Jordan Spiethistä odotettiin lajin uutta valtiasta. Nyt hän ei enää mahdu maailman 50 parhaan joukkoon. Mikä meni pieleen?
Marraskuusta 2015 maaliskuuhun 2016 Jordan Spieth oli maailman paras golfari. Vielä kesäkuussa 2018 hän oli maailmanlistalla neljäntenä. Sen jälkeen alkoi syöksykierre, joka on pudottanut Spiethin maailmanlistalla jo sijalle 56.
Spieth on voittanut edellisen kerran heinäkuussa 2017. Toki voitto oli erityinen, The Open, uran kolmas major-titteli tuolloin vasta 24-vuotiaalle pelurille.
Tällä kaudella Spieth ei mahdu väylä- tai griiniosumatilastoissa PGA Tourin 200 parhaan pelaajan joukkoon. Juuri avauspelin ailahtelu on monen tilannetta läheltä seuranneen henkilön mielestä syy sille, että peli tökkii muutenkin. Heikko työskentely tiipaikalla syö itseluottamusta seuraavilta lyönneiltä ja jättää Spiethin liian usein vaikeaan paikkaan kakkoslyöntiä ajatellen. Syöksykierre on valmis.
Ainoa pelin osa-alue, joka Spiethillä tätä nykyä toimii, on putti. Viime kaudella hän oli PGA Tourin parhaita puttaajia, jopa paras pitkissä, eli seitsemänmetrisissä puteissa. Kierrosta kohti hän puttasi keskimäärin 27,1 kertaa. Vähemmän kuin yksikään toinen pelaaja. Puttaamisen strokes gained -tilastossa hän oli viime kaudella toiseksi paras.
Vaikka Spiethin puttipeli ailahteli pahasti The Openin voiton jälkeen parin kauden ajan, piti putti kuitenkin miehen jollain tavalla pinnalla lyömisen sakatessa. Mutta rajansa on silläkin, miten paljon griinillä on mahdollista paikata pitkän pelin puutteita.
Spiethin lyöminen ei koskaan ole ollut pelin parhaiden pallonlyöjien tasolla. Hänen lyöntitekniikkansa, erityisesti vasemman käsivarren asento, on ollut omintakeinen ja pahimmillaan hyvinkin virheherkkä. Hän on kuitenkin osannut pelata peliä, pelastaa itsensä vaikeista paikoista, taistella korttiinsa birdiejä ja ennen kaikkea hän osannut voittaa. Erityisen tekninen pelaaja hän ei ole koskaan ollut.
Tähän liittyykin Spiethin nykytilan suuri ongelma, hän on joutunut kiinnittämään entistä enemmän huomiota lyöntitekniikkaansa. Se on saattanut tapahtua vaistonvaraisen pelaamisen kustannuksella. Kun mieli askartelee lyöntitekniikan ympärillä, jää tilanteeseen eläytyminen ja ”pelailu” vähemmälle. Ja juuri se on ollut Spiethin vahvuus.
Spieth on muuttanut alkukaudesta grippiään. Gripin muuttaminen on paljon suurempi ja pitkäkestoisempi prosessi kuin äkkiseltään tulisi ajatelleeksi. Se on myös varsin radikaali muutos, jollaisen ei ryhdytä heppoisin perustein. Ehkä se kertoo tarpeesta isolle muutokselle? Valmennustiimiinsä, svingivalmentajana jatkaa Cameron McCormick, Spieth ei ole muutoksia tehnyt.
Alkukausi on ollut Spiethille tavallaan hyvä. Yhdeksässä startissa hän on pokannut kahdeksan jatkopaikkaa ja sijoittunut kahdesti kärkikymmenikköön. Ei mitenkään huono saldo, ellei kyseessä olisi entinen maailmanykkönen. Viime kaudella top 10:jä kertyi neljä, vauhti on siis parantumassa.
The Playersin peruuntuminen tuskin on Spiethille kova isku. Kisa kun ei ole ollut hänelle menestysautomaatti, vaan hän on karsiutunut neljästi viidellä viime yrittämällä.
