Koneen keksijä Ilkka Kaivosoja muistuttaa, että Turf Gamechanger on vain osa samannimisen menetelmän laajempaa kokonaisuutta.
Pitkän linjan kenttämestari Ilkka Kaivosoja oli jo kauan sitten havainnut, että golfkentät toimivat hoitokaluston suhteen puutteellisella hyötysuhteella. Tämä sai hänet pohtimaan, miten kentänhoitoon soveltuisi kone, joka yhdistäisi useampia eri työvaiheita.
Vuosia kestäneet suunnitelmat johtivat Turf Gamechanger -nimisen kentänhoidon monitoimilaitteen ja menetelmän syntyyn.
”Ajatus lähti tarpeesta parantaa työn laatua. Peräkkäin kulkevat koneet tallovat edellisen koneen työn jälkeä, lisäksi kenttien työtä ohjaa kohtuuttoman paljon se, mitä koneet mahdollistavat”, Kaivosoja sanoo.
Turf Gamechanger on nurmialueiden hoitokone, jolla onnistuu yhdellä ajokerralla leikkuu, holkitus/pystyleikkuu, keruu, kylvö, kattaus, lannoitus, harjaus ja jyräys.
Laitteen eri yksiköistä on yhdisteltävissä logistisia kokonaisuuksia. Esimerkkinä, isoin yksikkö ’Maintain’ voi tehdä hoitotyötä lähes keskeytyksettä, kun ’Payloaderin’ ja ’Trailerin’ muodostama ’Transfer’ siirtää kuormia mennen tullen sekä kuormaa itsensä.
’Power’-yksiköstä muodostuu puolestaan täydessä varustuksessaan ’Mower-leikkuri’, joka vastaa tehoiltaan kolmea 5-yksikköistä kevytleikkuria. Variaatioita riittää lähes hengästymiseen saakka.
Kolmanneksen säästö kentänhoitokuluissa
Vaikka päähuomio kiinnittyy luonnollisesti itse laitteeseen ja sen ominaisuuksiin, Kaivosoja muistuttaa, että kone on vain osa laajempaa kokonaisuutta.
Menetelmän ydin on tehdä asiat paremmin ja säästää ympäristöä ja resursseja. Alentuvat hoitokulut ovat idean isän mukaan lähinnä seurausta koneiden rakenteesta, tehostuneesta logistiikasta, kierrätyksestä ja automaation mahdollistamasta resurssien säästämisestä.
Hoitokäytännöt on järjestelty sen mukaan, kuinka ne kulloinkin tulisi tehdä, ei siten kuin koneet sen sallivat.
Yrityksen lupaama kolmanneksen säästö kentänhoitokuluissa on huomionarvoinen asia, mutta kuinka tällainen menetelmä saadaan toimimaan?
”Kun puretaan kaikki vanhat käytännöt osiin ja unohdetaan aikaisemmat hoitokäytännöt”, Kaivosoja vastaa.
”Niitä ei ole menetelmässä heitetty pois, mutta hoitokäytännöt on järjestelty sen mukaan, kuinka ne kulloinkin tulisi tehdä, ei siten kuin koneet sen sallivat. Samalla vapautuu pelaamiseen enemmän aikaa, kun kentällä liikkuvien hoitokoneiden määrä vähenee.”
Ilkka Kaivosojan kehittelemä monitoimilaite on ollut koekäytössä Kytäjän ja Nurmijärven kentillä. ”Yllätyksiä ei ole ilmennyt”, hän sanoo.
Yhä useammat golfkentät ovat sitoutuneet noudattamaan toiminnassaan luonnonvaroja kunnioittavia ratkaisuja, ja saaneet vakuudeksi tästä ympäristösertifikaatin. Myös Kaivosojan ajatusmaailmassa ja TGC-menetelmässä ympäristövaikutukset ovat etusijalla.
”Nykyaikainen automaatio mahdollistaa täsmäkentänhoidon, jolloin kutakin resurssia – tyypillisimmillään lannoitteita – annostellaan jokaiseen kohtaan sellainen määrä, jonka se tarvitsee. Myös kasteluveden käyttöä on mahdollista vähentää”, Kaivosoja selvittää.
