Saimme kyselyyn yhteensä 132 vastausta. Vaikka vastausprosentti jäi varsin alhaiseksi, tulosten voi katsoa antavan varsin hyvän kuvan siitä, kuinka asiat tällä hetkellä golftoimialalla Suomessa nähdään. Vastauksensa antoi 36 PGA:n jäsentä, 32 kenttäyhteisön toiminnan- tai toimitusjohtajaa, 32 golfseuran hallituksen puheenjohtajaa, 13 kenttäyhtiön hallituksen puheenjohtajaa, 12 median edustajaa ja kolme Golfliiton hallituksen jäsentä. Loput 15 vastaajaa löytyvät muun muassa Golfliiton toimiston vahvuudesta ja muiden ehdokaslistallemme nostettujen kandidaattien keskuudesta. Vastaajista kahdeksan edusti useampaa kuin yhtä edellä mainituista taustaryhmistä. Jakauma edustaa varsin tasapuolisesti kotimaisen golfin eri intressiryhmiä. Huomio kiinnittyy lähinnä kenttäyhtiöiden hallitusten puheenjohtajien laimeaan osallistumisintoon.
Kyselyyn sisältyneiden vapaakenttävastausten valossa kysymyksenasetteluun suhtauduttiin jopa yllättävän rakentavasti. Moni vastaaja oli selvästi käyttänyt vastaamiseen runsaasti aikaa. Jotkut kertoivat jäävänsä odottamaan tuloksia suurella mielenkiinnolla. Joku toinen puolestaan piti tällaista kyselyä lähinnä viihteenä, mutta onneksi hyvänä sellaisena.
YKKÖSKENTTÄ
Mikko Ilonen 567 p
Mikko Ilosen arvo suomalaiselle golfille on ollut mittaamaton. Hän on antanut suomalaiselle golfurheilulle kasvot ja avannut vuodesta 2001 alkaneella ammattilaisurallaan uusia polkuja muidenkin suomalaisten poljettaviksi. Esikuvana hän on samaa luokkaa kuin Teemu Selännejääkiekossa. Kun pelillisiin taitoihin yhdistyy kyky rakentaa omaa uraa, erinomaiset esiintymistaidot sekä valmius ojentaa auttava käsi lajille pyydettäessä, Ilonen on koko 2000-luvun – kesän 2000 Amateur Championshipin voitosta lähtien – ollut Suomi-golfille todellinen kultakimpale.
Ilonen on useana vuonna ollut otsikoissa eniten verorahoja Suomeen maksaneena urheilijana. Tänä vuonna Ilosesta tuli myös ensimmäinen kaikkiin golfin major-kilpailuihin osallistunut suomalainen. Voittoja European Tourilla, mantereen ykköskiertueella, on jo kolme. Muista suomalaisista kilpapelaajista näköetäisyydelle saavutuksillaan yltää vain Minea Blomqvist-Kakko.
Antti Peltoniemi 354 p
Suomen Golfliiton puheenjohtajana vuodesta 2005 toiminut Antti Peltoniemi on suomalaisen golftoimialan keskeinen järjestövaikuttaja. Hänellä on liittoroolinsa ohella vankka tausta golfseuran ja kenttäyhtiön johtotehtävistä Ruuhikosken kenttähankkeen junailua myöten. Kotimaista verkostoitumista vahvistaa paikka Suomen Olympiakomitean hallituksessa.
Peltoniemi on ensimmäinen suomalainen Euroopan Golfliiton hallituksen puheenjohtajan paikalla vuoden 2013 loppuun. Lisäksi Peltoniemi on golfin olympiahankkeesta vastaavan International Golf Federationin administrative committeen jäsen. Kansainvälisetkin kontaktit ovat olemassa.
Suomi-golfissa Peltoniemi on halunnut kantaa vastuuta ennen kaikkea urheilullisen menestyksen mahdollistamisesta. Strategiaan on kuulunut myös kansainvälisten kilpailujen aktiivinen hankkiminen Suomeen, jopa liiton promoottorivastuulla. Pitkäjänteinen työ on viime aikoina alkanut kantaa näkyviä hedelmiä niin amatööri- kuin ammattilaisgolfissakin.
