28.9.–5.10. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[7][17]
KilpailuaSuomalaista
Henkilöt

Tarina Mastersista ja lyönnistä, joka todistaa miten älykkääksi pelaajaksi Dustin Johnson on kehittynyt

Dustin ja Austin Johnson kävelevät kohti 13. griiniä, josta karkumatkalle johtanut ja Masters-voittoon siivittänyt birdie-putki alkoi. Kuva Getty Images.

Dustin Johnsonin fysiikasta on puhuttu aina, mutta nyt on alettu aiheellisesti keskustella myös hänen henkisestä vahvuudestaan.

Se saattoi olla yksi Dustin Johnsonin päätöskierroksen helpoimmin unohtuvista lyönneistä hänen voittaessaan Mastersin historiallisesti viiden lyönnin erolla. Silti, juuri kyseisen lyönnin, yksinkertaisen, rautakuutosella 13. reiällä (par 5) lyödyn lay-upin, Dustinin veli, Austin, otti puheeksi pelattuaan muutama viikko sitten Augustassa ihan tavallisen kierroksen Augusta National Golf Clubin puheenjohtaja Fred Rileyn kanssa.

Riley, entinen U.S. Amateurin voittaja, joka tuntee pelin yhtä hyvin kuin kuka tahansa muu, saattoi vain pudistella päätään.

”Hän nautti suunnattomasti tarinasta”, kertoi Austin Johnson, joka toimi veljensä caddienä viime marraskuussa pelatussa hyvin epätavallisessa Mastersissa. Siinä, josta olivat poissa sekä katsojat että kenttää kiertävät kohahdukset, mutta josta tuli Dustin Johnsonille tunteiden täyttymys.

Kyseinen lyönti tuona puolipilvisenä sunnuntaina ei olisi yleisössä kohahduksia aiheuttanut, jos katsojat olisivat olleet paikalla. Kenties muutamia päiden raapimisia, muttei missään nimessä kohinaa yleisössä.

Lyötyään avauksensa puu-kolmosella keskelle jyrkästi vasemmalle kaartuvaa, kaltevaa väylää Johnson jatkoi rinnemakuusta huolettomasti leikatulla rautakuutosella. Lyönti oli tarkoituksella konservatiivinen, eikä noussut missään kohtaa yli lantionkorkeuden. ”Pieni, rullaava rautakuutonen jotta sain vain pidettyä pallon alhaalla”, Dustin kuvaili lyöntiään myöhemmin lehdistötilaisuudessa.

Valittu lyönti palveli kahta tarkoitusta. Se piti hänet ensinnäkin poissa vaikeuksista ja kohtalokkaista virheistä. ”Olimme ihanteellisella etäisyydellä, noin 215 metrin eli täyden rautanelosen päässä lipusta, mutta pallon vasemmassa reunassa oli mutaa”, Austin kertoi. ”Sen vuoksi pallo lähtisi oikealle, joten jos yrittäisimme griinille, vesi (Rae’s Creek -puro) tulisi mukaan peliin.”

Toiseksi, Amen Cornerin viimeisellä pätkällä suoritettu lyönti teki hänen kolmannesta lyönnistään helpomman. ”Ole hyvä, putsasin pallon puolestasi”, Dustin totesi ojentaessaan mailansa takaisin veljelleen ja kävellessään kohti palloaan.

Hän oli halunnut lyönnin nopeasti alas, jotta märkä ruoho puhdistaisi pallon. Se taas tarkoitti, että Johnsonilla oli parempi kontrolli seuraavaan lyöntiinsä, lob wedgeen, jonka hän pudotti 4,5 metrin päähän reiästä. Sitä seurasi pian käsi nyrkissä tehty tuuletus Johnsonin birdie-putin pudottua reikään.

”Se oli nerokasta”, Austin kertoi, ”yksi viileimmistä jutuista, joita hän on koskaan tehnyt.”

Dustin Johnson petaa itselleen birdie-paikan nerokkaan layup-lyöntinsä jälkeen viime vuoden Mastersin päätöskierroksen 13. reiällä. Kuva Getty Images

Harvat pelaajat ovat näyttäneet cooleimmilta kuin Dustin Johnson, mutta hänen rento käytöksensä ja veltto piilottavat hänessä asuvan kivenkovan kilpailijan. Samaan aikaan, hänen paljon puhutut fyysiset lahjansa peittoavat alleen asian, joka harvemmin nousee esiin ­- hänen golfälykkyytensä.

