Tarinoita Tiger Woodsin taianomaisen viidennen Masters-voiton takana.
Tiger Woodsin paluu major-voittajaksi viime vuoden Masters-turnauksessa yli kymmenen vuoden voitottoman jakson jälkeen on hetki, joka ei huippugolfin muistista unohdu. Sitä on verrattu vuoden 1986 turnaukseen, jossa 46-vuotias Jack Nicklaus otti kuudennen Masters-voittonsa ja viimeiseksi jääneen majorinsa.
Kisakatsomoissa saattoi paikoin näyttää siltä, että kilpakumppanit suorastaan ojensivat voiton Woodsille, mutta siitä ei koskaan ollut kyse. Vaikka Woods ei pelannut yhtä näyttävästi kuin mitä häneltä oli takavuosina totuttu näkemään, taktisesti hän pelasi mestarillista golfia.
Tämä juttu on referaatti Yhdysvaltain Golf Digestin laajasta selvityksestä, jossa lehti taustoitti Woodsin viimevuotista Masters-voittoa kymmenien eri avainhahmojen ja historiaa läheltä todistaneiden kautta.
Selätetty selkäleikkaus
Woodsin käytyä keväällä 2017 selän luudutusleikkauksessa, asiasta oli vallinnut lähes konsensus: Tiger Woods ei enää koskaan voittaisi majoria. Hänelle voitto olisi jo sekin, mikäli hän vielä joskus pelaisi tasokasta kilpagolfia.
Mutta kyseessä oli Tiger Woods.
Vuoden 2008 U.S. Openin uusinnassa Woodsille hävinnyt Rocco Mediate näki huomattavan muutoksen jo joulukuussa 2017 Woodsin isännöidessä Hero World Challenge -turnaustaan Bahamalla. Woods svingasi aiempaa laakeammalla svingillä, joka ei käynyt yhtä lailla selän päälle.
”Jos Tiger olisi tullut takaisin vanhalla svingillään, hänestä ei olisi huippupelaajana enää kuultu”, Mediate arvioi.
Thomas Björn havahtui kesällä 2018, kun Woods pelasi itsensä The Open Championshipin voittotaisteluun Skotlannin Carnoustiessa. Monet pitivät Woodsin pelistrategiaa liian konservatiivisena, mutta Björn näki otteissa jotain muuta. Hän huomasi Woodsin pelaavan peliä, joka kestäisi paremmin paineen alla. Björnille kilpailun ensimmäiset 27 reikää olivat selvä indikaatio siitä, että Tiger Woods oli palannut.
”Muistan ajatelleeni, että hetkinen – tämän kaverin minä tunnen”, Björn kertoi.
Voittava peli alkoi rakentua. Woods svingasi taas hyvin ja selvitti tiensä PGA Tourin kauden päätösosakilpailuun, Tour Championshipiin. Kisan päätteeksi juhlittiin Tiger Woodsin PGA Tour -voittoa numero 80. Tiger-huuma yltyi.
Vuoden 2019 Mastersin alla Woods oli ollut ensin Players Champioshipissä 30:s. WGC:n reikäpeliturnauksessa, viimeisessä kisassaan ennen Augustaa, Woods eteni ensin alkulohkosta jatkoon, ja raivasi sitten tieltään Rory McIlroyn. Puolivälierissä tuli yllättävä noutaja Lucas Bjerregaardin hahmossa, mutta esitys oli ollut vahva. Mastersiin Woods lähti yhtenä voittajasuosikeista.
Kenraaliharjoituksensa hän kävi pelaamassa yhdessä ystävänsä Rob McNamaran sekä Augustan legendaarisen jäsenen, Mastersin täydennyspelaaja Jeff Knoxin kanssa. Woods halusi varmistaa, että pystyisi lyömään luotettavasti korkeaa draw’ta, jolle oli Augustassa käyttöä.
