Graeme McDowell päätti pitkän odotuksen – US Open –titteli 2010 Eurooppaan - Golfpiste.com

28.6.–5.7. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[15][27]
KilpailuaSuomalaista

28.6.–5.7. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[15][27]
KilpailuaSuomalaista
European Tour - Kilpagolf

Graeme McDowell päätti pitkän odotuksen – US Open –titteli 2010 Eurooppaan

Tämä pokaali vältteli eurooppalaisia 40 vuotta, kunnes Graeme McDowell päätti puuttua asiaan. © Getty Images

US Openin päätöspäivä ei tarjonnut kenties aikamme kaikkein hohdokkainta golfia, mutta tapahtumarikas ja mielenkiintoinen sessio siitä kuitenkin kehkeytyi. Graeme McDowell hyödynsi sunnuntaina kaikkein parhaiten kärjessä olleen Dustin Johnsonin sekoilun ja toi Yhdysvaltain ja yhden maailman kaikkein himoituimmista golftitteleistä Eurooppaan ensimmäisen kerran 40 vuoteen.

Englannin Tony Jacklin oli ennen sunnuntaita viimeisin US Openin voittoa tuuletellut eurooppalainen: tämä tapahtui vuonna 1970 Hazeltinessa.

Päivän juoni alkoi vähitellen valjeta, kun johtopallossa lähtenyt Johnson pääsi finaalikierroksen toiselle reiälle. Kakkosen wedgesekoilu ja heti seuraavalla reiällä hukattu avaus nitistivät 25-vuotiaan pelaajan itseluottamuksen totaalisesti. Kolmen lyönnin etumatka oli hetkessä mennyttä ja lopulta tuloksen 82 pelannut Johnson valahti kahdeksanneksi. Hänen finaalikierroksen tuloksensa oli 54-reiän jälkeen johdossa olleen pelaajan kaikkein huonoin US Openissa sitten vuoden 1911.

Tuskin moni olisi etukäteen voinut aavistaa sitäkään, että kisan neljännellä kierroksella voittaja tekee koko päivänä ainoastaan yhden birdien. Ja vaikka US Openin voittaja ei ollut pelannut 25 vuoteen yhtä kehnoa finaalikierroksen tulosta (73) kuin McDowell, ei se millään tavalla himmennä hänen upean voittonsa arvoa.

Suurin vaikuttaja tulosiloittelun taustalla pysymiselle oli Pebble Beachin kenttä, joka oli viritetty viimeiselle kierrokselle juuri niin vaikeaksi kuin vain odottaa saattoi. Tyynen valtameren rannalla sijaitseva upea peliareena oli liukas kuin saippua, lisäksi liput olivat harvinaisen vaikeissa paikoissa. Kymmenestä viimeiseksi liikkeelle lähteneistä pelaajista vain Davis Love III pystyi pelaamaan kentän sunnuntaina parissa.

Vahvasti omiaan kannustaneet jenkit odottivat Johnsonin romahduksesta huolimatta sunnuntaista todellista juhlapäivää. Kuka toivoi Phil Mickelsonin voittavan US Openin ensimmäistä kertaa urallaan, kuka taas halusi nähdä Tiger Woodsin villit tuuletukset viimeisellä griinillä. Kumpikaan näistä ei ollut Pebble Beachillä lopulta lähelläkään toteutua.

Mickelson teki ensimmäisellä reiällä näyttävän birdien griinin ulkopuolelta, mutta se jäi hänen kohdallaan päivän ainoaksi. ”Leftyllä” olisi ollut omat mahdollisuutensa hyökätä vielä sisääntulossa, mutta sieltä jäi käteen lopulta raastavat kolme bogia. Woods oli sunnuntaina vieläkin aseettomampi, kuusi bogia sisältänyt 75 lyönnin kierros oli Johnsonin jälkeen heikoin 27 parhaan joukkoon sijoittuneiden pelaajien keskuudessa.

