SHG:n mestaruuskilpailut ovat houkutelleet Luukkiin ja Lakistoon tänäkin vuonna lähes 200 osallistujaa.
Tuleva viikonloppu merkitsee monelle aktiiviselle golfin harrastajalle kauden kohokohtaa, sillä valtaosalla kotimaan kentistä taistellaan seurojen mestaruuksista. Suur-Helsingin Golfissa mestaruuskilpailut ovat tuttuun tapaan herättäneet suurta kiinnostusta jäsenistön keskuudessa, sillä eri sarjoihin on ilmoittautunut 197 pelaajaa.
Sarjoista valtaosa kävi oman mestaruuskilpailunsa jo viime viikolla: torstaina ja perjantaina kilpailivat 70- ja 80-vuotiaat miehet ja naiset. Lauantaina ja sunnuntaina oli nuorempien senioreiden sekä 25-vuotiaiden miesten ja naisten sekä junioreiden vuoro.
Tänä lauantaina ja sunnuntaina Suur-Helsingin Golfin Luukin ja Lakiston kentillä kamppaillaan miesten ja naisten yleisten sarjojen mestaruusmitaleista.
”Hajauttamien on välttämätöntä. Meillä ei olisi näillä pelaajamäärillä minkäänlaisia mahdollisuuksia järjestää kaikkia sarjoja samalla viikolla”, Suur-Helsingin Golfin toimitus- ja toiminnanjohtaja Jarkko Raski sanoo.
Eniten osallistujia on koonnut miesten yleinen sarja, jossa on mukana yhtä vaille maksimipelaajamäärä eli 71 kilpailijaa. Tässä voidaan puhua varsinaisesta kuninkuusluokasta, sillä pelaajat urakoivat viikonloppuna neljä kierrosta eli 72 reikää.
Neljän kierroksen mestaruuskilpailut ovat vuonna 1965 perustetussa SHG:ssa perinne, lukuun ottamatta seuran ensimmäisiä vuosia, jolloin se joutui ilman kenttää olevana seurana pitämään mestaruusturnauksensa ”lainakentillä”. 72 reiän mestikset olivat miesten sarjoissa 90-luvulle saakka normaali käytäntö seuroissa yleisestikin, mutta ovat nykyään harvassa.
”Siinä jyvät erottuvat akanoista, kun pelataan 72 reikää. Vahingossa ei niin pitkää kilpailua voiteta”, Raski sanoo.
Raski on seuraillut viikonlopun sääennustetta tavallista tiiviimmin. Etelä-Suomeen on luvattu sateita, mutta sen kanssa pärjää, jos ei aivan kaatamalla ryhdy vettä tulemaan.
”Eniten tässä huolestuttaa mahdollinen ukkonen. Meillä tulee ongelmia näin pitkän kilpailun läpiviennin kanssa, mikäli joudumme pitämään parin tunnin tauon ukkosen takia. Näitä kisoja ei voi maanantaille siirtää.”
SHG:n yleisten sarjojen kisojen viivalle asettuu seuran absoluuttinen kärki – ainakin melkein. Kestosuosikki, vuoden 2018 mestaruusturnauksen toisella kierroksella uskomattoman tuloksen, 56, pelannut Tuomas Salminen tekee muiden mitalisuosikkien tehtävän helpommaksi, sillä hän osallistuu samaan aikaan Lappajärvellä pelattavaan ammattilasten kutsukilpailuun.
”Ilman muuta olisi hienoa, että kaikki parhaat olisivat mukana, mutta Tuomaksen ratkaisu on ymmärrettävä. On luonnollista, että hän ammattilaisena osallistuu rahakilpailuun, kun sellainen jossain järjestetään.”
Mielestäni ei ole reilua, että mestiksiä varten kentistä tehdään tavallista vaikeampia.
Raski on yrittänyt neuvotella Suomen PGA:n toiminnanjohtajan Teemu Laakson kanssa mestisten kanssa samaan aikaan pelattavan Kivitippu Pro Am -kilpailun järjestämisestä jonain muuna ajankohtana, mutta vaihtoehdot ovat olleet tiukassa.
”Kilpailukalenteri on sen verran tiivis, että siirto ei onnistunut tänäkään vuonna”, hän sanoo.