Hiljaa estradille
Woodsin caddie Joe LaCava oli ehdottanut Tigerille, että kaksikko menisi Augustaan hyvissä ajoin jo edeltävänä sunnuntaina ennen alkuviikon humua. He saapuivat paikalle sunnuntaina iltapäivällä kello kaksi. Woods pelasi etuysin ja harjoitteli lähipeliä.
Varhaisesta saapumisesta koitui odottamatonta etua. Tiistain tärkeänä harjoituspäivänä Augustassa satoi kaatamalla. Woods ja LaCava saattoivat jättää hyvillä mielin pelit väliin, ja Woods keskittyi työstämään tekniikkaansa. Monet muut pelaajat yrittivät mitoittaa kenttää, jolla vallitsivat tyystin toisenlaiset olosuhteet kuin myöhemmin torstain avauskierroksella.
Keskiviikkona Woods pelasi yhdeksän reikää Fred Couplesin ja Justin Thomasin kanssa. Yhdeksännellä reiällä lippu sattui olemaan lähes täsmälleen samassa paikassa kuin, mihin se sijoitettaisiin myös sunnuntaina. Reiän pelattuaan Woods pudotti yhden pallon griinin takaosaan, kauas reiän yläpuolelle lähes mahdottomaan paikkaan, josta pallon saattoi hyvin lyödä ulos griiniltä, ja haastoi Thomasin puttikisaan. Sitä Woods ei vielä voinut tietää, että sunnuntain päätöskierroksella hänellä olisi sama lyönti edessään.
Torstaina Woods avasi kilpailun tuloksella 70. Saman tuloksen hän oli tehnyt avauskierroksella myös kolmella edellisellä kerralla voittaessaan Mastersin. Kisaa johtivat Brooks Koepka ja Bryson DeChambeau, Woods oli neljän lyönnin päässä jaetulla 11. sijalla. Edellinen Masters-voittaja, joka oli ollut avauskierroksen jälkeen top 10:n ulkopuolella, oli itse Woods. Hän jäi vuoden 2005 Mastersin avauspäivänä seitsemän lyöntiä kärjestä ja majaili vasta sijalla 33.
Perjantain toisella kierroksella Woods kiristi otettaan. Hän pelasi kierroksen tulokseen 68, ja jakoi kuudetta sijaa vain lyönnin päässä kärkiviisikosta. Neljännestätoista reiästä oli muodostua Woodsille katastrofi. Augustan turvamies yritti pitää yleisön loitolla, mutta liukastui märällä nurmella ja astui Woodsin nilkan päälle. Woods tunsi voimakasta kipua oikean nilkkansa nivelsiteissä, mutta jatkoi pelaamista – ja teki 14. reiälle birdien.
Lauantaina vauhti kiihtyi edelleen. Woodsille kirjattiin tulos 67. Francesco Molinari laittoi vielä lyönnillä paremmaksi ja lähti sunnuntain loppuhuipennukseen kahden lyönnin johdossa. Woods jakoi kakkossijaa Tony Finaun rinnalla. Brooks Koepka oli heistä lyönnin päässä.
Myrsky kuin tilauksesta
Säidenhaltija laittoi jälleen sormensa peliin. Sunnuntain lähtöä aikaistettiin Augustaan ennustetun myrskyn vuoksi, ja pelaajat laitettiin tavanomaisen kahden sijaan kolmen pelaajan ryhmiin. Sen turvin Woods pääsi mukaan viimeiseen ryhmään, jossa hän oli ylivoimainen yleisön suosikki.
Joe LaCavan mukaan monet olivat olleet huolissaan siitä, että Woodsin piti herätä päätöskierrokselle niin aikaisin. LaCavan mielestä se oli aamuvirkulle Woodsille pelkästään etu. Tigerilla oli tapana herätä hyvin varhain, ja toisinaan hän saattoi olla iltapäivän lähdöissä jo uupunut.
Kisaa selostanut Nick Faldo oli varma, että myrsky suosi Tigeria. Kun pääselostaja Jim Nantz kysyi ennen lähetyksen alkua aisaparinsa arviota siitä, mitä kisassa tulisi tapahtumaan, Faldo vastasi: ”Luulen, että Tiger voittaa tänään.”