Myös

Myös Tiger Woods jäi kisan suurimman yllättäjän Gregory Havret’n varjoon. &copy Getty Images

McDowell vältti US Openin karsinnat kalkkiviivoilla noustuaan (OWGR top-50) varsinaisten kilpailukutsujen saaneiden joukkoon viime hetkellä. 30-vuotias pohjoisirlantilainen saapui Pebble Beachiin edellisen pelaamansa kisan, Wales Openin voitto taskussaan. Turnaus pelattiin tulevalla Ryder Cup -kentällä Celtic Manorissa, jonne yhtenä Euroopan joukkueen jäsenenä McDowell myös myöhemmin syksyllä palaa. Uran ensimmäinen major-voitto nostaa hänet maanantaina päivitettävällä maailmanlistalla sijalle 13.

Jos oli McDowellin (par) voitto hienoinen yllätys, oli varmasti toiseksi sijoittuneen Gregory Havret’n esitys vielä suurempi sellainen. Ei lopulta ollut kovin kaukana, ettei lyönnillä voittajalle hävinnyt ranskalainen olisi noussut vielä McDowellin seuraksi maanantain uusintakierrokselle.

Neljännen sijan jakaneiden Mickelsonin ja Woodsin (+3) sekä Havret’n väliin mahtui vielä Pebble Beachillä kolmanneksi sijoittunut Ernie Els (+2).

Myös syksyllä 61 vuotta täyttävän Tom Watsonin (29:s) tasokkaat edesottamukset maailman huipulla jaksavat aina vain ihastuttaa.

Marko Kuivasaari

Woods ei anna periksi, maailman ykkönen nousi voittotaisteluun US Openissa

Mikäli joku laski Tiger Woodsin olevan jo ulkona US Openin voittokahinoista, on ainakin pelaaja itse toista mieltä. Hän oli yksi päivän kovimmista nousijoista pelattuaan kolmannen kierroksensa 66 lyönnillä. Samaan tulokseen päätyi myös johtoon noussut Dustin Johnson, jota kolmantena oleva Woods jahtaa nyt viiden lyönnin päässä.

Tiger

Tiger Woodsin pelissä oli lauantaina täysin toisenlainen meininki kuin US Openin aiempina pelipäivinä. &copy Getty Images

Tiger Woodsin (-1)kolmas kierros US Openissa näytti lähtevän liikkeelle juuri sillä tavalla kuin tähden peli on viime aikoina tavannut alkaa. Woods teki päivän toisen boginsa jo kolmannella reiällä, eikä monikaan arvannut hänen pelinsä suunnan enää siitä kääntyvän. Mutta sen jälkeen Woodsin pelissä tapahtui olennainen ryhtiliike. Hän teki ulosmenossa vielä yhtä bogia vastaan kolme birdietä, kunnes iloitteli sisääntulossa viiden birdien edestä. Näistä kolme tuli peräkkäin rei’illä 16-18. Tulos 66 nosti samalla 14-kertaisen major-voittajan taisteluun tämänvuotisen US Openin voitosta. Woods on ennen finaalikierrosta kolmantena, viisi lyöntiä johtoon noussutta Dustin Johnsonia jäljessä.

”Minulla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin pysyä kyydissä mukana, ja onnistuin siinä”, Woods sanoi.

Jos oli päivä Woodsilta onnistunut, samaa ei voi sanoa Phil Mickelsonin kohdalla. Raivoisasti vasuria kannustanut yleisö odotti Mickelsonin ottavan ohjat haltuunsa kentällä, jossa hän on tottunut aikaisemminkin menestymään. Tulos 73 oli kuitenkin puhdas floppi. Hän teki lauantaina kolmen birdien ohella kolme bogia ja yhden tuplabogin, kahden bogeista tultua jo kahdella ensimmäisellä reiällä. ”Leftyn” peli oli kuin nuorallatanssimista, jossa kohtalokas horjahdus oli tapahtua viimeisellä reiällä.

