Etelä-Suomessa ei lumigolfkenttiä ole. Mutta golfkenttiä on. Enää piti keksiä tapa harrastaa niillä golfia hankien keskellä – ja se löytyi!
Yhtälö on seuraava: golfhammasta kolottaa + ulkona on 10 astetta pakkasta + kaunis auringonpaiste = tee-se-itse-lumigolf.
Tee-se-itse-lumigolf tarkoittaa käytännössä lumikenkiä, nietosten peittämiä golfväyliä, tai oikeastaan mitä tahansa pelaamiseen soveltuvaa maaplänttiä, sekä pientä kekseliäisyyttä ja viitseliäisyyttä golfpallon tuunaamisen suhteen.
Sen verran vakuuttavaa tee-se-itse-henkeä seuraava keksintö edustaa, että sen inottamana golfin erikoinen talvinen muoto nimetään tältä istumalta kuvaavasti tee-se-itse-lumigolfiksi. Kansainväliseen levitykseen lanseerataan termi Deep Snow Golf.
Ja tässä tulee itse innovaatio: tarvitaan pieni puuruuvi ja vähintään puolenmetrin mittainen pätkä rakennuksilla käytettävää linjalankaa tai vastaavaa narua. Langan pätkä ruuvilla palloon kiinni ja voilà, peliväline, jonka löytää upottavasta hangesta, on syntynyt.
Idean isät ovat Risto Westermarck ja Ilkka Homanen. Kaksikko pelaa kotikentällään Masterissa kesäisin ja viime viikonloppuna pelattiin myös talvella. Homma taisi vieläpä toimia niin hyvin, että ensi viikonloppuna kentälle pitää päästä uudestaan?
”Kyllä, kyllä! Sen verran hauskaa se oli. Tämä oli ensimmäinen kokeilu vasta. Otimme selvää, että toimiiko homma olleenkaan”, Westermarck kertoo.
Kaksikko tuunasi neljä palloa tee-se-itse-lumigolfkäyttöön. Kalustotappioiksi kirjattiin ensimmäisenä pelipäivänä yksi pallo.
”Se opittiin, että lanka kannattaa virittää etuviistoon suunnilleen 45 astetta, niin se toimii lyönnissä parhaiten. Naru oikeni hyvin ja jäi melkein aina hangen pinnalle. Joskus se upposi vähän, mutta kun vähän kaiveli, niin kyllä se sieltä löytyi.”
”Yksi pallo hävisi. Täytyy pidentää narua vaikka metriin, ja katsoa miten se käyttäytyy. Nyt naru oli puolimetrinen”, Westermarck pyörittelee jo ensimmäisenä testipäivänä syntynyttä kehitysideaa.
Näillä ohjeilla muutat golfpallon tee-se-itse-lumigolfiin soveltuvaan muotoon.
Pelaamisessa käytettiin rauta-seiskaa. Sillä pallon pystyi toimittamaan hangelta noin sadan metrin päähän svingaamalla tavallista kevyemmin ja keskittyen hyvään osumaan.
Reikiä tai lippuja kentällä ei tietenkään ollut, mutta kohteeksi valittiin aurauskeppi tai vastaava ja kun pallon sai toimitettua noin mailanmitan päähän siitä, laskettiin kuvitteellinen putti annetuksi.
Tuunatun pelivälineen lisäksi tee-se-itse-lumigolf vaatii lumikengät. Kevään edetessä hanget napakoituvat, mutta jo nyt lumikengillä saattoi kävellä Master Golfin väylillä mukavasti. Hankikannon parantuessa helpottuu paitsi liikkuminen myös pallojen löytyminen, kun kova pintakerros vähentää pallon uppoamista lumeen.
”Lumikenkäilyssä minulla on yleensä ollut sauvat mukana, mutta niitäkään ei ehkä golfatessa tarvitse. Napakat nahkasormikkaat voisivat olla sopivat hanskat, sillä niillä voisi lyödäkin. Tumpuilla se ei oikein suju. Vähän tätä täytyy yhä kehitellä, jotta löytyy oikeat keinot”, Westermarck päättää. Alla Westermarckin tyylinäyte.