”Dustinin golfäly, asiat joita hän tekee tai näkee golfkentällä, ihmiset eivät todella ymmärrä, kuinka terävästi hän kentällä ajattelee. Minulle se on tuttua jo pitkältä ajalta”, sanoo hänen managerinsa David Winkle, joka oli aikoinaan loistava junioripelaaja Teksasissa. ”Olen pelannut golfia koko ikäni, enkä ole koskaan kuullut kenenkään ajatelleen asiaa samalla tavalla kuin Dustin teki Mastersissa. Jos sellaisella hetkellä, valtavan paineen alla, pystyy ajattelemaan tilanteen yhtä kirkkaasti, se kertoo pelaajasta paljon.”

Tämän viikon tiistaina Johnson kertoi lehdistötilaisuudessa, että hän oli historian 84:nnessä Mastersissa koko viikon ajan ”superkeskittynyt”, ja siitä kertovat myös tulokset.

Päätöskierroksen neljä alle parin kierros 68 takasi hänelle kilpailun 72 reiän ennätyksen 268 lyöntiä, 20 alle parin, mikä rikkoi Tiger Woodsin ja Jordan Spiethin jakaman aiemman ennätyksen (-18). ”Tiesin tarkalleen, mitä minun pitäisi tehdä ja onnistuin myös tekemään sen”, hän sanoi.

Johnson palasi Augusta Nationaliin kaksi viikkoa sitten. Kyseessä oli ensimmäinen kerta sen jälkeen, kun hän voitti vihreän takin, golfin himotuimman vaatekappaleen jopa hänen kaltaiselleen kaverille, jolla on mieltymys täyttää vaatekaappinsa kalliilla puvuilla. Etelä-Carolinasta lähtöisin oleva Johnson oli kasvanut tunnin matkan päässä Augustasta, ja kaikki saattoivat nähdä, mitä voitto, hänen toinen ykköstilansa majoreissa vuoden 2016 U.S. Openin ohella, merkitsi maailmanlistan ykköselle, joka oli myös hiipunut suurten turnausten ratkaisuhetkillä turhankin usein. Hän ei enää kyennyt pitämään tunteitaan kurissa.

Otin vain muutaman haukun, mutta minun oli vaikea saada ruokaa alas, mitä ei ollut koskaan aiemmin tapahtunut.

Lisää tunteita, enimmäkseen silkkaa iloa, hän koki kaksipäiväisellä visiitillään Augusta Nationaliin. Dustin, Austin-veli ja heidän isänsä Scott viettivät yön yhdessä klubin majataloista. Dustin sai mahdollisuuden pukea ylleen vihreän takkinsa, ja hän sai selville, että tulisi jakamaan saman pukukaapin vuoden 1979 voittajan, Fuzzy Zoellerin, kanssa mestareiden pukuhuoneessa, Champions Locker Roomissa (toim. huom. Fuzzy Zoeller ei ole enää pelannut Mastersissa sitten vuoden 2009).

”Oli aika upeaa palata ensimmäistä kertaa takaisin”, hän sanoi, ”mennä Champions Locker Roomiin ja kaikkea. Se oli todella siisti kokemus. Ensimmäistä kertaa sain tilaisuuden myös yöpyä Augustassa, mikä oli sekin yksi hieno eka kerran elämys, ja samoin söin illallisen vihreässä takissani. Se oli erittäin hauskaa.”

Hauska oli myös ensimmäinen kahdesta Johnsonin pelaamasta kierroksesta, kun muistot viime marraskuulta alkoivat tulvia mieleen.

”Useimmilla rei’illä mietin paljon niitä lyöntejä, jotka sunnuntain kierroksellani silloin löin.”

Tuosta sunnuntaista 36-vuotiaan Johnsonin mieleen on elävästi piirtynyt myös jotain muuta. Nimittäin hänen hermostuneisuutensa. Hänen tunteensa velloivat enemmän kuin koskaan aiemmin.