Mickelsonin avaus suuntautui 18:lla kallioihin, mutta pallo palasi peliin onnekkaasti: lopulta hänen korttiinsa merkittiin pelastava par. Mitään ei ole silti Mickelsonin kohdalla vielä menetetty, sillä pelataanhan kisaa Pebble Beachillä. Tosiasia on kuitenkin se, että hänellä on matkaa Johnsoniin seitsemän lyöntiä: kolmannen kierroksen käsikirjoituksesta piti Mickelsonin suunnitelmissa tulla luonnollisesti täysin toisenlainen.

”Joudun taistelemaan kovasti, sillä peli kulki huonosti. En lyönyt palloa yhtä hyvin kuin perjantaina, joten jouduin tekemään paljon työtä muutamien parien pelastamiseksi. Mutta mitä vain voi vieläkin tapahtua, hyvällä nousulla saattaa vielä olla vahvoilla”, Mickelson sanoi kierroksen jälkeen.

Onko

Onko Dustin Johnson matkalla kohti uransa ensimmäistä major-voittoa… &copy Getty Images

Mutta monen haaveiden tiellä kohti menestystä on toistaiseksi yksi isompi mutka nimeltään Dustin Johnson. Hän on ollut yksi meneillään olevan kauden valopilkkuja ja on tällä hetkellä ainoa alle 30-vuotias pelaaja, jolla on plakkarissaan kolme turnausvoittoa PGA Tourilla. Johnsonin menestysosakkeita nostaa sunnuntaina ennen kaikkea se, että hän viihtyy Pebble Beachillä tavallista paremmin. Onhan hän voittanut vaikealla kentällä kaksi turnausta urallaan.

Johnsonin tulos 66 teki hänelle tietä kolmen lyönnin johtoon ennen Pohjois-Irlannin Graeme McDowellia. Kisan toistaiseksi suurin yllättäjä Gregory Havret (par) mahtuu vielä Woodsin ja yhdessä Mickelsonin kanssa viidennen sijan jakavan Ernie Elsin väliin.

Kärkipäässä, kenties suurimmasta yllätysmomentista haaveilleet Ryo Ishikawa ja Alex Cejka joutuivat antamaan lauantaina ratkaisevasti periksi. Heidän sekä samalla jaetulla seitsemännellä sijalla olevan Tim Clarkin peli jatkuu finaalikierroksella yhdeksän lyönnin päässä kärjestä.

Marko Kuivasaari

Mickelson pisti parastaan Pebble Beachillä

Phil Mickelson pelasi perjantaina US Openin toistaiseksi upeimman kierrostuloksen, 66, nousten mukaan kärkitaisteluun. Vasuri jakaa kisassa toisen sijan, kaksi lyöntiä johdossa olevaa Graeme McDowellia jäljessä. Mikko Ilonen jäi kolmen lyönnin päähän jatkokierroksilta.

Phil

Phil Mickelson ei helpolla luovu US Openin suurimman ennakkosuosikin viitastaan. &copy Getty Images

Jos kenenkään peli voi joskus näyttää Pebble Beachillä helpolta, niin Phil Mickelson onnistui siinä US Openin toisella kierroksella. Avauspäivän tahmeus oli tipotiessään kun ”Lefty” pudotteli birdieputteja sisään kierroksen ulosmenossa. Perjantaina niitä tuli yhden bogin laimentamana viisi, ja sisääntulossa vielä yksi. 66 on harvinaisen kova tulos Pebble Beachillä. Se oli omiaan osoittamaan, että Mickelson haluaa olla tosissaan kamppailemassa uransa ensimmäisestä US Open -voitosta sunnuntaina.

Ei kahden lyönnin päähän kärjestä nousseen Mickelsonin lyöntipelissä ollut sen koommin moittimista torstainakaan, mutta pienet putterin ”säätöasetukset” laittoivat asiat uudenlaiseen järjestykseen.

”Tietysti tässä on nyt paremmat fiilikset. Tiesin, että olen hyvässä puttivireessä. Vaikka torstaina ei uponnut mikään, niin tiesin että lähellä ollaan. Pystyin tekemään tarvittavat muutokset ja sain asiat rullaamaan. Odotan innokkaasti viikonloppua”, tyytyväinen Mickelson sanoi.

