Yli kolme vuosikymmentä ÅGK:n kenttiä hoitanut kenttämestari on kotiutunut nopeasti Manner-Suomeen ja Vuosaareen.
Vuosaaren kenttämestari Johan Englund sanoo, ettei ole saanut ensimmäisenä työvuotenaan juurikaan kritiikkiä. Hän tosin arvelee asian johtuvan siitä, ettei hän puhu suomea.
”Taidan säästyä kritiikiltä, kun kanssani joutuisi puhumaan englantia tai ruotsia, ja sitä ei moni mielellään tee”, hän nauraa.
Englund on Suomessa harvinainen poikkeus, sillä hän on muuttanut Ahvenanmaalta Manner-Suomeen. Englundin isä on kotoisin Itä-Uusimaalta, jossa perheen kesämökkikin sijaitsee, joten täysin ummikkona hän ei muuttopäätöstä tehnyt.
Vuosaareen Englundia ei sentään vetänyt kesämökki, vaan golfkenttä.
”Tykkään tosi paljon tästä kentästä. Se on tärkeää, en voisi tehdä tätä työtä pelkästään työn takia, vaan työssä pitää olla sydän mukana”, Englund sanoo.
Kotoutuminen mantereelle on tapahtunut nopeasti ja vaivattomasti. Suomen kielen oppiminen on niin sanotusti vähän vaiheessa.
”Työkieli meillä on englanti, kun kymmenen hengen porukassa on yksi skotti, espanjalainen, yhdysvaltalainen ja ukrainalainen. Suomeakin opin joka päivä vähän lisää”, hymyilevä kenttämestari sanoo.
Englundin ensimmäinen työkomennus Manner-Suomessa oli Savonlinnassa sijaitseva Kerigolf, jossa hän oli Ilonen Designin komennuksella kolmisen kuukautta. Vuosaaren kenttämestarina Englund on toiminut reilun vuoden.
Olen pelannut syksyllä pari kierrosta Vuosaaren kentällä. Molemmilla kerroilla samassa ryhmässä pelannut paikallinen pelikaveri ryhtyi spontaanisti kehumaan Englundin työtä tietämättä puhuvansa golfalalla työskentelevälle toimittajalle.
Reiän kuusi bunkkerit ovat pieniä, mutta hankalia pot-tyylisiä hiekkaesteitä.
Toisella kierroksella tapasinkin kenttämestarin, joka oli työn touhussa kaivamassa maahan salaojaa. Sitä on kuulemma tullut kaivetuksi tänä ja viime kesänä kentälle jo toista kilometriä. Kenttämestari tekee mielellään käytännön työtä, eikä linnoittaudu kulmahuoneeseen.
”Ei kenttää voi hoitaa sisätiloista käsin!” hän paaluttaa.
Itä-Helsingissä Englund kertoo saavansa sellaista luottamusta ja vapautta, jota hän ei kotisaarellaan saanut.
”Tämä on klubina helpompi, kun on vain 18 reikää eikä 36:tta. Meillä on myös vain kolme leikkuukorkeutta”, Englund pohtii.
Ahvenanmaalla 31 vuoden työuran helmi oli Slottsbananin remontti, jossa Englund oli hyvin vahvasti mukana. Remontin valmistumisen jälkeen Englund kuitenkin päätti siirtyä muualle. Hän ei herkeä haukkumaan vanhaa työnantajaansa sanallakaan, mutta rivien välistä on aistittavissa, ettei lähdön syy ollut pelkästään vaihtelunhalu.
”ÅGK antoi minulle tosi paljon, ja opin siellä valtavasti”, Englund silti haluaa painottaa.
Vuosaareen Englund tuli mielessään kymmenvuotissuunnitelma kentän muokkaamisesta entistä vahvemmin links-kentäksi niin pelattavuudeltaan kuin visuaalisuudeltaankin. Kenttämestari ei tietenkään tee tällaisia päätöksiä yksin, vaan linjauksen takana on kentän hallitus.
”Olen ehkä vähän aikataulua edellä. Kaikki muutokset ja kehitys tähtää links-kenttään. Olemme esimerkiksi ajaneet viheriöille paljon entistä enemmän hiekkaa ja jatkossa teemme saman viheriön ympäristöille. Näin saadaan muokattua pelattavuutta ja pidemmät run off -alueet, eli pallo juoksee kauas”, hän kuvailee.
Ihmisten pitää saada vastuuta, jotta he seisovat suorempana ja motivoituvat paremmin.