Peltoniemen aikana Golfliiton toimisto ja kulut ovat merkittävästi kasvaneet, mikä osaltaan heijastui vuoden 2012 tappiolliseen tilinpäätökseen, ensimmäiseen liiton 55-vuotissa historiassa.
Petri Peltoniemi 328 p
Petri Peltoniemi.
Suomen Golfliiton toiminnanjohtajana vuonna 2010 aloittaneella Petri Peltoniemellä on käytettävissään monipuolisempi työkalupakki kuin yhdelläkään edeltäjistään. Toimiston koko on kasvanut, ja viimeisten organisaatiomuutosten jälkeen Peltoniemellä on ollut mitä parhaat eväät keskittyä tärkeimmiksi kokemiensa painopistealueiden kehittämiseen. Jo liittokokoukselle vuonna 2010 puhuessaan Peltoniemi nosti näistä esiin seurapalvelut ja kilpagolfin. Golfin olympiastatus on sittemmin lisännyt jälkimmäisen painoarvoa entisestään.
Vuoden 2012 tappiollisen tilinpäätöksen jälkipyykki on paljastanut puutteita toimiston kuluseurannassa. Ikävät uutiset eivät ole helpottaneet työtä, jota Peltoniemi laajalla kokemuksellaan tekee sillanrakentajana liittohallituksen, Golfliiton toimiston ja ”ruohonjuuritason” golftoimijoiden – ennen kaikkea golfseurojen, kenttäyhtiöiden ja alan henkilöyhdistysten – välillä.
Teemu Tyry 298 p
Teemu Tyry.
Teemu Tyry löysi golfin perinteisen caddietoiminnan kautta. Vähitellen golf vei mennessään. Tyry kouluttautui PGA-ammattilaiseksi, kiinnostui myös golfkirjoittelusta ja sai vähitellen oman palstansa Iltalehden sivuilta. Ääni on tuttu TV:n suorista golflähetyksistä.
Golfin parissa pitkään jatkunut ura on tehnyt Tyrystä yhden Suomen johtavista golftietäjistä. Tieto yhdistyy sammumattomaan golfia kohtaan tunnettuun intohimoon. Golf Digestin ja golfpiste.comin päätoimittajana Tyryllä on erinomainen mahdollisuus vaikuttaa golfin lajikulttuuriin Suomessa. Kyselymme tulosten valossa häntä pidetäänkin tämän hetken vaikutusvaltaisimpana golfjournalistina Suomessa. ”Näppis” Leinosen kanssa jokunen vuosi sitten toteutettu runsasta julkisuutta saanut kiertue oli hyvä esimerkki Tyryn valmiudesta ravistella luutuneita ennakkokäsityksiä golfista ja sen harrastajista.
Minea Blomqvist-Kakko 243 p
Minea Blomqvist-Kakkoon ollut naisgolfimme kiistaton johtotähti ja esikuva lähes koko 2000-luvun. Ammattilaisura sai vuoden 2003 lopulla lentävän lähdön, kun Blomqvist pelasi Ladies European Tourin karsinnoissa kakkoseksi, otti heti tulokaskaudellaan voiton ja sijoittui Order of Meritissä kuudenneksi. Näytti siltä, että vain taivas on rajana.
Voitttoja LET:llä on tähän mennessä kertynyt kaksi – jälkimmäinen kesän 2008 tunteikkaassa Finnair Mastersissa. Kakkostiloja on viisi, joista tuorein tältä kaudelta. Ensimmäisellä ammattilaiskaudellaan Blomqvist pelasi kaksi 62 lyönnin kierrosta, joista jälkimmäisen Women’s British Openissa. Ennen Blomqvistia yksikään nainen tai mies ei ollut pelannut kierrosta majorissa 10 alle par’in.
Vuoden 2004 jälkeen Blomqvistin meno on hieman rauhoittunut. Vaihto LPGA Tourille ei tuottanut sellaisia tuloksia kuin kenties odotettiin. Blomqvistin ansiosta tie maailman ykköskiertueelle on kuitenkin avattu.