Ja perjantai saattoi olla strategisesti oikea paikka iskeä. Viileässä ja pilvisessä säässä griinit olivat selvästi pehmeämmät kuin torstaina, mutta viikonlopuksi viritystä ollaan viemässä taas haastavampaan suuntaan.

”US Open menee viikonloppua kohden aina vain vaikeammaksi. Kenttä tulee olemaan kuivempi. Tiedän, että kenttää kasteltiin viime yönä, mutta tuskin sitä tehdään enää tämän kilpailun aikana”, Tiger Woods sanoi.

Woodskin pystyi parantamaan tulostaan avauspäivästä kaksi lyöntiä, saaden samalla birdiehanansa auki. Tulos 72 nosti hänet sijalle 25, josta matkaa kärkeen on nyt seitsemän lyöntiä. Liikaa, voisi Woodsin nykykunnon perusteella ajatella. Mutta toisaalta kyseessä on Woods, joten takaporttia kannattaa pitää hieman raollaan.

Myös

Myös Ian Poulter säilytti edelleen hyvät kyttäysasemansa, sijoitus 10:s. &copy Getty Images

Kisan johdossa on tasapainoinen Graeme McDowell, joka voitti kaksi viikkoa sitten pelatun Wales Openin. Pohjoisirlantilainen pelasi kierroksensa jo aamulla, joten hänen nimensä komeili pitkin päivää hamaan loppuun saakka tulostaulun ykkösenä.

Mickelsonin kanssa toisen sijan jakavat Ernie Els, Dustin Johnson sekä häikäisevä nuorukainen RyoIshikawa.

Kisan cut-rajaksi muodostui lopulta +7. Tämä oli tällä kertaa liikaa Alvaro Quirosille, Geoff Ogilvylle, Rory McIlroylle, Hunter Mahanille, Ben Cranelle, Francesco Molinarille ym. kovalle nimelle.

Mikko Ilosella oli jatkoonpääsyä ajatellen kolme lyöntiä liikaa. Hän ei päässyt kahden kierroksen aikana sinuiksi Pebble Beachin par-kolmosten kanssa, jotka verottivat hänen tulostaan kahdeksan lyöntiä. Veronsa vaati myös turnauksen maaginen ilmapiiri, jännitys, josta Ilonen itsekin mainitsi jo avauskierroksensa jälkeen.

Marko Kuivasaari

Woods ja Mickelson jäivät ilman birdieitä

Pebble Beach oli US Openin avauspäivänä juuri niin hankala kuin vain saattoi odottaa. Koko päivän aikana syntyi vain yhdeksän parin alittanutta tulosta, joiden joukossa eivät olleet kisan suurimmat voittajasuosikit Tiger Woods ja Phil Mickelson – he jäivät torstaina kokonaan ilman birdieitä. Mikko Ilonen (+4) on mukavasti 66:ntena.

Paketti

Paketti koossa. Paul Casey otti torstaina vain 23 puttia. &copy Getty Images

Vaikka taivas oli Pebble Beachin yllä torstaina kirkas, ei olosuhteiden laupeudesta voi sitten enempää puhuakaan. Se mikä teki päivän pelistä odotetun haasteellisen oli vaikeasti hallittava tuuli. Mikäli tuuli vielä seuraavina turnauspäivinä yltyy, on ylivoimaista arvioida, mikä tulee olemaan voittajan lopputulos.

Paljon kertoo päivän olosuhteista myös se harvinainen tosiseikka, että niin Tiger Woods kuin PhilMickelson jäivät ensimmäisellä kierroksella kokonaan ilman birdieitä. Woods puttasi heti kärkeen kahdeksalla peräkkäisellä griinillä birdietä, mutta yrityksistä yksikään ei ollut kovin lähellä. Kierroksen päätös oli Woodsilta huono: hän otti 16:lla kolme puttia, missasi parimetrisen birdieputin seuraavalla ja teki bunkkerin kautta viimeisellä vielä bogin.

”Löin palloa riittävän hyvin kunnon tulosta ajatellen, mutta nämä griiinit ovat todella kamalat. Pallo tuntuu menevän joka suuntaan”, tulokseen 74 päätynyt Woods ihmetteli.

