Mitä mieltä Golfin potentiaalitutkimuksesta? - Golfpiste.com

20.5.–27.5. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[15][20]
KilpailuaSuomalaista
Ajankohtaista

Mitä mieltä Golfin potentiaalitutkimuksesta?

Golfin aloituskynnystä pidetään yhä liian korkeana. Onko aloittelijoille tarjolla sopivia tuotteita? Pääsevätkö he pelaamaan kentälle? Uskaltavatko he ylipäätään lähestyä golfia?

Golfin potentiaalitutkimuksen viesti oli selkeä: lajilla on kysyntää ja jopa 700 000 suomalaista on kiinnostunut kokeilemaan golfia. Millaisia ajatuksia potentiaalitutkimuksen hurjat lukemat herättävät golfkentillä ja -seuroissa? Millä keinoilla potentiaali saataisiin realisoitua uusiksi harrastajiksi? Joko hihat on kääritty? Tuote on liian kallis ”Tutkimukset, kuten tämäkin, ovat hyviä ja olen ihan varma, että tämä herättää ajatuksia. Tutkimustulosten keihäänkärkihän oli potentiaalisten pelaajien valtava määrä”, kommentoi HyviGolfin toimitusjohtaja Mika Nieminen, joka oli mukana potentiaalitutkimuksen johtoryhmässä. Jotta potentiaali saataisiin muutettua uusiksi harrastajiksi, tulisi Niemisen mukaan korjata kaksi epäkohtaa. ”Tarjottava tuote on liian kallis ja lajin markkinointikeinot ovat monella yhä vääriä”, hän näkee. Niemisen mukaan golfyhtiöt ovat jämähtäneet tiettyihin yhtiöjärjestyksen määrittämiin rakenteisiin. ”Esimerkiksi meillä HyviGolfissa on käytännössä kaksi tuotetta, joita tarjoamme uusille pelaajille. Ne ovat 750 euron pelioikeus ja 75 euroa maksava green fee. Eli kaksi tuotetta, jotka ovat aloittelijan kannalta törkeän kalliita.” ”Jos aiomme jatkaa tätä juttelua, että haluamme hemmetisti uusia pelaajia, yhtiöiden rakenne pitää jotenkin saada sellaiseksi, että pystymme myymään tuotteita, joita ihmiset haluavat ostaa. Meidän pitäisi pystyä kehittämään tuotteita, joilla aloittelijan on mahdollista pelata ne noin viisi kierrosta, jotka hän ensimmäisinä vuosina pelaa, ilman, että samalla poljetaan osakkeenomistajaa”, Nieminen sanoo. Esimerkkinä Nieminen nostaa esille mahdollisuuden jakaa yksi pelioikeus kahdeksi, jolloin pelaamisen hinta olisi aloittelijalle nykyistä järkevämmällä tasolla. Golfin markkinoinnissa aloittelijoille tulisi Niemisen mukaan tehdä iso käännös kohti uusia arvoja. ”Meidän pitäisi tunnustaa itsellemme, että uusille pelaajille tärkein juttu saattaakin olla lyöntitekniikan tai pistebogijärjestelmän sijaan esimerkiksi luonnossa liikkuminen tai sosiaaliset jutut. Eli ihan eri arvot kuin meillä tämän hetken aktiivipelaajilla”, Nieminen huomauttaa.

Suur-Helsingin Golfissa aloittamisen porras on matala. Luukki-kentälle pääsee pelaamaan maanantaisin kuka tahansa.

Suur-Helsingin Golfissa aloittamisen porras on matala. Luukki-kentälle pääsee pelaamaan maanantaisin kuka tahansa.