Blomqvistin arvo suomalaiselle golfille ei rajoitu pelkästään hänen pelillisiin saavutuksiinsa. Aseistariisuva välittömyys ja harvinaislaatuinen karisma ovat tehneet Blomqvistista suuren yleisön suosikin ja median lemmikin. Tämänhetkinen 19. sija LET:n Order of Meritissä kertoo siitä, että ura on jälleen nousukiidossa. Se on hyvä uutinen.
KAKKOSKENTTÄ
Staffan Johansson 193 p
Staffan Johansson.
Ruotsalainen Staffan Johansson on toiminut Golfliiton päävalmentajana vuoden 2009 alusta lähtien. Hän on tuonut huippuamatööriemme harjoitteluun ja pelaamiseen uudenlaista ammattimaisuutta. Etenkin lähipelissä hänen oppinsa ja harjoittelumetodinsa ovat herättäneet uusia oivalluksia useissa edustuspelaajissamme. Kaunein hedelmä työstä on toistaiseksi naismaajoukkueemme kolmas sija Turkin MM-kisoista viime syksynä.
Olympiagolfprojektin myötä Johansson on aloittanut entistä tiiviimmän yhteistyön myös olympiaryhmään valittujen mies- ja naisammattilaisten kanssa. Hän vastaa pelaajien valmistautumisesta Rio de Janeiron kisoihin yhteistyössä Suomen Olympiakomitean ja Suomen PGA:n kanssa. Tärkeä yhteistyökumppani on olympiakomitean huippu-urheiluyksikössä tarkkuuslajien lajiryhmävastaavana toimiva Kimmo Yli-Jaskari.
Kansallisessa amatöörigolfissa Johansson on painottanut voimakkaasti teini-iässä tapahtuvan tavoitteellisen valmentautumisen merkitystä. Alueellista valmennusta ja uutta juniorigolfohjelmaa onkin Golfliitossa jo viety tähän suuntaan.
Timo Rauhala 152 p
Timo Rauhala.
Timo Rauhala tuli suomalaiseen golfvalmennukseen oman tiensä kulkijana, toisinajattelijanakin. Vähitellen hän on intohimollaan raivannut tiensä suomalaisen golfosaamisen keskiöön. Joskus hänen tapaansa lähestyä golfia pidetään hieman mystisenä, mutta kukaan ei kyseenalaista hänen asiantuntemustaan tai kykyään vetää ylittämättömiä yksilö- tai ryhmäharjoituksia eri tasoisille pelaajille harrastelijoista aina maailman huippuihin asti. Yhteistyötä Rauhala on tehnyt mm. Henrik Stensonin, Minea Blomqvist-Kakon ja ennen kaikkea Mikko Ilosen kanssa, jonka uran rakentamisessa hänellä on ollut merkittävä rooli.
Golf on Rauhalalle ennen kaikkea pelaamista, ei teknistä suorittamista. Mekaanisten asioiden ja fyysisten ominaisuuksien on kuitenkin oltava kunnossa, jotta pelaaja voi kentällä toimia luovasti tilanteen ehdoilla. Rauhala onkin viime vuodet painottanut erityisesti pitkäjänteisen golfille omistautumisen merkitystä huipulle tähdättäessä. Perusta on tavoitteellisella harjoittelulla rakennettava jo juniori-iässä parhaiden mahdollisten valmentajien valvonnassa.
Gamebook-tiimi 145 p
Mikko Rantanen, Kalle Väinölä ja Mikko Manerus.
Kalle Väinölä, Mikko Manerus ja Mikko Rantanen taistelivat 1990-luvun alkupuolella keskenään kotimaisella amatöörihuipulla. Sitten kukin haki lyhyemmän tai pitemmän ajan tuntumaa elämään pelaavana ammattilaisena. Rantasesta tuli aikanaan Suomen PGA:n ja sittemmin lyhyeksi ajaksi Golfliiton toiminnanjohtaja. Uudestaan kaverukset löysivät toisensa, kun internetin interaktiivisuus ja sosiaalisen jakamisen mahdollisuudet alkoivat tehdä tuloaan myös matkapuhelinsovelluksiin. Väinölä ja Manerus perustivat Golf GameBookin, joka asetti tavoitteekseen golfin tekemisen entistä hauskemmaksi ja nautinnollisemmaksi harrastukseksi. Rantanen otettiin mukaan tuotetta markkinoimaan, ja keväällä 2013 GameBook on ollut yksi maailman ladatuimmista älypuhelimia ja tablettitietokoneita varten räätälöidyistä urheilusovelluksista.