Woodsin kohdalla asiat ovat kuitenkin toisin kuin kymmenen vuotta sitten, jolloin hän pelasi kenties maailman kautta aikain upeimman yksittäisen turnauksen Pebble Beachissä. Yksityiselämän sotkut haittaavat edelleen selvästi hänen peliään. Toisaalta on ilmeistä, että Pebble Beachillä pelattiin torstaina vaikeimmissa olosuhteissa kuin vuoden 2000 turnauksessa yhtenäkään kilpailupäivänä.

Mutta ei näyttänyt Mickelsoninkan peli mestarilliselta torstaina. Viisi kertaa US Openissa toiseksi sijoittunut vasuri löi kaksi palloa valtamereen, löi yhdessä bunkkerissa kaksi kertaa ja tuhlasi puolisen tusinaa birdiepaikkaa reilusta kolmesta metristä. Tulos 75 oli sama kuin Mikko Ilosella.

”En usko että voittaja pelaa tänä viikonloppuna lopputulostaan alle parin. Siinä mielessä tässä ei ole mitään hätää, on vain putattava paremmin ja oltava terävämpänä griineillä”, Mickelson sanoi.

Birdiet

Birdiet välttelivät Tiger Woodsia US Openin avauskierroksella. &copy Getty Images

Kisan kärkipaikan jakavat tuloksen 69 (-2) pelanneet Shaun Micheel, Paul Casey sekä Brendon deJonge. Heistä Micheel selvisi kierroksellaan 22 putilla, joista viimeinen lähetti pallon birdien arvoisesti reikään kuudesta metristä. Casey tarvitsi vain yhden putin Micheeliä enemmän. Puolestaan ensimmäistä US Openiaan pelaavan De Jongen tuloskorttiin mahtui jopa eagle, jonka hän teki vaativalla 14:llä lyötyään wedge-lähestymisensä sisään.

Tuloksen 70 (-1) ja samalla loput alle parin pelanneet Alex Cejka, Ryo Ishikawa, Rafael Cabrera-Bello, K.J.Choi, Mike Weir sekä Ian Poulter jakavat neljännen sijan.

”On mahdotonta sanoa, millaisella tuloksella täällä voittaa. Kenttä on todella vaikea, eikä jatko näytä yhtään helpommalta”, Poulter sanoi.

Sijalla T66 olevalla Mikko Ilosella on perjantaina herkullinen paikka selvittää itsensä US Openin jatkokierroksille. Ensimmäisen kierroksen kaltaisella pelillä ei sen suhteen pitäisi olla suurempaa hätää. Pebble Beachilla ei voi silti etukäteen ennustaa mitään.

Marko Kuivasaari

Pebble Beach pitää pelaajat ojennuksessa

Kukaan ei tule pääsemään torstaina alkavassa US Openissa helpolla, mikäli joku on sitä kentän suhteen epäillyt. Pebble Beach ei ole major-kenttien pisimmästä päästä, mutta muut tekijät pitävät huolen siitä, että suurta tulosjuhlaa viikonvaihteessa tuskin tullaan viettämään. Mikko Ilonen starttaa avauskierrokselleen klo 17.11 Suomen aikaa.

Phil

Phil Mickelson ja taustalla vellovat Pebble Beachin ranta-aallokot. Voiko lyömättömämpää yhdistelmää olla? &copy Getty Images

Kauden 2010 toisen kohokohdan, US Openin aloitus on enää tuntien päässä. Kilpailijat ovat tehneet tarkasti omat suunnitelmansa siitä, kuinka kuuluisaa kenttää tullaan pelaamaan. Mutta suunnitelmien muutoksiin kannattaa varautua: Pebble Beach on aina yllätyksellinen.