Aloittelijan edessä korkea portaat Suur-Helsingin Golfissa ollaa parhaillaan päivittämässä seuran strategiaa vastaamaan nykypäivän ja tulevaisuuden haasteita. Potentiaalitutkimuksen tulokset tuovat oman höysteensä viime syksynä aloitettuun strategiatyöhön. ”Nykyisen ja uudenkin strategiamme yksi painopiste ovat uudet pelaajat. He ovat meille merkittävä asia, sillä meille on tunnetusti helppo tulla ja haluamme pitää kynnyksen matalana myös jatkossa. Luukissahan, jonne kuka tahansa pääsee maanantaisin pelaamaan, on moni golfinsa aloittanut”, SHG:n toiminnanjohtaja Mikko Salminen sanoo. Salminen näkee eri lajien kilpailutilanteessa golfin ongelmana sen, että lajista kiinnostunut tai lajin pariin tulija näkee edessään ison määrän erilaisia portaita, kuten green cardin suorituksen, jäsenmaksut, taitojen kehittämisen, kentälle menon ja niin edelleen. ”Kysymys kuuluu, kuinka saamme näitä kynnystekijöitä matalammaksi. Meillä tutustumisporras on Luukin ansiosta matala, mutta pyrimme madaltamaan muitakin portaita, jotta ihmiset myös pysyisivät lajin parissa. Olemme esimerkiksi poistaneet liittymismaksun seuraan ja ensi kesänä kilpailukalenterissamme on kisa pelkästään korkean tasoituksen pelaajille. Myös koulutusta tulisi hioa pelaajille mielekkäämmäksi”, Salminen luettelee. Loppuviikosta tarkennetut potentiaalitutkimuksen luvut kertovat, että Suomessa on 24 000 ihmistä, jotka harrastavat golfia ilman seuran jäsenyyttä. Mikko Salmisen mukaan tällaisia pelaajia näkyy maanantaisin Luukissa. ”Sehän on heille oikeastaan ainoa vaihtoehto pääkaupunkiseudulla päästä isolle kentälle. Ja sama koskee golfin kokeilijoita. On aivan eri juttu päästä oikealle kentälle kuin lyödä rangella. Elämys on voimakkaampi.”

Green card -suoritus näyttäytyy pääsykokeena golfin pariin. Mielikuva pitäisi Laukaan pron Petri Parviaisen mielestä romuttaa.

Green card -suoritus näyttäytyy pääsykokeena golfin pariin. Mielikuva pitäisi Laukaan pron Petri Parviaisen mielestä romuttaa.

Green card -kokeen viesti muutettava Laukaan Peurunkagolfin pro Petri Parviainen on Mikko Salmisen kanssa pitkälti samoilla linjoilla: golfin aloittamisesta pitää tehdä helpompaa ja aloittelijoiden pitää päästä kentälle, jotta valtava potentiaali realisoituisi harrastajiksi. ”Sitä on iän kaiken jankattu, että golfin aloittaminen pitäisi tehdä houkuttelevammaksi. Mutta en tiedä onko se koskaan realisoitunut muuksi kuin puheeksi”, Parviainen toteaa alustukseksi. ”Esimerkiksi klubi- ja kenttäalueet ovat yhä sellaisia, ettei ihminen, joka ei golfia jo harrasta, uskalla mennä sinne. Eiväthän he uskalla mennä edes klubin ravintolaan syömään vaikka siellä mielellään myytäisiin ruokaa ihan kaikille. Minulle ei ainakaan ihan heti tule mieleen toista lajia, jolla olisi sellainen maine, ettei sinne suorituspaikalle viitsi mennä”, pro jatkaa. ”Toinen asia on se, että nykyinen green card -systeemi on mielestäni aikansa elänyt. En sano, että se pitäisi romuttaa, mutta sen viestin pitäisi olla erilainen. Nyt green card näyttäytyy ihmisille pääsykokeena, joka pitää suorittaa, jotta saa harrastaa golfia.” ”Green card -uudistus, jossa lyöntikokeet jätettiin pois ja suoritus tehdään kentällä pelaamalla, oli oikeansuuntainen. Mutta nyt ongelmana on se, että monella kentällä peruskurssilaiset pääsevät sinne kentälle vasta green card -kokeessa. Jos green card -suoritus on pelikoe, eikö sitä pitäisi päästä harjoittelemaan ennakkoon?”, Parviainen kysyy ja vastaa samalla. Laukaassa aloittelijat pääsevät par 3 -kentälle ja lapset saavat pelata vanhempiensa tai isovanhempiensa kanssa isolla kentällä ilman green cardia. Ainoana ehtona on, että lapset aloittavat pidemmät väylät 150 metrin paalulta. ”Jotain tämäntyylistä olisi hyvä tarjota aikuisillekin, jotta he pääsisivät pelaamaan sitä peliä vaikka eivät olisi niin sanottua pääsykoetta suorittaneetkaan”, Parviainen ehdottaa. Lopputulemana Parviainen kiteyttää, että ”se mitä tähän asti on tehty, ei enää riitä.” ”Viime kesänähän oli nähtävissä usealla kentällä, ellei koko Suomessa, että peruskurssilaisten määrä väheni, mikä on aika isossa ristiriidassa tuon 700 000 golfista kiinnostuneen kanssa.” Janne Knuuti