GameBook on tuloskortti, kilpailujärjestäjiä ja osallistujia palveleva leaderboard, väline jolla omaa golfkokemusta voidaan esimerkiksi Facebookin tai Twitterin välityksellä jakaa golfkamujen kesken, ja paljon muuta. Kysymys kuuluukin, tekeekö tällainen sovellus pelistä aidosti aiempaa hauskempaa ja kykeneekö se toden teolla jollakin olennaisella tavalla vaikuttamaan siihen kuinka – tai kuinka usein – me golfia harrastamme?
Oma lukunsa on Väinölän ja Maneruksen Free Drop Junnugolf -toiminta, jonka avuilla kaksikko on puhaltanut uutta henkeä jo noin 6000 juniorin peliin.
Teemu Laakso 129 p
Suomen PGA:n toiminnanjohtajana vuodesta 2004 toiminut Teemu Laaksohuolehtii opettavien ja pelaavien golfammattilaisten edunvalvonnasta. Tärkeä osa toimintaa on golfopettajien ja -valmentajien perus- ja täydennyskoulutuksen järjestäminen ja kehittäminen sekä yhteydenpito muihin PGA-järjestöihin. Golfin olympiastatuksen myötä PGA-järjestöä kuunnellaan aiempaa herkemmällä korvalla myös Suomen Olympiakomiteassa. Ammattilaispelaajista koostuvaa olympiaryhmää valmistetaan tuleviin olympialaisiin Suomen Olympiakomitean, PGA:n ja Golfliiton välisellä yhteistyöllä.
PGA:n toimipiste sijaitsee Suomen Golfliiton toimiston yhteydessä. Yhteistyö on tiivistä mm. Finnish Tourin merkeissä. Lisäksi Laakso on jäsen Golfliiton kenttä-, kilpailu- sekä sääntö- ja tasoitustoimikunnassa. Pelaavien ammattilaisten verosuunnitteluun Laakso on perehtynyt Suomen Urheilijoiden Tukisäätiön hallituksen jäsenenä.
Mika Nieminen 121 p
Mika Nieminen.
Pelisilmää golfpalveluiden tuotteistamiseen peräänkuuluttavasta Mika Niemisestä on 2000-luvulla kasvanut yksi Suomen keskeisistä golfvaikuttajista. Hän on Hyvigolf Oy:n toimitusjohtaja, FGMA:n toiminnanjohtaja, SGKY:n ja GOTA:n hallituksen jäsen ja mukana Golfliiton tutkimustoiminnasta vastaavassa toimikunnassa.
Niemistä pidetään väsymättömänä ideatehtaana ja näkemyksellisenä sisäpiirin toimijana, jonka kädenjälki näkyi esimerkiksi green card -käytäntöjä uudistettaessa. Hän on myös yksi SGKY:n etukorttijärjestelmän kehittäjistä. Pystyy näköalapaikaltaan ja verkostojensa ansiosta vaikuttamaan monella rintamalla Suomi-golfiin ja sen huomiseen.
EI UNOHDETA HEITÄ…
Toimituksen valintoja kärkikymmenikön takaa. Valikoima kuvastaa erilaisia vaikuttamisen tapoja. Järjestys perustuu kyselyssä saatuihin pisteisiin.
Mika Walkamo
Suomen PGA:n puheenjohtajana vuodesta 2008 toimineella Mika Walkamolla on golfin olympiastatuksen myötä oiva mahdollisuus nostaa PGA-järjestön profiilia Suomessa. Olympiaryhmän myötä PGA:n rooli suomalaisen huippugolfin kärjen teroittamisessa kasvaa entisestään. Jatkuvasti kehittyvillä koulutusohjelmillaan ja tarjoamallaan täydennyskoulutuksella PGA pitää huolen myös siitä, että suomalaisilla golfseuroilla on käytössään ammattitaitoisia golfopettajia.