Padraig Harrington oli varhain aamulla klubitalolla, kun siellä äkkiä alkoi kuhina.
”Noin viisitoista minuuttia ennen Tigerin saapumista kaikki tiesivät, että hän oli tulossa. Turvamiehet alkoivat valmistautua”, Harrington muistelee.
Lämmittelyssä kaikki näytti hyvältä. Woods oli selvästi innoissaan siitä, että hänen lapset olivat mukana seuraamassa päätöskierrosta. Hän halusi voittaa majorin lastensa edessä.
Woods aloitti kierroksensa parilla. Hänen kävellessään ulos ensimmäiseltä griiniltä Nick Faldon tunne siitä, että jotain erikoista tulisi tapahtumaan, vahvistui. Hän aisti, että jos voittotaistelu menisi tiukaksi Augustan takaysillä, jonka aura on lajissaan ainutlaatuinen, kaikki kääntyisi Tigerille.
Kahden parin ja birdien jälkeen Woods teki bogit rei’ille neljä ja viisi. Hän oli kierrostaan yksi yli parin, ja Joe LaCava mietti, mitä tehdä. Kun kaksikko käveli kohti kuutosen tiiauspaikkaa LaCava sanoi Woodsille: ”Sillä ei ole niin väliä, voitatko tänään, mutta älä anna ilmaiseksi lyöntejä pois.”
Woods kuunteli hiljaa ja poistui tarpeilleen. Hän toisti juuri kuulemaansa itselleen, ja tunsi olonsa äkkiä paljon paremmaksi.
”Joella on uskomattoman rauhoittava vaikutus Tigeriin sekä golfissa että elämässä yleensä”, Woodsin manageri Mark Steinberg tietää. ”Mutta liiallinen tyynnyttely on Tigerin kohdalla virhe. Liiallinen mikä tahansa.”
Steinberg ei ollut ollut koskaan yhtä hermona. Hän muistaa oksentaneensa kahdesti Woodsin kuuden ensimmäisen reiän aikana.
Tony Finau oli katsonut ensimmäistä kertaa Mastersia televisiosta vuonna 1997, jolloin Tiger otti tyrmäävällä tavalla ensimmäisen vihreän takkinsa. Nyt hän pelasi kärkiryhmässä suuren idolinsa kanssa. Ykköstiin pelionnentoivotusten jälkeen Woods ja Finau eivät olleet vaihtaneet sanaakaan. Seitsemännen reiän avausten jälkeen kaksikko käveli rinnakkain, ja Finau ajatteli rikkoa jään. ”Tiger, miten perheesi voi?” Finau kysyi. Woods katsoi häntä vakavana ja vastasi: ”He voivat hyvin.” Seuraavan kerran he juttelivat, kun Finau onnitteli Woodsia 18. griinillä.
Seitsemännellä reiällä Woods löi lähestymisensä 30 senttiin ja teki birdien. Birdie myös kahdeksikolla nosti hänet tasoihin Francesco Molinarin kanssa, joka oli tehnyt seitsemännellä ensimmäisen boginsa viimeiseen 50 reikään.
Yhdeksiköllä Woods pelasi upeasti parinsa, samasta paikasta, josta hän oli ottanut Thomasin kanssa keskiviikkona puttikisan. Kympillä hän sortui bogiin.
”Augustassa on erityisesti kaksi avausta, joista Tiger ei pidä”, Jim Nantz tietää. ”Ykkönen ja yhdestoista.”
Mutta nyt Woods onnistui. Kun Woods ja LaCava astelivat yhdennellätoista reiällä alas griinille johtavaa rinnettä, Woods näki lyhyen kahdennentoista griinin edestä virtaavan Rae’s Creekin vedessä renkaita. Pian he huomasivat, kuinka heidän edessään pelanneet Brooks Koepka ja Ian Poulter olivat molemmat droppaamassa pallojaan. LaCava päätteli, että reiän tuuliolosuhteissa oli oltava jotain erikoista.