Aiempi artikkeli Golfin potentiaalitutkimuksesta.

Lisää aiheesta

Tilaa Golfpisteen uutiskirje

Artikkelin kommentit (8 kpl)

    entinen aloittelija says:

    Green card -kokeesta on muodostunut ehkä liiankin rajoittava ja määräävä… se koetaan esteeksi mikäli lajista olisi kiinnostunut, mutta kun ”se” on oltava… Uusien lajiin tulijoiden kannalta green-card koe tulisi olla joukko osakokeita tai jotenkin vähemmän määräävä… tai vaikka niinkin että koko kurssi kestää pidempään samalla sisältäen sen kauden rajoitetun pelipaketin… Tällöin aloituskynnys olisi sopiva ja erityisesti peliä itseään voi oikeasti kokeilla ja siihen orientoitua ilman kynnyksiä… jos se innostaa jatkuvuus on luontevaa, mutta jos ei, on maksettuna sen kauden huojennettu greenfee-koe-kausimaksu. Greencard opetus on lyhyestä pituudestaan johtuen kuitenkin riittämätön muutoin kuin käyttäytymiseen ja pelikäytäntöjen ulkoiseen omaksumiseen… Opetuksen haaste on olla riittävän henkikökohtainen lyhyessä ajassa ajatellen itse pelin vaatimaa tasoa… Greencard-muutokset voisivat tuoda valmiinpia pelaajia ja myös pelaajien sitoutuneisuus lajiin voisi olla siten korkeampi…

    Huuhaa says:

    Greencard vaikuttaa sille että se on keksitty aikanaan sentakia että edes joku ottaisi paikalliselta ammattilaiselta tunteja. Vanhanajan jäänne josta olisi pikemmiten päästävä eroon. Pelaamisen hinta sensijaan ei ole liian kallis, köyhälle kaikki on kallista, mutta os ei tule kunnallisia kenttiä, niin jonkunhan on viulut maksettava, ja se joku pitää olla paövelun käyttäjä. Vai pitäisikö osakkeenomistajien sponssata lokkeilua ja niiden rääkymistä. Pitää vaan hyväksyä se ettei kolopalloilu ole jokapojan harrastus ja tuo tutkimuksen miljoonan potentiaali on ihan huuhaata.

    Viis says:

    Aikuiselle (ei opiskelijalle) ei tunnu löytyvän halpoja peli(oikeus/lippu)paketteja. Jos ei ole aiemmin lajia harrastanut, niin aloituskynnys on todella korkea moneltakin osalta ja ehkä eniten taloudellisesti. Viime kesänä aloittamassani ”sisarlajissa” eli frisbeegolfissa ostin parilla kympillä peruslätyt ja pääsin pelaamaan suoraan koko kaudeksi ilman kortteja. Saman kokoisella summalla olen jo ostanut golfhanskoja alkavaa kautta varten, mutta vielä pitäisi laittaa lompakosta moninkymmenkertainen määrä koko kauden pelibudjettiin ja uusiin välineisiin. Aloittelijalle satanen on riittävä frisbeegolfissa, mutta golfista ei voi sanoa samaa.