Vanajanlinna Groupin hallituksen puheeenjohtajana Walkamo on seurannut läheltä Linna Golfin ja Hattula Golfin, kahden keskenään täysin erityyppisen golfyhteisön, taivalta 2000-luvun toimintaympäristössä. Hänellä, yhteistyössä PGA:n toiminnanjohtajan Teemu Laakson kanssa, on hyvät eväät olla rakentamassa itse peräänkuuluttamaansa tiivistyvää yhteistyötä golfalalla toimivien eri intressiryhmien kesken – golfin kaikinpuolisen hyvinvoinnin nimissä.
Lassi Kiviniemi
Vuonna 2002 perustettu Suomen Golfkenttien Yhdistys (SGKY) haki jonkin aikaa paikkaansa suomalaisen golfin kentässä. Viime vuosina asema on vahvistunut kenttäyhtiöiden alettua entistä rohkeammin etsiä yhteistä säveltä ja ryhdyttyä aidosti kantamaan huolta osakkaittensa eduista.
Yhdistyksen toimitusjohtajana syksyllä 2012 aloittanut Lassi Kiviniemi etsii parhaita käytäntöjä kenttäyhtiöiden väliselle yhteistyölle. Yhteisostot ovat yksi esimerkki kaikkia mukaan lähteneitä yhtiöitä hyödyntävästä toiminnasta, erilaiset etukortit puolestaan kädenojennus yhteistyössä olevien kenttäyhtiöiden osakkaille. Julkaisemallaan Honour-lehdellä SGKY haluaa osallistua Suomi-golfia koskevaan keskusteluun ja tuoda siihen osakkeenomistajien näkökulman.
Aisaparinaan Kiviniemellä on Hans Weckman, yhdistyksen puheenjohtaja, joka toimi lyhyen kauden Golfliiton hallituksessa ja joka on ollut yksi Golfliiton Uudenmaan alueen aktiiveista.
Hanna Teerijoki
Paloheinä Golfin omistajaksi veljensä Jouko Heikuran kanssa vuonna 2002 ryhtynyt Hanna Teerijoki on tehnyt aiemminkin vilkkaasta ”jokamieskentästä” oloissamme merkittävän, monipuolisen ja kaiken lisäksi hyvää taloudellista tulosta tekevän harjoituskeskuksen. Paloheinän mittava, head pro Teerijoen johdolla pyörivä, kurssitoiminta on tuonut Suomeen runsaasti uusia green cardin haltijoita.
Matala kokeilemisen kynnys keskeisellä paikalla Helsingin pohjoisreunalla on muokannut golfin laji-imagoa ”katu-uskottavaksi” tavalla, joka oli alkuun ruuhka-Suomessa täysin uutta. Golfkenttäalueen yhteiskuntakelpoisuudesta taajama-asutuksen keskellä on lisäksi talvisin pidetty huolta hiihtoladuin ja jopa matkaluisteluradoin. Tekonurmelle perustettu Evergreen-kenttä on uusin innovaatio: yhdeksältä lyöntipaikalta nejälle kohdealueelle pelattava tasoituskelpoinen (tasoitukseen 36 asti) yhdeksänreikäinen par 3 -kenttä.
Risto Nieminen
Urheilulehti on useasti valinnut Risto Niemisen Suomen merkittävämmäksi urheiluvaikuttajaksi – jo aikana ennen Niemisen vuoden 2012 lopulla alkanutta pestiä Suomen Olympiakomitean puheenjohtajana. Golfväkeäkin Nieminen on silloin tällöin herätellyt palopuheillaan – viimeksi kevään 2013 toimialapäivillä. Onko Nieminen siis myös golfvaikuttaja?
Golfin hyvin tuntevana järjestöjohtajana Niemisellä on hyvät mahdollisuudet olla tukemassa suomalaisen huippugolfin tietä kohti Rion vuoden 2016 olympiakisoja. Hän on tärkeä pala siinä palapelissä, jolla Golfliitto voi maksimoida olympiastatuksen golfille takaaman lisänäkyvyyden hyödyt. Tällöin on kyse ennen kaikkea golfin huippu-urheiluna nauttiman arvostuksen kasvattamisesta.
