29.9.–6.10. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[9][17]
KilpailuaSuomalaista
Kentänhoito

Pian kentät taas aukeavat – mutta kuka päättää milloin?

Kun päätös golfkentän aukaisemisesta tai sulkemisesta tehdään, terassiparlamentti aktivoituu. Mutta millä perusteilla päätös tehdään ja kuka siitä kantaa vastuun?

Lämpenevien säiden johdosta olemme viimevuosina saaneet nauttia poikkeuksellisen pitkistä golfkausista, tämä 2000-luvun uusi ilmiö näyttää vakiintuneen jo suorastaan nykyajan standardiksi. Monella kentällä tiiajat voivat olla täyteen varattuina vielä joulun välipäivinä ja kaamoksen synkkyys ei tunnu peliä haittaavan.

Vielä kultaisella 90-luvulla sekä vuosituhannen vaihteessa useimmat kentät aukesivat vappuna ja sulkeutuivat viimeistään lokakuun lopussa. Mikäli pelaajia päästettiin vielä tämän jälkeen kentälle niin kentälle startattiin pallorännillä, yleensä vain osakkaat ja pelioikeutetut ja peli kävi talvigriineille. Viheriöille ei ollut mitään asiaa!

Pidentyvä pelikausi tuo golfkentille sekä uusia toimintamalleja että kentänhoitoon uusia haasteita. Miten määritellään pelikauden pituus?

Talvehtimisen vaikutus

Talvehtiminen on tietenkin tärkeä ja avaamista merkittävästi ohjaava tekijä. Talvivauriot syntyvät pääasiallisesti kolmesta eri syystä, jääpoltteen, kasvitautien ja pakkasen aiheuttamina. Usein myös kevään tuulikuivumisesta aiheutuvat vauriot mielletään talvivaurioiksi, eikä siinä paljon väärässä ollakaan.

Jos kentän talvehtiminen on pääasiallinen mittari avaamisajankohtaa määriteltäessä, on hankalin tilanne edessä silloin, kun lumihome on syönyt laikkuja viheriölle. Suuri osa pinta-alasta on moitteetonta mutta puttilinjalle sattuu aina laikkuja, jotka vievät mielekkyyden pelaamisesta. Tällaiset laikut ovat usein vielä kasvuunlähdönkin jälkeen erilaisia kuin ympäröivä pinta, joten haitta saattaa olla pitkäaikainen.

Onneksi nykyaikaiset torjunta-aineet ovat merkittävästi vähentäneet lumihomeiden aiheuttamia tuhoja. Riskinä on ennen kaikkea syksyn ja alkutalven kelit, jotka määrittelevät torjunnan onnistumisen.

Kevään merkitys

Kasvukauden määritelmä on melko yksinkertainen, kun vuorokauden keskilämpötila on pysyvästi eli 10 vuorokautta yli +5 astetta, katsotaan kasvukauden alkaneen. Golfalan harmiksi kasvutapahtuma alkaa yleensä sellaisista kasveista, joilla on eniten vararavintoa, syvin juuristo ja eniten yhteyttävää lehtipinta-alaa. Jalostetut viheriöheinät ovat tässä suhteessa takamatkalla, kylänurmikka eli arkikielessä Poa on hiukan vikkelämpi, mutta keskimäärin muuten heikompi talvehtija.

On hyvä muistaa, että Suomi on samalla leveysasteella kuin Grönlanti ja Alaska.

Keväisen kasvuunlähdön ennakointi tekee sopivan ajankohdan määritteleminen vaikeaksi. Mikäli odotetaan, että viheriö on todella lähtenyt kasvuun, saattavat nuo päivät tai viikot tuntua pitkiltä. Jos taas viheriöt avataan pelille sen olettamuksen varassa, että kasvu alkaa pian, voidaan merkittävä osa kasvustosta menettää kulutuksen vuoksi. Usein tällaisen päätöksen seuraukset jäävät huomaamatta ja kentän huono kunto kesällä menee huonon talvehtimisen syyksi.

