Näkökulma: Onko onnea olemassa? - Golfpiste.com

4.–11.10. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[12][19]
KilpailuaSuomalaista
Ajankohtaista

Näkökulma: Onko onnea olemassa?

Ketä syytät, kun pallo hautautuu bunkkeriin? Kentänhoitajia, onnetarta vai itseäsi?

Mistä me puhumme, kun puhumme onnesta?

Eikä nyt ole kyse onnellisuudesta tai vaikkapa ilon tunteista, vaan hyvästä ja huonosta onnesta sellaisena kuin se arkikielessä näyttäytyy.

Sanakirjat määrittelevät onnen ”onnelliseksi sattumaksi”, ”kohtalon suopeudeksi” tai ”tuuriksi”. Tämä on sitä ”hyvää säkää”, jota itse kukin on joskus kokenut.

Englannin kielellä vastaan tulee sattuva kahtaalle aukeava määritelmä: ”the events or circumstances that operate for or against an individual”.

Hyvää onnea on se, että tietyt olosuhteet ja sattumukset tekevät työtä yksilön hyväksi. Huonoa puolestaan se, että olosuhteet tai yksittäiset sattumukset kääntyvät yksilöä vastaan.

Usein kuulee sanottavan, että ihminen on oman onnensa seppä. Tämä on terveellinen lähtökohta myös golfpelissä.

Ei ole huonoa onnea, jos vaikkapa rohkea yritys poikittaisen vesiesteen yli jää vaivaisesta paristakymmenestä sentistä kiinni. Useimmiten on kyse joko väärästä ratkaisusta, väärästä mailanvalinnasta tai teknisesti vaillinaisesta suorituksesta.

Entä jos pallo karheikossa painuu syvälle pitkän heinän sekaan? Siinä on yksinkertaisesti kyse syystä ja seurauksesta: painovoima saa pallon hakeutumaan lepoon. Pelaajan on turha yrittää syyttää huonoa onnea. Jos syyllinen välttämättä pitää etsiä, se on tietysti pallon karheikkoon lyönyt pelaaja itse.

Moni golfin harrastaja antaa mielenrauhansa järkkyä, kun onnetar tuntuu heittävän hiekkaa rattaisiin. Jos näin uhkaa käydä, tunteet on syytä työntää syrjään ja antaa järjen puhua.

Tunnemme useimmiten enemmän tai vähemmän ansainneemme onnekkaat pomput, kun taas epäedullisemmat käänteet tuntuvat helposti kohtuuttomilta. On vaikea suhtautua tapahtuneeseen pelkkinä tosiasioina. Rennon keskittyneen suorituksen näkökulmasta se olisi kuitenkin viisainta.

Kannattaa pitää mielessä Ralph Waldo Emersonin ajatelma: ”Heikot ihmiset uskovat onneen tai olosuhteisiin.Vahvat uskovat syihin ja seurauksiin.”

Olosuhteet tai yllättävät sattumukset voivat luonnollisesti kääntyä pelaajaa vastaan tai tehdä työtä hänen hyväkseen monellakin tavalla.

Kilpailun varhaiset lähtijät voivat esimerkiksi saada etua myöhemmin kentälle lähteneitä paremmasta säästä, tai päin vastoin. Arpa voi reikäpelikaaviossa tehdä työtä pelaajan hyväksi tai häntä vastaan. Tuulen suunnan äkillinen kääntyminen voi viedä pallon vesiesteeseen Augustan 12. reiällä, vaikka kaikki osuman hetkellä tuntui olevan kunnossa.

Onnea on se, jos pallo päätyy hyvään paikkaan, vaikka yritit jotain ihan muuta. Huonoa onnea se, että teknisesti moitteeton suoritus ei johda odotettuun lopputulokseen jonkin yllättävän ulkoisen seikan vaikutuksesta.

On huonoa onnea, jos pallo osuu ilmassa lentävään lintuun tai jos oikealle linjalle oikealla voimalla lyöty putti harhautuu suunnastaan tielle osuneen kovakuoriaisen vuoksi. Kaikeksi onneksi tuollaiset sattumukset ovat hyvin harvinaisia eikä sellaisten vuoksi kannata ryhtyä piehtaroimaan itsesäälissä. Parasta on keskittyä pitämään huolta niistä asioista, joihin kentällä itse voi vaikuttaa.