Tia Teiniketo on naisten sarjan ylivoimainen voittajasuosikki. Kuva: University of Alabama at Birmingham
Vuoden 2021 mestaruuskisojen mitalisuosikeiksi Raski nimeää Miikka Mäkisen, Veikko Lammilan ja Ville Järvisen.
”Siinä on kaksikymppisen, 14-vuotiaan ja viisikymppisen pelaajan muodostama mielenkiintoinen kolmikko. Voivat hyvinkin olla sunnuntaina neljännen kierroksen viimeisessä ryhmässä.”
Naisten sarjan ylivoimaisesti suurin ennakkosuosikki on Yhdysvalloissa college-golfia pelannut Tia Teiniketo, joka kuului naisten maajoukkueeseen Irlannissa heinäkuussa käydyissä EM-kilpailuissa.
Raski itsekin on voittanut SHG:n mestaruuden viisi vuotta sitten ja ottanut pari kertaa himmeämmän mitalin. Tänä vuonna hän ei mestiksiin osallistu, vaan toimii kilpailun startterina.
”Minulla on viikonloppuna myös muita velvollisuuksia, ja selkäkään ei ole oikein pelikunnossa. Varmasti polte kentälle on lauantaina kova, kun ensimmäisiä ryhmiä kierrokselle lähettelen.”
Suur-Helsingin Golfissa ei ole tehty mestaruuskilpailuita varten erityisiä virityksiä. Griinit jyrätään ennen mestiksiä yhden ylimääräisen kerran ja siinä kaikki.
”Mielestäni ei ole reilua, että mestiksiä varten kentistä tehdään tavallista vaikeampia. Saisihan viheriöistä tarvittaessa niin liukkaat, että kenttä rokottaisi muutamalla lyönnillä tulosta, mutta ei siinä ole mitään järkeä. Seuran mestaruuskilpailut kuuluu pelata kutakuinkin tavallisilla arkivirityksillä. Kentäthän ovat loistavassa kunnossa, joten parempia olosuhteita ei voisi toivoa.”
Ilman osallistumismaksua pelattaviin SHG:n mestaruuskilpailuihin on riittänyt tänäkin vuonna tulijoita, mutta aivan ennätystahdissa ei olla. Vuonna 2018 pelaajia oli eri sarjoissa yhteensä 239.
”Meille on tullut tänä vuonna valtavasti lisää uusia pelaajia. Mielenkiintoista nähdä, millaisiin osallistujamääriin mestaruuskilpailuissa päästään sitten kun uusimpien jäsenten pelitaidot harjaantuvat ja he alkavat kiinnostua kilpailemisesta”, Raski miettii.
Jarkko Raski:
”Mielestäni ei ole reilua, että mestiksiä varten kentistä tehdään tavallista vaikeampia. Saisihan viheriöistä tarvittaessa niin liukkaat, että kenttä rokottaisi muutamalla lyönnillä tulosta, mutta ei siinä ole mitään järkeä. Seuran mestaruuskilpailut kuuluu pelata kutakuinkin tavallisilla arkivirityksillä. Kentäthän ovat loistavassa kunnossa, joten parempia olosuhteita ei voisi toivoa.”
Juuri näin!
Harmin paikka
Ensimmäinen kerta koko SHG:n jäsenyyteni aikana (15 vuoteen), että SHG:n yleisen sarjan mestaruuskisat jouduttiin vesi- ja ukkoskelin takia lyhentämään neljästä kierroksesta vain kahteen kierrokseen. Kyllähän se on aina ollut nautinto painaa Lakiston kentällä kaksi täyttä kierrosta henkihieverissä sunnuntaina… 😉
Jarkko Raski on niiiiiin oikeassa! Pelasimme tänään kentän mestisten jäljiltä ja ihmetellä täytyy kenen mielestä ylinopeat griinit kalteviin paikkoihin kairattuine reikineen täyttävät mielekkään pelaamisen tunnusmerkit. Heti ykkösviheriöllä kolme metriä reiän yläpuolelta hiljaa putattu pallo valui 20 metriä alaspäin aina kauas väyläruoholle asti. Järkevää? Ei tosiaankaan, vaan silkkaa pelleilyä.