Nikke Tyry
GoGolf-verkkosivusto lähti tunnustellen liikkeelle, mutta vuoden 2013 aikana kytkin on noussut komeasti. Nuorekkaan ennakkoluuloton ja sosiaalista mediaa hyödyntävä ote on tuonut suomalaiseen golfviestintään uuden raikkaan tuulahduksen.
Nikke Tyryn päätoimittama sivusto käyttää luovasti hyväkseen VeVe Median tuottamaa videokuvaa, jota on säännöllisesti nähty myös suomalaisilla TV-kanavilla pääkanavia myöten. Työtä suomalaisen golfkulttuurin nykyaikaistamiseksi ja lajin markkinoimiseksi tehdään laajalla rintamalla. Into on niin kova, että lajin pyhien lehmien piikittelyssä ei aina ole vältytty ylilyönneiltä.
Kasvava yhteistyökumppanien määrä osoittaa GoGolfin kaltaisella toimijalla olevan kysyntää tässä ajassa. Tarvittava ansaintalogiikkakin on löytymässä, kiitos osaltaan Hanni Tyryn ja Vesa Keski-Pukkilan hyvän taustatyön.
Staffan Tuomolin
Golfjohtajien henkilöyhdistyksessä FGMA:ssa on jäseninä valtaosa suomalaisten golfyhteisöjen toimitus- ja toiminnanjohtajista. Vertaistukea tarjoava ja alan koulutusta kehittävä yhdistys on tärkeä toimija suomalaista golfosaamista kartutettaessa ja parhaita käytäntöjä luotaessa. Yhdistyksen jäsenillä on merkittävässä määrin vaikutusmahdollisuuksia siihen, miltä suomalaisen golfin arki ja sen käytännöt ruohonjuuritasolla näyttävät.
Yhdistyksen puheenjohtajana vuodesta 2010 toiminut Staffan Tuomolin on ensimmäinen suomalainen Euroopan golfjohtajien yhdistyksen (CMAE) hallituksessa ja ensimmäinen suomalainen Certified Club Manager -tutkinnon suorittanut golfjohtaja. Hän on seurannut tarkalla silmällä golftoimialan trendejä meillä ja muualla ja lähtenyt kuluvalla kaudella rohkeasti profiloimaan toimitusjohtajana luotsaamaansa Nordcenteriä yksityiskentän suuntaan. Tällä ratkaisulla Nordcenter on onnistunut herättämään keskustelua kotimaisten golfyhteisöjen mahdollisuudesta toimia oman onnensa seppinä alueelliseen ja paikalliseen kilpailutilanteeseen tarkoituksenmukaisella tavalla reagoimalla.
Jari Koski
Jari Kosken vuonna 2004 perustama Supergolf on herättänyt voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan. Kiistatonta joka tapauksessa on, että kenttäyhtiöiden nimeämättömiä pelioikeuksia suurelta osin hyödyntävät niin sanotut päiväpelioikeudet ovat hämmentäneet merkittävästi suomalaisen golfin arkea viimeksi kuluneiden vuosien aikana.
Supergolf on ollut mukana vauhdittamassa harrastamisen kulttuurin muutosta. Satunnaisesti pelaavat golfarit ovat hyötyneet uudenlaisesta tarjonnasta, omalla osakkeellaan ja pelioikeudellaan kenttäänsä sitoutuneet sen sijaan ovat monessa tapauksessa kokeneet tulleensa hyväksikäytetyiksi. Siinä ohessa Supergolf-kumppanuus on merkittävällä tavalla helpottanut useiden kotimaisten kenttäyhtiöiden tulopuolen rakentamista taloudellisesti haasteellisina aikoina. Myös golfin aloituskynnyksen madaltamisesta Supergolf on pitänyt huolta, sillä päiväpelioikeuden lunastanut on voinut lähteä kentälle tasoituksella 54. Konseptin toimivuudesta kertoo omaa kieltään se, että kaudella 2013 Supergolfin valikoimassa on jo yli 70 kenttää kuudessa eri maassa.