”Olin ennen starttia todella hermostunut, koska se kaikki merkitsi minulle niin paljon”, hän kertoo. ”Tunsin sen heti herättyäni. Pystyin tuskin edes… no, en oikeastaan pystynyt syömään lainkaan aamiaista. Otin vain muutaman haukun, mutta minun oli vaikea saada ruokaa alas, mitä ei ollut koskaan aiemmin tapahtunut. Kun pääsin kentälle, muistan yrittäneeni syödä kävellessäni hieman hillovoileipää ja pähkinävoita. Otin yhden haukun, ja minun oli pakko huuhdella se vedellä alas, koska se oli ainoa keinoa, miten pystyin syömään edes jotain.”

Vaikka Johnsonin johto kapeni pienimmillään yhteen lyöntiin, hän sai pidettyä hermoilunsa kurissa. Siitäkin huolimatta, että hän oli kokenut majoreissa lukuisia pettymyksiä, viimeksi elokuussa, jolloin hän johti TPC Harding Parkilla pelattua PGA Championshipiä 54 reiän jälkeen, mutta päätyi kakkoseksi Collin Morikawan rynniessä voittoon.

Johnson karkasi muilta tehtyään kolme perättäistä birdieä alkaen reiältä 13. Juuri kyseisellä reiällä hän löi lyönnin, josta hänen veljensä halusi malttamattomana kertoa Augustan puheenjohtajalle.

”Golf on tietenkin vahvasti mentaalinen peli”, Johnson sanoi. ”Paljon siitä on päämme sisäistä, ja kun pelaan hyvin, ajattelen selkeästi ja teen hyviä päätöksiä. Mutta golf on myös hassua. En oikein osaa avata sen henkistä puolta.”

”Tiedän, että henkinen puoleni on aika vahva, mutta uskoisin sen olevan minulle luontaista. Olen kuitenkin kehittynyt siinä paljon muun muassa yliopiston, pelikokemusteni ja ties minkä avulla, kirjojenkin. Olen yrittänyt ammentaa kaikesta, mitä tielleni on osunut, ja sovittaa sen omiin tarpeisiini.”

Vihreä takki vaatekaapissaan hänen voi todella katsoa siinä myös onnistuneen.

”Masters-voitto on todella rauhoittanut minut. Olen todistanut itselleni, että olen erittäin hyvä pelaaja, ja että pystyn voittamaan näitä isoja turnauksia”, Johnson kertoi.

”Se mitä teen, toimii aika hyvin, joten pitäydyn siinä siihen asti, kunnes se ei enää toimi.”

”Rory (McIlroy) kommentoi kerran, että Dustin saattaa olla pelaajista fiksuin”, manageri Winkle sanoi.

”Myös Bryson DeChambeaun mielestä Dustin on kiertueen nokkelin kaveri – ja kaikkihan tietävät, miten Bryson peliä lähestyy ja kuinka paljon hän ajatusvoimaa käyttää. On ollut hauskaa huomata, miten keskustelu Dustinista on muuttunut ja miten ihmiset ovat alkaneet kiinnittää huomiota hänen peliälyynsä. Hän on täydellinen pelaaja.”

Hän on myös ainoa laatuaan. Siinä missä McIlroy ja Justin Thomas ovat kertoneet ihailevansa Johnsonin henkistä vahvuutta – hänen kykyään olla välittämättä epäonnekkaista tapahtumista ja huonoista pompuista ja taitoa keskittyä seuraavaan lyöntiin ja seuraavaan haasteeseen – Johnson ei osaa nimetä itselleen yhtään mentaalipuolen esikuvaa. Hyvin haastavaa se onkin ajatella, miten tulisi ajatella. Oman ajattelun täytyy olla sisäsyntyistä. Toisten ajattelun varaan ei kukaan voi nojata.

”En ole oikeastaan edes ajatellut asiaa”, Johnson vastasi, kun häneltä kysyttiin, ketkä ovat mahdollisesti vaikuttaneet hänen henkisiin ominaisuuksiinsa. ”Minusta tuntuu, että se mitä teen, toimii aika hyvin, joten pitäydyn siinä siihen asti, kunnes se ei enää toimi. En tiedä, ehkä tämä ei vastannut kovin hyvin kysymykseen.”

Ei se mitään. Viime marraskuussa Dustin Johnson onnistui vastaamaan kaikkiin tärkeisiin kysymyksiin, joita häneltä koskaan oli kysytty.

Lue seuraavaksi: Dustin Johnson: ”Tämä on se major-titteli, jonka olen halunnut kaikkein eniten”

Lisää aiheesta

Tilaa Golfpisteen uutiskirje