Klassisesti vaikea Winged Foot lukeutuu major-kentistä haastavimpiin.
Mastersissa on oma jäljittelemätön magiansa, The Open Championshipin links-majorissa puolestaan aivan omanlaisensa. U.S. Openin profiilina taas on ollut toimia huippugolfin äärimmäisenä testinä, jossa kapeaväyläiset ja nykyisin myös pitkät kentät viritetään mahdollisimman vaikeiksi.
Siinä missä vaikkapa Masters-turnauksesta muodostuu tyypillisesti useiden pelaajien välinen voittotaistelu, jossa reagointi muiden edesottamuksiin ratkaisee usein voittajan, U.S. Openissa korostuu kunkin pelaajan omakohtainen taistelu kenttää vastaan. Vaikeuksilta ei kilpailussa ja hyvin harvoin edes yksittäisen kierroksen aikana välty kukaan. Kyse on pitkälti siitä, miten pelaajat epäonnistumisiinsa reagoivat ja kuka pitää pakettinsa parhaiten kasassa.
U.S. Open on kilpailu, jossa pelataan teknisesti par’ia vastaan ja pyritään hyödyntämään tavallista harvalukuisemmat birdie-paikat mahdollisimman tehokkaasti.
Tämän vuoden kisa-areena, New Yorkin Mamaroneckissä sijaitsevan Winged Foot Golf Clubin West-kenttä, ei tee edelliseen poikkeusta. Kun Winged Foot viimeksi isännöi U.S. Openia vuonna 2006, turnauksen kierroskeskiarvo oli lähes viisi yli par’in 74,99 (par 70). Koko kilpailussa kirjattiin vain kaksitoista alle parin pelattua kierrosta, eikä yhtään alle 68:n lyönnin tulosta. Kilpailun yhteistuloksella +5 voittanut Geoff Ogilvy ei rikkonut paria yhdelläkään kierroksella.
Edellisen Winged Footin U.S. Openin (2006) tulostaululla punainen väri oli kortilla. Kuva Getty Images
Neljä viidestä Winged Footissa pelatusta U.S. Openista on voitettu par’in ylittäneellä yhteistuloksella. U.S. Openin kolmesti urallaan voittanut Hale Irwin juhli Winged Footissa vuonna 1974 tuloksellaan seitsemän yli parin. Yhtä korkealla yhteistuloksella ei ole sittemmin majoria voitettu.
Sami Välimäen kanssa torstain avauskierroksella pelaava Eddie Pepperell vitsaili harjoituskierroksen pelattuaan Twitterissä, että jos hän saa hilattua tuloksensa -10:een, hän uskoo olevansa vahvoilla.
Played the front 9. Seen enough to feel comfortable making a prediction; if I can get it to -10 I think I’m in with a great chance.
— Eddie Pepperell (@PepperellEddie) September 15, 2020
Winged Foot on hall of fame -arkkitehti A. W. Tillinghastin suunnittelema niin sanottu treeline-kenttä, jossa puurivistöt reunustavat väyliä. Puut eivät kuitenkaan ole niin pahasti pelissä kuin kentän yleisilmeestä voisi päätellä. Vesiesteinä kentällä on vain muutama pieni puro, eivätkä korkeuserotkaan ole kovin suuria.
Winged Footin vaikeus perustuu erityisesti kahteen Tillinghastin suunnittelemilla kentillä tyypilliseen seikkaan: lyöntien sijoittelun haasteisiin sekä vaikeisiin griineihin.
Kentällä on useita kevyesti kääntyviä dogleg-reikiä, joilla avaus on pystyttävä sijoittamaan ei pelkästään väylälle, vaan myös oikeaan paikkaan. Myös lähestymislyönneissä on pitkälti kyse lyöntien sijoittamisesta. Lipun yläpuolelle joutumista on kaikissa tilanteissa pyrittävä välttämään.
”Alamäkeen putattaessa griinit ovat yhtä nopeat kuin Augustassa, ja niissä on luultavasti vielä enemmän muotoja”, sanoi vuoden 2006 U.S. Openissa katkerasti kakkoseksi jäänyt Colin Montgomerie.
Griinit eivät kuitenkaan ole samoja kuin viime kerralla. Winged Foot remontoitiin vuonna 2017 Gil Hansen johdolla, ja griinit palautettiin lähemmäs niiden alkuperäistä asua. Viheriöiden pinta-ala kasvoi 15–25 prosenttia, minkä ansiosta griineille saatiin lisää uusia lipunpaikkoja.
Kisan alla sosiaaliseen mediaan on laitettu lukuisia videoita, jotka antavat hyvän käsityksen siitä, mitä griineillä on luvassa.
The greens at Winged Foot are wicked. 😳
(📹:Instagram/@Billy66Foz) pic.twitter.com/9Mfm1b8te1
— Golf Digest (@GolfDigest) September 15, 2020
Ja sitten on tietysti U.S. Openin tavaramerkki – raffit.
Väyläosumat ovat myös Winged Footissa jälleen arvossaan. Kilpailun järjestävä USGA on palkannut kilpailuun 25 paikallista caddieä erikoistehtäviin: etsimään pelaajien draiveja raffeista.
Väyläosumiakin arvokkaampia ovat griiniosumat. Griinejä ympäröivissä säärensyvyisissä raffeissa voi tulla nopeasti rumaa jälkeä, elleivät sekä wedge-peli että pelaajan itseluottamus ole terävimmillään. Griininvierusraffeja paljon suotuisimpia paikkoja ovat bunkkerit, jotka tosin nekin ovat Winged Footissa haastavia.
Kokonaisuudessaan kyse on paljolti virheiden välttämisestä ja tehtyjen virheiden vaikutusten minimoinnista.
”Kenttä muuttuu vaikeaksi heti ykköstiillä, eikä sen jälkeen enää helpotu”, totesi kerran Jack Nicklaus, joka ylsi kolmessa Winged Footissa pelaamassaan U.S. Openissa parhaimmillaan kymmenenneksi.
”Winged Footissa tehdyt virheet eivät päästä pelaajaa pälkähästä”, Nicklaus sanoi.
Lue seuraavaksi: Sami Välimäki käynnistää U.S. Openin aamuvuorossa, iltapäivästä Suomen aikaa