Draama rakentuu
Tuuli ei ollut erityisen voimakas, mutta kuitenkin kohtuullisen navakka. Vuoden 2010 U.S. Open -voittaja Graeme McDowell tutki tuulensuuntaa Google Mapsin avulla ja totesi tuulen olevan suoraan vastainen. Moni oli arvoinut sen väärin. Ian Poulter oli luullut avauslyöntinsä olleen täydellinen.
”Neljä pelaajaa kuudesta (kahdessa kärkiryhmässä) ei lyö siinä paineen vuoksi veteen. Kyseessä on reikä, jossa tuuli voi saada sinut näyttämään tyhmältä”, Brooks Koepka totesi.
Kyse on paljon myös lyönnin suunnasta. Tuuli tulee sitä enemmän peliin, mitä enemmän lyö oikealle. Kun lyönnin suuntaa griinin keskelle, tuuli ei välttämättä tartu siihen ollenkaan. Metrin liikaa oikealle lähtenyt lyönti taas voi pysähtyä griiniä lähestyessään kuin seinään.
Francesco Molinari yritti pitää rautakasinsa matalana, mutta svingi oli hänen päivän heikoimpiaan, ja lyönti suuntautui etubunkkerista oikealle.
”Bunkkerin oikealle puolelle ei vain voi lyödä”, tietää Mastersin ennätykselliset kuusi kertaa voittanut Jack Nicklaus. ”Kuinka monta kertaa turnaus onkaan hävitty juuri siksi?”
”Woods teki juuri niin kuin Nicklauskin oli aikanaan tehnyt: pelasi suoraan griinin keskikohdan yli. Hän tosin luuli lyöneensä pari, kolme metriä pidemmälle, mutta pallo jaksoi juuri ja juuri griinille. Samalla Woods ymmärsi, miksi Koepka ja Poulter olivat lyöneet veteen. Molinari sai rangaistuksen huonosta lyönnistä, mutta Tony Finaun lyönti oli hyvä. Sillä vain oli väärä suunta. Tuuli tappoi senkin.
Koepka, Poulter, Molinari ja Finau. Neljä kärkiryhmien pelaajaa oli upottanut kahdennentoista reiän avauslyöntinsä Rae’s Creekiin.
Woods puttasi birdieä yli kymmenen metrin päästä ja jätti lyöntinsä lähes pari metriä lyhyeksi. Haastava par-putti oli kuitenkin erinomainen, vauhdiltaan juuri oikea. Par oli entistä kovempi sana Molinarin missattua nelimetrisen bogey-puttinsa.
Monet ajattelivat kilpailun kääntyvän 12. reiän jälkeen Woodsille. Hän teki, mitä hänen voittaakseen pitikin tehdä, ja antoi muiden tehdä virheet. Mutta kilpailu jatkui.
Seitsemän kauppa
Brooks Koepka teki 13. reiälle eaglen, Woods ja Molinari birdien. Patrick Cantlay iski vuorostaan eaglen 15. reiällä, ja Dustin Johnson ja Bubba Watson nousivat vahvasti. Muutamaa reikää ennen loppua seitsemän miestä taisteli vielä Mastersin voitosta. Woods vilkaisi tulostaulua ja yritti painaa mieleensä, millä reiällä kukin pelasi. Siten hän voisi kentällä raikuvista huudoista päätellä, mitä missäkin tapahtui, ennen kuin näkisi tulostaulun seuraavan kerran 15. reiällä.
”Viimeisen viiden reiän aikana Tiger oli kuin eri ihminen. Hänen vaistonsa tulivat esiin. Hän unohti svinginsä ja keskittyi pelaamaan golfia. Hän löi pragmaattisesti lyöntejä, jotka voittoon tarvittiin. Varma feidi neljännellätoista, samoin viidennellätoista. Hän ei yrittänyt esittää kenellekään mitään”, Padraig Harrington sanoo.