    sitä saa mitä tilaa says:

    Ratsastuskin maksaa maltaita. Siitä löytyy myös olympialaji. Sitä ei kuitenkaan koiteta kaupata miljoonalle harrastajalle. Ehkä kuitenkin vain siksi ettei kukaan ole osannut moista pyytää ehdotettavan. No, on ratsastuksessa paljon erojakin 😉 Vakavammin ottaen, kyllä golfin pelaajamäärän (olisi tosiaan varmaan parempi puhua pelaaja- kuin harrastajamäärästä) kasvulle ehkä merkittävämmät esteet löytyvät rakenteellisita tekijöistä. Esimerkiksi jos golfkentät toimisivat kuten normaalit voittoa tavoittelevat yritykset, koittaisivat ne kaikin keinoin saamaan maksavia asiakkaita niin paljon, että toiminta olisi kannattavaa. Onnistuneita ratkaisuja onkin jo olemassa. Perinteinen toimintamalli on pikemmin pyrkinyt asettamaan rajoitteita kuin keksimään ratkaisuja. Tämän päivän tilanne on ajanut useimmat kentät tilanteeseen, jossa vanhoista arvoista pidetään väkisin kiinni ja samaan aikaan koitetaan olla uusia asiakkaitta houkuttelevia. Tämä on yksi sekasotkun juurista. Ja se pohjimmiltaan johtaa ”miljoonapelaajien” toteutumisen mahdottomuuteen, sekä lajin radikaalin imagon parantumattomuuteen. Kun jossain vaiheessa kentät saavat lunastettua suurimman osan osakkeista pois pelaajilta ja käytännössä asiakkaat ovat samankaltaisia, tulee mahdolliseksi selkiyttää ja tehostaa kenttien toimintaa ja golf lajina saa mahdollisuuden pelaajamäärien merkittävälle kasvulle.

    Johannes says:

    Olen tehnyt golfia 30vuotta ammatikseni ja olen jo kauan sitten sanonut että nämä green-card kokeet ovat täysin väärin. Golfin pariin tuleminen,huom. ”Ei pääseminen”, tulee sisällyttää normaaliin golfkurssiin. Siinä kurssin aikana opetellaan peliin liittyvät perusteet ilman mitään loppukokeita. Jos joku tarvitsee lisäopetusta pelaamisen suhteen, hänet voidaan velvoittaa pelaamaan ensimmäiset kolme 9 reiän kierrosta lähtien joko aamulla klo 6-7 tai illalla klo 20 jälkeen. Sen jälkeen aloittelijalla on normaalit pelioikeudet. Ulkomailla olen aina huomannut ettei green cardin suorittaminen ratkaise mitään vaan aloittelijan ymmärrys yleisestä pelin etenemisestä ja silloin pallojen etsiminen jätetään aivan minimiin, pallo heitetään metsiköstä heti väylälle, bunkkerista yritetään vain kaksi kertaa, sen jälkeen tiputetaan pallo väylälle tai viheriölle jne. Vasta kun taidot karttuvat tarpeeksi, aletaan pelaamaan virallisia golfsääntöjä noudattaen. Olen huomannut että useasti aloittelijan vajavaiset pelitaidot eivät hidasta peliä eniten vaan liian tiukka sääntöjen noudattaminen. Esim. Aloitustilanne tiiauspaikalla on yksi paljon aikaa vievä suoritus. Olen lähes aina laittanut kaksi aloittelijaa avaamaan yhtä aikaa. Toinen tiiboxin toisesta reunasta ja toinen toisesta reunasta. Nopeuttaa peliä todella paljon koko kierroksen aikana. Green cardkokeet tulee unohtaa ja kehittää vain hieman peruskurssin sisältöä. Näin kynnys lajiin madaltuu ja seurat saavat enemmän kaipaamiaan aloittelijoita lajin pariin.

    melkein enkeli says:

    Kuinkas paljon tuollaisen kolopallokentän tekeminen maksaa. Pitäisi olla mielessä muutakin kun minä itte ja kaikki minulle heti ja ihan ilmaiseksi. Entä kuinka monta kierrosta niillä realistisesti pelataan vuodessa ja mitä maksaa sellaisen hoitaminen. Ai ettei millään kannata pelkästään sijoittajalle näillä GF hinnoilla rankennuttaa oikealle paikalle sellaista kenttää joka kannattaa. No mikäs sitten siihen lääkkeeksi. Osakeanti jolloin halukkaat pelaajat rahoittaa rakentamisen ja hoidon ikäänkuin taloyhtiönä. Jos taskussa sattuisi olemaan moinen summa, niin sille löytyy parempiakin sijoituskohteita, ja lainarahalla sitä ei juurikaan onnistu busineksenä nakertamaan. Te kaikenmaailman vinkujat joille golf on liian kallista perustakaa ikioma kenttä, tehkäää siitä oikeat lasketmat ja miettikään tuliko busines näillä hinnoilla vaiko EI. Oikea vastaus on EI. kuten monasti ollaan huomattu. Suomessa suurinpana kaskena kannossa on ilmanala ja lyhyt pelikausi. Sorry. Yksityinen kenttä ilman sitounujia ei vaan toimi, ei sitten millään.

    Jaska Jokunen says:

    ”Melkein enkeli” on oikeassa mutta vain osittain. Toki täysimittaisen championship-kentän rakentaminen maksaa. Mutta eikö vähempi riitä, etenkin jos hinta pysyy kurissa? Itse aloitiin golfin Ruotsissa kun pikkukylään (3000 as) puuhattiin kenttää. Ensimmäisenä kesänä saatiin range ja kolme par3 väylää vanhalle heinäpellolle. Toisena kesänä oli 6 kappaletta par 3 väylää ja taso jo melkein golfkentän kaltainen. Lisäksi oli pro joka veti kurssit aloittelijoille että saatiin lisää jäseniä. Kolmanneksi kesäksi saatiin valmiiksi 9-reikäinen kenttä hyödyntämällä parhaat vanhat reiät ja rakentamalla uusia. Vasta tässä vaiheessa käytettiin jäsenmaksuilla kerättyä rahaa rakentamiseen. Kaksi ekaa vuotta tehtiin talkoilla; jotkut poimi kiviä, toiset tuli koneineen. Aluksi väylät oli aika kapeita ja raffi armoton, mutta vuosi vuodelta kenttää on vähän fiksattu. Kustannukset? Siihen riitti naapuriseurojen kanssa samaa luokkaa oleva jäsenmaksu (aluksi vähän edullisempi), ei mitää kalliita osakkeita. Kuluissa auttoi hieman lajista innostuneen maajussin edullisesti vuokraamat maat ja talkoolla tehdyt työt. Pelaaminen siellä näyttää pohjoisesta sijainnista huolimatta edelleen olevan halpaa: jäsenmaksu 2180 SEK=258€ ja vieraille greenfee 200 SEK=24€. Lisäksi valikoimassa ”greenfee-jäsenyys” jossa maksetaan nimellinen jäsenmaksu ja pelaamisesta greenfee, mikä sopii harvemmin pelaaville ja lajia kokeileville aloittelijoille. Missä päin osakekenttä-Suomea voi pelata näin edullisesti? Entä miltä näin halpa kenttä näyttää tänään? Ei hassummalta, katsokaa itse -> http://www.svegsgk.se

    ptm says:

    Kun golfyhteisöllä ts. golfOy:llä ja seuralla menee hyvin on se käytännön osalta toimitusjohtajan ansiota. Silloin hänellä on myös omistajien tuki. Hyvä tj pärjää heikommankin hallituksen kanssa, hyvän kanssa yhteistyö tuottaa tietty vielä parempaa tulosta. = Golfyhteisöjen yksi perustavoite ollee olla elinkykyinen ja -kelpoinen, kauan.