Kierrätyksellä saadaan hukkaan heitettävistä materiaaleista jalostettua hyödyllistä raaka-ainetta hoitoon ja kentän perusparannuksiin.
Kaivosoja lyö uuden valttikortin pöytään antaessaan vastauksen itse asettelemaansa kysymykseen, miten kentän laatua voidaan merkittävästi parantaa ilman peruskorjausta.
”Väylien ja muiden pelialueiden painumat muodostavat yleensä melkoisen ongelman. Tällä menetelmällä ne voidaan korjata häiritsemättä pelaamista. Taustalla on nurmialueille suunnitellun laitteen rakenteen ja toimivan logistiikan ohella satelliittipaikannukseen perustuva automaatio.”
Time to move on
Golfkentänhoitoon käytetään maailmanlaajuisesti kymmeniä miljardeja vuosittain. Kustannuksista olisi Kaivosojan filosofialla mahdollista tinkiä rajusti uudenaikaistamalla käytänteet tämän päivän tasolle.
”Ei tämänkokoisen alan pitäisi olla kolmipistenostolaitteen vanki – siis standardin, joka määrittelee työlaitteiden sekä vetokoneiden rakenteen, ja asettaa rajat kehitykselle. Time to move on.”
Muutosta koko menetelmässä Kaivosoja vertaa siihen, miten metsänhoidon käytännöt ovat muuttuneet vuosikymmenten takaa tähän päivään.
”Elin yhteisössä, jossa seurasin 70-luvulla metsäkoneiden tuloa savotoille. ’Tuskin tulevat yleistymään’, oli metsureiden ja isäntien yleinen mielipide. Nyt tiedetään, kuinka siinä kävi”, hän muistuttaa.
Sarjatuotanto käyntiin ensi syksynä
Tänä syksynä kantautui golfkentänhoidon saralta mielenkiintoisia uutisia, kun Ilkka Kaivosojan pitkään kaikessa hiljaisuudessa ideoima monitoimilaite Turf Gamechanger paljastettiin esiripun takaa.
Kaivosojan suunnitelmat johtivat yhdessä Golf Pirkkalan toimitusjohtajan Pasi Kristianssonin kanssa perustamaan startup-yritykseen vuonna 2017. Hieman myöhemmin kelkkaan hyppäsi kansainvälisessä liiketoiminnassa kannuksensa hankkinut Ilkka Kankkunen, josta tuli myös yhtiön osakas.
Yhteensä kolmen miljoonan euron suuruisesta rahoituksesta 700 000 euroa tuli Business Finlandilta ja loput yksityisiltä rahoittajilta.
Asiat etenivät vauhdilla, kun ”turfilaiset” ja insinööritoimisto Comatecin johto löivät kättä päälle suunnittelutyön käynnistämisestä pari vuotta sitten. Konsepti eteni valmiiseen demokoneeseen viime keväänä.
”Innovaattorina minulla on ollut valtava määrä ideoita, ja olen miettinyt, onko näitä mahdollista toteuttaa. Meille konsepti oli selkeä, mutta miten siitä tehdään kone, oli meidän osaamisemme ulkopuolella. Mitä yksityiskohtaisempaan asiaan mentiin, sitä suurempaan rooliin nousi insinöörien osaaminen”, Kaivosoja sanoo.
Laitetta on koekäytetty Nurmijärven ja Kytäjän kentillä, eikä yllätyksiä ole Kaivosojan mukaan ilmennyt.
Monitoimilaitteen lanseeraus tapahtui syyskuun puolivälissä pääkaupunkiseudulla, jonka jälkeen käynnistyi kotimaan demokiertue. Myöhemmin suuntana on Ruotsi, Tanska ja Saksa.
Niin sanottua nollasarjaa aletaan valmistaa vuoden 2022 ensimmäisten kuukausien aikana, ja sarjatuotanto käynnistyy syksyllä Toijala Worksin konepajalla Akaassa Pirkanmaalla.
Turf Gamechanger vuokraa koneet kolmeksi vuodeksi, mikä jälkeen ne palautuvat elinkaaripäivitykseen ja ennakoivaan kunnostukseen.