Francesco Molinari menetti pelinsä 15. reiän tuplabogiin. Sen myötä Woods siirtyi lyönnin johtoon, ja näytti sitten kaikille, miten majoreita voitetaan. Hän oli aina oikeassa paikassa. Woods vältti huonot lyönnit hetkillä, jolloin niitä ei vain voinut lyödä.
Kuudennellatoista Woods oli lähellä tehdä hole in onen. Hän pudotti kevyellä draw’lla rautakahdeksikkonsa juuri oikeaan paikkaan ja pallo vieri reikää nuollen metrin reiän alapuolelle. Woods pyysi caddieään avuksi lukemaan linjaa. LaCava tiesi putin kallistavan hieman oikealle, mutta sunnuntain paineessa on putattava päättäväisemmin. ”Keskelle takareunaa, ei mitään ihmeellistä”, LaCava sanoi Woodsille. Hänen tarkoituksenaan oli se, ettei Woods jättäisi putille mahdollisuutta kallistua. Woods upotti birdiensä ja siirtyi kahden lyönnin johtoon.
”Kuudennellatoista reiällä hän käytännössä voitti kilpailun”, Koepka myönsi.
Kävellessään seitsemännentoista reiän tiille Woods ajatteli, että tilanne oli hänelle tuttu. Vuoden 2005 kilpailussa 16. reiän ihmeellinen chippi oli nostanut hänen kahden lyönnin johtoasemaan, mutta bogey-bogey-lopetus vei hänet vielä uusintaan Chris DiMarcoa vastaan. Niin ei kävisi tällä kertaa, Woods ajatteli. Hän päätti lyödä avauslyöntinsä keskelle latua.
”Hän löi ehkä viikon parhaan draivinsa”, Joe LaCava muistaa. ”Se feidasi ehkä metrin ja lensi kuin ohjus.”
Woods löi rautakasin griinille, teki varman parin ja loi viimeisen kerran katseensa tulostaululle. Käytännössä ainoa jäljellä ollut uhkaaja oli Brooks Koepka. Woods keskittyi vain pitämään pallonsa pelissä, mutta viimeisen reiän avaus suuntautui pahasti oikealle.
Kävellessään pallolleen Woods näki Koepkan lyövän läheltä reikää sisään. Hän päätteli Koepkan tehneen parin, sillä suurempia suosionosoituksia hän ei ollut kuullut. Nyt Woods tiesi, että bogi riittäisi voittoon. Siitä hän oli autuaan tietämätön, että Koepkan birdie-putilla oli ollut mittaa vain kaksi ja puoli metriä.
Historiallinen hetki
Historian lehdet alkoivat havista. Vuoden 2008 Masters-voittaja Trevor Immelman seurasi kisaa klubitalolla poikansa kanssa. Mestareiden pukuhuonetta, Champions Locker Roomia, hän ei ollut koskaan nähnyt niin täynnä ihmisiä. Ensimmäistäkään istuinpaikkaa ei ollut jäljellä.
Kahdesti Mastersin voittanut Bubba Watson kehotti pelaajia lähtemään viimeiselle griinille todistamaan tapahtumaa. Osa pelaajista katsoi Watsonia ihmeissään.
”Jätkät, kyseessä on Tiger Woods. Nyt tehdään historiaa”, Watson lisäsi ja poistui ulos useiden muiden pelaajien seuratessa.
Woodsilla ei ollut avauksensa jälkeen pelilinjaa griinille. Hänellä oli myös mutaa pallossaan. Etubunkkeriin hän ei halunnut joutua. Sieltä voisi saada aikaan vielä isonkin numeron. Woods otti rautakasin käteensä ja löi voimakkaan, vain noin 120 metriä lentäneen slaissin väylälle griinin eteen. Bogi riittäisi edelleen.
Selostaja Jim Nantz näki, miten televisiokamera tarkensi kuvan griinin vieressä odottaneeseen Woodsin perheeseen. Hän ymmärsi, mitä voittaminen omien lasten edessä tulisi Woodsille merkitsemään. Isä halusi näyttää lapsilleen puolen, jota he eivät olleet koskaan nähneet. Tällainen minä parhaina päivinäni olin.