Jos Pebble Beachiä tuijottaa suoraan kokonaispituuden näkökulmasta, ei kenttä ole lähellekään major-kenttien pisimmästä päästä. Itse asiassa viisi edellistä US Openia on pelattu kentillä, jotka ovat pituudeltaan aivan toista luokkaa kuin tämän viikonvaihteen näyttamö. Mm. vuonna 2008 Torrey Pinesin South-kenttää pelattiin 6989 metrin pituisena, kun Pebble Beachin tuloskortissa pituudeksi on merkitty vain 6438 metriä. Eroa tässä on hulppeat 531 metriä Torrey Pinesin hyväksi. Vaikka Pebble Beach ei rienaakaan pelaajia pituudellaan, on sillä omat takuuvarmat keinonsa kypsyttää pelaajat.

Tiettävästi yhdelläkään major-kisojen kierrossa esiintyvällä kentällä ei ole niin pieniä griinejä kuin Pebble Beachillä. Yhdysvaltain kenttämestareiden yhdistyksen tilastojen mukaan griinien keskipinta-ala pian alkavan US Openin kentällä on 325 neliömetriä, kun esimerkiksi Augusta Nationalissa se on 597 neliömetriä. Viime vuoden US Open -kentällä, Bethpage Blackillä päästään jo 743 neliömetriin. Siis viime vuoden US Openiin verrattuna pelaajien pitää tänä vuonna osua yli kaksi kertaa pienemmille griineille kuin kauden 2009 kisassa!

Sen verran USGA on kuitenkin antanut ”armoa” pelaajille, että Stimpmeterin lukemilla mitattuna Pebble Beachillä päästään 11,5:n ja 12,5:n välille. US Openin griineiksi ne kuulostavat jopa hitailta…

Se mikä kruunaa Pebble Beachin olemuksen jo sellaisenaan, ovat seudun tavanomaiset olosuhteet. Kun PGA Tourin vakituinen kilpailu AT&T Pebble Beach National pelataan helmikuussa, on hyvin todennäköistä, että kisa keskeytetään jossain vaiheessa. Viimeksi vuonna 2008 AT&T jouduttiin supistamaan 54-reiän mittaiseksi, kun sateet eivät jättäneet seutua rauhaan.

Toisaalta kosteat olosuhteet pehmentävät villiä kenttää ja mahdollistavat parempien tulosten tekemisen. Mutta näin siis helmikuussa, jolloin sateiden todennäköisyys lienee yli 30-kertainen verrattuna kesäkuuhun. Kuiva ajanjakso tekeekin Pebble Beachistä todella hankalasti ”pideltävän”.

Ehkä kaikkein suurin merkitys on välillä huippulukemissa puhaltavilla tuulilla. Tyynen valtameren rannikolla sijaitseva Pebble Beach saattaa pahimmillaan vaikuttaa pelaajan tulokseen neljän päivän kisassa jopa 25-30 lyöntiä. Kun vuoden 1992 kisassa tuuli puhalsi yhtenä kilpailupäivänä korkeimmillaan 18 metriä sekunnissa, ainoastaan viisi pelaajaa alitti kentän parin. Lisäksi 20 pelaajaa ei pystynyt alittamaan 80 lyönnin rajaa. 20 vuotta aikaisemmin vain kaksi kilpailijaa pystyi pelaamaan finaalikierroksella Pebble Beachin kentän alle parin. Siinä kauhuskenaariota kerrakseen.

Tämän viikon ennusteiden mukaan Pebble Beachille on luvattu varsin maltillista tuulta, mutta mm. vuoden 1992 kisassa kolme ensimmäistä päivää pelattiin lähes tyynessä säässä, kunnes finaalikierroksella tuuli kävi edellämainitun mukaisesti jo raivokkaaksi.

Ryo

Ryo Ishikawa keskittyy Tyynen valtameren äärellä. &copy Getty Images

Pelaajien suunnitelmia on lisäksi omiaan sekoittamaan tuulen suunta, joka voi tähän aikaan vuodesta puhaltaa oikeastaan mistä tahansa paitsi etelän suunnasta. Tuulen yllätyksellinen suunnan vaihto saattaa teettää kentän virittäjille myös omat muutoksensa. Esimerkiksi lyöntipaikkoja vaihdettaneen nopeankin reagoinnin seurauksena, mikäli vain Pebble Beachin tuulet sitä edellyttävät.