Osa muutosta ovat bunkkerit. Niitä on remontoitu kuluvana kesänä seitsemän. Monet uusista bunkkereista ovat pieniä, mutta katalia pot-bunkkereita, osa hieman suurempia, mutta laidoiltaan jyrkkäpiirteisiä hiekkaesteitä, jotka keräävät pallot hyvin laajalta alueelta.
Ensimmäisessä vaiheessa remontoidaan kaikki kentän griinibunkkerit, jonka jälkeen on väyläbunkkereiden vuoro.
Yksi murheenkryyneistä on raffiheinä, jonka Englund haluaa muuttaa täysin toisenlaiseksi. Tavoitteena on keltaisena hulmuava heinä, joka kehystää väyliä, mutta joka on niin harvaa, että pallon löytää helposti ja sitä pystyy pelaamaan.
”Prosessi vaatii aikaa. On helppo ajatella, ettei raffia pidä juurikaan hoitaa, mutta itse asiassa sitä pitää hoitaa aika paljon, jotta se olisi halutunlaista”, kenttämestari kertoo.
Puista kenttämestari haluaa links-kentällä kokonaan eroon ja niitä on vähennetty jo kovalla kädellä.
Kentänhoito on Englundin mukaan Vuosaaressa hyvällä tolalla siksikin, että kentänhoitoporukka on niin hyvä. Esimiehenä hän antaa mielellään nuoremmille työntekijöille paljon vastuuta.
”Ihmisten pitää saada vastuuta, jotta he seisovat suorempana ja motivoituvat paremmin. Pieniä virheitä saa kyllä tehdä, teen minäkin niitä edelleen yli 30 työvuoden jälkeen, ei niitä voi alkaa pelkäämään”, hän sanoo.
Kentänhoidon tulevaisuudesta kenttämestari on kuitenkin huolissaan. Työ on fyysistä ja ajoittain kovaa, eikä se houkuttele nuoria. Hän toivoo, että alalle kehitettäisiin mentorointiohjelma, jonka avulla nuorista tekijöistä kasvatettaisiin tulevaisuuden tekijöitä.
”Olisi hyvä, että olisi jatkuvasti nuorempia oppimassa. He ottavat vastuun tulevaisuudessa ja tietotaito pitää saada siirtymään. Meitä tekijöitä ei liikaa ole, ja kun vanhat lähtevät, homman pitää jatkua.”
Nelosväylän griinin edustalla vaaniva bunkkeri on uusittu. Se kerää palloja laajalta alueelta.
Englundin johdolla Vuosaaressa tehdään paljon käsin. Myös väylät leikataan niin sanotusti perinteisesti eikä automaattisia leikkureita käytetä.
”Meillä on sen verran matala leikkuukorkeus, etteivät automaattikoneet oikein toimi meillä vielä. Kun teknologia kehittyy lähivuosina, harkitsemme kyllä niitä”, hän sanoo.
Jokunen vuosi sitten Englund oli varsin hyvä golfari, mutta nykyisin hän ei paljon golfia pelaa – vaikka joka vuosi lupaa itselleen aktivoituvansa harrastuksessaan. Vuodessa kierroksia tulee parikymmentä. Itse hoitamansa kentän hän haluaa pelata säännöllisesti saadakseen kuvan siitä, miten se niin sanotusti pelaa, eli miten pallo käyttäytyy, miltä kenttä näyttää pelaajan näkökulmasta jne.
Ahvenanmaalla Englund käy noin joka toinen kuukausi. Kolmesta tyttärestä yksi asuu saarella, toinen Ruotsissa ja kolmas Norjassa. Englund pohti itsekin pitkään, valitseeko kodikseen Ahvenanmaan jälkeen Ruotsin, Norjan vai Suomen. Vuosaari oli niin houkutteleva mahdollisuus, että hän tarttui siihen ja on jo asettunut vahvasti Manner-Suomeen.
”Isäni syntyi täällä ja kuoli lopulta Ahvenanmaalla. Minun kohdallani se tie menee todennäköisesti toisin päin, kun se aika tulee”, hän sanoo, vetää takin päälleen ja suuntaa golfkentälle.
Juttua muokattu kello 16.55: Poistettu kohta, jossa mainittiin toimitusjohtaja Harri Mankin olleen entinen kenttämestari. Mankki ei ollut entinen kenttämestari.
Vuosaaren väylät olivat monta vuotta sellaista teräsbetonia, että omat ranteeni eivät niitä kestäneet, joten kentän pelaaminen jäi kokonaan. Oli sitten syynä kosteampi kesä tai uusi kenttämestari, tänä vuonna pohjat ovat ollet ihan eri tavalla pelattavat. Toivottavasti tämä trendi jatkuu tulevinakin vuosina.