Woods pudotti chippinsä juuri haluamaansa kohtaan. Jäljelle jäi noin kolmimetrinen par-putti, mutta sen Woods löi hieman liian kovaa.
Miksi hän yrittää upottaa puttia juuri nyt, kun ei tarvitsisi, LaCava mietti mielessään.
Putti lipui puoli metriä pitkäksi, mutta pian caddienkään ei tarvinnut enää jännittää. Woods upotti parinsa varmasti reikään ja juhlat saattoivat alkaa.
“The return to glory”, Jim Nantz lausui. Sitten selostamo vaikeni useiksi minuuteiksi.
Perheen luokse
Rob McNamara yritti pitää Woodsin lapset Charlien ja Samin aloillaan. Hän oli muistuttanut heitä siitä, ettei Augustassa saa juosta, ja lapset olivat kiltisti totelleet. Kun Woods sitten poistui griiniltä ja pääsi näköetäisyydelle perheensä kanssa, Charlie lähti. McNamara ei sanonut mitään.
”Se oli kaikkein paras hetki”, McNamara kertoo.
Mark Steinberg tajusi, kuinka suuri hetki Woodsin voitto oli hänen lapsilleen.
”Sitten repesin itse. Olin pateettinen. Olin aivan tolaltani”, Steinberg muistaa.
Woods käveli kohti klubitaloa. Hän oli innosta suunniltaan. Heristi nyrkkiään. Huusi. Heitti ylävitosia katsojille. Voitto merkitsi hänelle enemmän kuin kukaan uskoi.
”Lapseni eivät olleet koskaan ajatelleet, että golf olisi ollut elämässäni erityisen hyvä juttu. Se oli vain tuottanut valtavat kivut heidän isälleen. Nyt pystyin näyttämään heille sen toisen puolen”, Woods sanoo.
Thomas Björnin mukaan Woodsin peli ei muistuttanut lähellekään sitä golfia, jota hän pelasi vuonna 2000. Mutta hänen mielentilansa muistutti.
”Kun hän pääsi pelaamaan Mastersin voitosta, hän tunnisti itsensä”, Björn kuvaa.
”Nuoremmat pelaajat eivät oikein meinaa ymmärtää sitä, millä tasolla Tiger aikanaan oli. Hän oli niin paljon muita parempi, joka osa-alueella. Olin itse silloin nuori ja kuuma pelaaja, mutta totuus on, etten ollut lähelläkään häntä. Enkä tiennyt, miten koskaan edes pääsisin hänen tasolleen”, Adam Scott kertoo.
”Brooksin (Koepka) on jatkettava kymmenen vuotta päästäkseen edes lähelle. En usko näkeväni sitä.”
Vuonna 2018 turnauksen voittaneelle Patrick Reedille Mastersin takkiseremonia oli epätodellinen kokemus.
”Minun oli vaikea uskoa todeksi hetkeä, kun sain auttaa vihreän takin Tigerin ylle. En koskaan unohda hänen ilmettään, kun istuimme odottamassa seremonian käynnistymistä. Hän näytti kaverilta, joka ei ole koskaan voittanut Mastersia.”
Hetki oli suuri myös 34 vuotta Mastersia selostaneelle Jim Nantzille. Hän oli selostanut Mastersia ensimmäisen kerran vuonna 1986, kun Jack Nicklaus otti unohtumattoman voittonsa. Silloinen selostajakollega Ken Venturi oli todennut kisan jälkeen 26-vuotiaalle Nantzille, että hän tulisi luultavasti olemaan kuvioissa vielä pitkään mukana, muttei tulisi enää koskaan näkemään Augustassa mitään vastaavaa.
”Varmaan arvaattekin”, Nantz sanoo, ”Ken Venturi oli väärässä.”
Lue seuraavaksi: Mieletön Masters! – Tiger Woods on palannut major-voittajaksi