Jukka Rissanen
Golfliiton liittovaltuuston puheenjohtajaksi keväällä 2012 valitttu Jukka Rissanen on kovan haasteen edessä. Golfliitossa pitkään peräänkuulutettu liittovaltuustotyöskentelyn arvon kasvattamista, ja se ei vielä ole oikein ottanut tulta alleen. Rissanen lupasi tuoreeltaan parantaa tiedonkulkua hallituksen ja valtuutettujen välillä sekä rakentaa työskentelyyn uudenlaista avoimuuden kulttuuria.
Golfliiton päätäntävalta kuuluu joka toinen vuosi pidettävien liittokokousten välisen ajan nimenomaan liittovaltuustolle. Liiton sääntöjen valossa Golfliiton hallituksessakin pitkään vaikuttaneen Rissasen työllä on vahva painoarvo. Näkyykö se toimikaudella myös käytännössä?
Hannu Tolonen
Hannu Tolonen valvoo opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntaosaston ylitarkastajana rahahanoja, kun valtakunnallisten liikuntajärjestöjen, myös Suomen Golfliiton, valtionavustuksia jaetaan. Kun hänen vastuualueeseensa kuuluu myös huippu-urheilu ja kun hän on viime vuodet ajanut suoran tuen myöntämistä Suomessa järjestettäville eri urheilulajien huippukilpailuille, hänellä on suoraa ja välillistä vaikutusvaltaa myös golfiin.
Ministeriö ottaa valtionavustuksen määrää harkitessaan huomioon sen, miten järjestö toimii liikuntalain tarkoituksen toteuttamiseksi. Hakijoita keskenään vertailtaessa otetaan huomioon järjestön toiminnan laatu ja laajuus sekä toiminnan yhteiskunnallinen merkitys. Golfliitto on kahdessa viimeksi toteutuneessa jaossa saanut 510 000 euron vuotuisen avustuksen. Tuo summa on yksi Golfliiton talouden tärkeimmistä selkärangoista. Julki tuoduilla kriteereillä on epätodennäköistä, että tuki olisi ainakaan pienenemässä – ellei suoran seuratuen painotus vahvistu entuudestaan.
…EIKÄ HEITÄ
Alun perin laaditulla, suuntaa antavalla ehdokaslistalla oli ykkös- ja kakkosketjuun yltäneiden ja muiden edellä esiteltyjen henkilöiden lisäksi seuraavat nimet:
Viivi Avellan, Juha Juvonen, Jari Koivusalo, Kalervo Kummola, Yrjö Laakkonen, Sami Markkanen, Janne Marvaila, Esa Meriläinen, Aarni Nordqvist, Seppo Palminen, Mika Piltz, Rauno Pusa, Reijo Riihimäki, Hanna-Leena Ronkainen, Elisabeth Spåre, Arto Teittinen, Vesa Tengman, Lassi Tilander, Lassi Pekka Tilander, Janne Uotila, Aleksi Valta, Kalle Virtapohja, Hans Weckman, Mika Wikström ja Kimmo Yli-Jaskari.
Seuraavat nimet ja tahot nousivat esiin vastaajen omina ehdokkaina toimituksen ehdokaslistan ulkopuolelta. Nimet ovat satunnaisessa järjestyksessä.
”Golfin kymmenettuhannet harrastajat”, Pekka Lindroos, Aki Kuivaniemi, Peltomäki Golf, Markku Ignatius, Ville Nurmi, ”kaikki ne pelaajat, valmentajat ja johtajat, jotka toimivat tavoitteellisesti kohti unelmiaan”, Janne Eskola, Pasi Anttila, Mikael Mustonen, Väinö H. Broman, ”golfkenttien osakkaat”, Markus Ervasti, Petri Keskitalo, golfmatkatoimistot, Outi Kunttu, Martti Muona, Anssi Kankkonen, Mikko Korhonen, Roger Kempe, Jouko Mikkola, Kimmo Ekroth, Rainer Helling, Mika Eloranta, Tapio Lehto, Veikko Salli, Ari Kärki, Juha Skyttä, Linna Golf, Kytäjä Golf, ”kaikki ne golfpersoonat, jotka luovat jotain uutta”, Audi Finland, ”tuleva ensimmäinen major-voittaja”.