Golfin ja onnen yhteyteen törmää hieman yllättäen Nobel-palkitun Daniel Kahnemanin kiitetyssä kirjassa Thinking, Fast and Slow (2011). Siinä Kahneman käyttää huipputason golfkilpailua esimerkkinä lempiyhtälökseen nimeämälleen kaavalle

success = talent + luck

great success = a little more talent + a lot of luck

Kahnemanin mukaan poikeuksellisen hyvän tuloksen tehnyt pelaaja on siis paitsi pelannut taitavasti myös ollut huomattavan onnekas.

Tästä puolestaan seuraa, että seuraava kierros tulee tilastollisen todennäköisyyden mukaan sujumaan tuloksellisesti edellistä huonommin. On kyse niin sanotusta regressiosta kohti keskiarvoa.

Kahnemanin järkeilyyn tuntuu olevan sisään rakennettuna ajatus siitä, että pelaaja ei kierroksella ole oman onnensa seppä. Huipputulokset ovat yleensä tullakseen vain siinä tapauksessa, että olosuhteet ja yksittäiset sattumukset ovat pelaajan puolella.

Jos golfin harrastaja ostaa Kahnemanin ajatuksen nahkoineen karvoineen, on olemassa ilmeinen vaara, että pelaaja tuudittautuu jonkinlaisen kohtalonuskon varaan ja sortuu hakemaan selitystä epäonnistumiselle itsensä ulkopuolelta.

Useimmissa tapauksissa se merkitsee älyllistä epärehellisyyttä, syyn vierittämistä pois omilta hartioilta ”huonon onnen” kaltaisten tekosyiden varjolla.

Eikö pikemminkin voisi ajatella niin, että pelaaja menestyy silloin, kun hän onnistuu päivän olosuhteissa saamaan itsestään parhaan mahdollisen irti?

Yleensä todennäköisyys tuollaisen lopputuloksen saavuttamiseen on suurimmillaan silloin, kun pelaaja ei anna ”onnen” kaltaisten seikkojen kasvaa ylimääräiseksi rentoa suorittamista haittaavaksi painolastiksi.

Sitä paitsi menestys korreloi luonnollisesti myös pelaajan valmistautumisen kanssa. Ei ole sattumaa, että hyvin monen huippugolfarin suuhun on laitettu vastaanpanemattomat sanat:

”Mitä enemmän harjoittelen, sitä onnekkaampi olen.”

Janne Tarmio

Lisää aiheesta

Tilaa Golfpisteen uutiskirje

Artikkelin kommentit (2 kpl)

  • ABC says:

    Oman onnen seppä on erittäin naivi ajatus. Fysikaalisessa mielessä maailmassa on paljon (todellakin aivan käsittämättömän paljon) vapausasteita joiden tilasta emme voi olla tietoisia. Ja vaikka voisimmekin, olisi aikakehityksen arviointi vielä aivan kertaluokan tehtävä. ”Onni” on näiden tuntemattomien muuttujien tila, jossa mahdollisista ”onnekkaasta” ja ”epäonnekkaasta” näiden vaikutuksesta seurasi se ”onnekas”. Hieman erilainen kaasun molekyylien tila hieman aiemmin hieman muualla, ja tuulenpuuska ei olisi pysäyttänytkään palloa esteeseen. Toki on sitten huonoja valintoja. Ne ovat niitä jotka jo alunperin ovat päätymässä epäonnekkaasti, mikäli ei tapahdu ihmeeseen verrattava ”onnen”kompensaatio näissä vapausasteissa. Ja kääntäen logiikan, samoin tietysti hyviä valintoja. Tulkitessaan Kahnemannia, kirjoittaja oikoo tarpeettomasti mutkia suoriksi. Yhtälöthän kertovat, että taito ja onni voivat kompensoida. Himputin taitava pelaaja ei tarvitse onnea, mutta kahdesta tasavahvasta onnekkaampi voittaa. Ellei kaikkia ympäristön tekijöitä, jotka tekivät hänestä sellaisen, pidetä ”onnena”.

  • Fatso says:

    Osuin out-paaluun ja pallo jäi kentän puolelle(paalu on aika kapea joten kävi säkä ettei mennyt outtiin). Kerran kisoissa löin pallon metsään, kuului kova pamaus(osui puuhun), löin varapallon ja sama juttu. No pelipallo löytyi keskeltä väylää. Että semmoista.