollut tosi hienoa nähdä, kuinka monet opiskelijoistamme ovat nousseet vastuullisiin kentänhoidon tehtäviin eri puolilla Suomea”, hän sanoo.

Lepaalla pääosassa on rauhallisessa maalaistunnelmassa pelattava golfpeli ilman sykähdyttäviä kulisseja tai kiehtovia yksityiskohtia. Golfelämyksistä ympäri maata on kuitenkin monilta osin kiittäminen Lepaalta laajalle levinneitä oppeja.

Lue seuraavaksi: Golfkentänhoidosta muodostui kutsumus - ”Ulkona työskentelemisessä on etunsa”

Lisää aiheesta

Tilaa Golfpisteen uutiskirje

Artikkelin kommentit (1 kpl)

  • golftintti says:

    Lepaalle olisi tosi kiva tehdä retki pari kertaa kesässä, pelata leppoisa ysi ja sen jälkeen mennä ostoksille/kahville (siis taas joskus…), mutta kahvila/ravintola on ankea, valitettavasti henkilökunta ei sitä tee yhtään houkuttelevammaksi eikä tarjonta houkuttele edes kahville jäämään. Joka vuosi on käyty katsomassa olisiko siellä siirrytty nykyaikaan, mutta ei.
    Asiakkaat pitäisi saada viihtymään, laittaa vaikkapa pöytiä ravintolan etupuolelle…
    Täytyy nyt myöntää, että edellisestä kerrasta taitaa olla jo 2 vuotta. Ehkä siellä on tehtykin muutoksia, niistä olisi hyvä kuulla.