Sulkeminen syksyllä

Ensimmäiset pakkasjaksot yleensä väistyvät ja ensilumet sulavat. Vaikka tehokkaasti kuivatetut kentät ja pelaajien hyvät varusteet mahdollistavat pelaamisen myöhään syksyllä, sulkevat monet kentät jo tässä vaiheessa, koska kävijämäärät vähenevät merkittävästi eikä ole taloudellisesti mielekästä pitää kenttää auki ja henkilökuntaa varalla.

Kentän syksy alkaa valon määrän vähentyessä. Pitkä ja lämmin syksy on kasville suuri rasite, koska valon määrä ei riitä yhteyttämiseen ja lämpötilan ollessa plussalla, joutuu kasvi käyttämään talveksi tarkoitettua vararavintoa. Pelaaminen osaltaan rasittaa kasvustoja lisää ja altistaa kasvitaudeille.

Asiakkaiden vaatimustaso kentän kunnon suhteen tuntuu nousevan vuosi vuodelta.

On hyvä muistaa, että Suomi on samalla leveysasteella kuin Grönlanti ja Alaska. Kaikki ulkomaiset kollegamme eivät niin ikään ole kokeneet tämän vaikutusta kentänhoidolle. Pelimme kaima Golfvirta tuo meille lämpöä, joka ylipäätään mahdollistaa koko lajin harrastamisen, mutta ei muuta valon määrää.

Kentän strategia

Kentät ovat ruvenneet selkeästi profiloitumaan. Kilpailu pelaajista on kiristynyt ja joillakin kentillä saattaa taloudellisista syistä olla tarve venyttää pelikauttaan pitkälle syksyyn. Toisten kenttien sijainti ei mahdollista pitkää pelikautta ja ne pyrkivät korvaamaan alkukesän aikaisella huippukunnolla pelikauden pituudessa menetettyjä päiviä. Eroavaisuuksia hyödyntämällä monet kentät pyrkivät luomaan itselleen sopivan toimintamallin.

Avaamisajankohtaan vaikuttaa kentän strategia. Suurin vaikutus on kenttämestarin mielipiteellä.

Myös asiakkaiden vaatimustaso kentän kunnon suhteen tuntuu nousevan vuosi vuodelta. Viheriöiden pelattavuus ja pitäminen loistokunnossa kaikkina vuodenaikoina ja säästä riippumatta on usein kuitenkin vaikeaa, määrän sekä laadun tuottaminen samaan aikaan on haastavaa alasta riippumatta ja riskittömiä pitkät pelikaudet eivät ole.

Kasvukauden ulkopuolella pelaaminen kuluttaa kenttää, mutta palautumista kulutuksesta ei tapahdu ennen kuin kasvukausi taas alkaa seuraavana keväänä. Joskus saatetaan pelata jopa yli neljä kuukautta vuodessa kentällä, joka ei tuona aikana kasva lainkaan.

Kentän avaaminen ja sulkeminen

Kuinka kentällä tehdään päätös avaamisesta ja sulkemisesta? Suuri vaikutus on kenttämestarin mielipiteellä ja yleensä se on ratkaiseva. Avaamisajankohtaan vaikuttaa kuitenkin myös kentän strategia, jossa määritellään kenttä avaaminen joko mahdollisimman aikaisin, jopa kunto jatkossa riskeeraten, sopivan hetken odottaminen riskejä vähentäen tai mahdollisimman aikaiseen huippukuntoinen tähtääminen.

Kenttämestarin ja muun henkilökunnan tehtävänä on pyrkiä tarjoamaan parhaat mahdolliset olosuhteet pelaamiselle. Kentän sijainti ja rakenteet luovat tälle puitteet, pelikauden pituus määritellään näiden puitteiden sisällä.

Lisää aiheesta

Tilaa Golfpisteen uutiskirje