Vaikuttajatahot – TOP 10
Näin suomalainen golftoimiala itsensä ja lajissa vaikuttavat voimavirrat näkee. Suluissa oleva luku kertoo sen, kuinka moni vastaaja nosti kunkin vaikuttajatahon viiden mielestään tärkeimmän joukkoon.
Kaikki osallistujat eivät vastanneet kysymykseen ja osa vastaajista nimesi vähemmän kuin viisi ehdokasta.
Suomen Golfliitto (109)
Golfmediat (104)
Suomen PGA (74)
FGMA (72)
Muut mediat (60)
SGKY (47)
Suomen Olympiakomitea (33)
Opetus- ja kulttuuriministeriö (21)
Supergolf (19)
Suomen Urheiluopisto (15)
Nousukiidossa
Annoimme kyselyssä vastaajille mahdollisuuden nostaa esiin henkilöitä tai vaikuttajatahoja, joiden merkityksen he uskovat lähivuosina huomattavasti kasvavan. Mikko Ilonen nousi selväksi ykköseksi tälläkin listalla. Vähintään kymmeneen mainintaan ylsivät seuraavat ehdokkaat:
Mikko Ilonen (35)
Suomen Golfliitto (18)
Gamebook-tiimi (16)
Nikke Tyry (16)
Golfmediat (15)
Suomen PGA (13)
Muu media (11)
Aarni Nordqvist (11)
Mika Nieminen (10)
Golfliitto mielletään vanhoilliseksi
Vastaajilla oli mahdollisuus luonnehtia käsitystään ehdokaslistalle nostettujen henkilöiden vaikutusvallasta ja vaikuttamisen tavasta. Jälkimmäistä mitattiin viisiportaisella asteikolla, jossa 1 edusti vanhoillista tai jopa taantumuksellista asennoitumista, 5 puolestaan uudistusmielisyyttä, innovatiivisuutta ja suunnannäyttäjyyttä.
Ei ollut yllätys, että Golfliiton keskeiset toimijat miellettiin varsin konservatiivisiksi. Keskusjärjestö on jo lähtökohtaisesti eräänlainen golflaivan köli, jonka tehtävänä on pitää kiinni lajin parhaista perinteistä ja säilyttää kurssi – tarvittaessa pienin korjausliikkein – myös pienemmissä tai suuremmissa myrskyissä. Tulosten valossa valtaosaa Golfliiton edustajista pidetään kuitenkin asenteeltaan melko vanhoillisina. Kertooko se jotain kyvyttömyydestä kuunnella ”kentän” ja koko suomalaisen golfyhteisön ääntä herkällä korvalla?
Liittovaltuuston puheenjohtaja Jukka Rissanen (2,3), hallituksen puheenjohtaja Antti Peltoniemi (2,2) ja viestintäjohtaja Kalle Virtapohja (2,0) luetaan kaikki vanhoillisimpien tahojen ”Top-5:een”. Seuraa he saavat golfin monitoimimies Lassi Tilanderista ja jääkiekosta paremmin tunnetusta Kalervo Kummolasta(1,8).
Asteikon toisesta päästä erottuu kolmikko, johon kuuluvat Gamebook-tiimi (4,3), Mikko Ilonen (4,1) ja Nikke Tyry (4,0). Kukin on omalla tahollaan suunnannäyttäjä, uudenlaisen kulttuurin luoja.
Teksti Janne Tarmio / Grafiikka Arja Karjula / Kuvat Golf Digest arkisto
Suomen golfissa resurssit kannattaisi tärkeimmissä asioissa yhdistää tavoitteiden saavuttamiseksi. Viestintä on avainasemassa. Tämä onnistuu vain kuuntelemalla ja arvostamalla rahoittajia so. golfareita. (Heidän on saatava myös esim. haluamansa nykyaikaiset itc-palvelut. Nykyiset ovat kivikaudelta.) Tämän selvityksen valossa vain yksityiset ”oman tiensä kulkijat” ovat menestyneet.
Pauli Pesonen? 6 krt järjestänyt challenge tourin kisan, antanut aika monta villiä korttia nouseville suomipojille ja näin saumoja päästä kirkkaampiin valoihin. Missä tilander, missä arkkola, missä kunnioitus vanhempaa sukupolvea kohtaan?