Summa summarum, on yhtäkkiä vaikeaa kuvitella, että tämän vuoden kisassa joku olisi niin ylivoimainen kuin Tiger Woods oli kymmenen vuotta sitten voittaessaan US Openin 15 lyönnillä. Varmasti vuoden 2010 US Openin tulee voittamaan se, joka hallitsee parhaiten pienet griinit ja kenties poikkeuksellisen vaativat olosuhteet. Voiko sen parempaa tasonmittaria enää asettaa?

Kirkkainta kruunua on etukäteen ajatellen helpointa kuvitella Phil Mickelsonin kutreille. Hän, joka on neljä kertaa jäänyt US Openissa toiseksi, on voittanut kolme AT&T-turnausta Pebble Beachillä. Mickelson on ilman muuta kisan suurin suosikki, joka voittaessaan siirtyisi samalla suoraan maailmanlistan kärkeen. Voisiko tätä vallanvaihtoa enää komeammin tehdä?

Omat kapulansa Mickelsonin rattaisiin tulee ilman muuta laittamaan Tiger Woods, jonka pelin täytyy alkaa kulkea jossain vaiheessa. Woods syttyy isoimpiin kisoihin aina eri tavalla ja hänellä on Pebble Beachille erityinen paikka sydämessään. Mikäli Tiger on saanut jo arkiset murheensa hieman taka-alalle ajatuksissaan, voi Mickelsonilla olla tiedossa vielä tukalat paikat.

Muita kärkeen ennustettavia pelaajia ovat mm. Jim Furyk, Luke Donald, Ernie Els, Steve Stricker, Mike Weir sekä onnistuneen kenraalin pelannut Lee Westwood. Tietysti kotiseudullaan links-kentillä hieman Pebble Beachin kaltaisiin olosuhteisiin tottuneet britit, skotit, irlantilaiset ym. saattavat tehdä pienen yllätyksen. Saisihan nyt jo olla eurooppalaisen vuoro voittaa US Open.

Mikko Ilonen kilpailee urallaan ensimmäistä kertaa USA:n länsirannikolla, kun hän starttaa avauskierrokselleen päivän toisessa ryhmässä torstaina kello 7.11 Kalifornian paikallista aikaa. Suomessa kellonviisarit osoittavat tuolloin kymmentä tuntia enemmän.

Nelonen Sport Pro välittää US Openista suoria kisalähetyksiä päivittäin. Lähetykset alkavat torstaina ja perjantaina klo 23.00, lauantaina klo 24 ja sunnuntaina klo 22.00.

Marko Kuivasaari

Phil Mickelson keski-ikäisten kastiin

Tiger Woodsin asemaa maailman ykkösenä uhkaava Phil Mickelson täyttää 16.6. täydet 40 vuotta. Neljä major-turnausta ja 38 PGA Tourin kisaa voittanut ”Lefty” on myös torstaina käynnistyvän US Openin ehdottomia voittajasuosikkeja. Mikko Ilonen on myös mukana ensimmäistä kertaa ja kirjoittaa blogiaan kotisivuillaan www.mikkoilonen.fi.

Phil

Phil Mickelson viettää 40-vuotispäiviään US Openin aattona. &copy Getty Images

Arizonassa varttunut Phil Alfred Mickelson syntyi San Diegossa, Kaliforniassa 16.6.1970. Vaikka Mickelson on oikeakätinen, ei lyöntipuolen valinta ollut hänelle koskaan epäselvä. Hänen ensimmäisenä opettajanaan toimi oma isä, jonka oikeanpuoleista svingiä Phil matki peilaamalla siitä syntyneet mielikuvat päinvastaiseksi liikkeeksi.

Arizona State -yliopistosta vuonna 1992 valmistunut Mickelson sai nopeasti koko Yhdysvaltain amatöörigolfin kasvot voittamalla käytännössä kaikki maan mahdolliset yliopistotittelit neljän vuoden aikana. Samoihin aikoihin hänestä tuli myös ensimmäinen vasemmalta lyövä pelaaja, joka on voittanut USA:n amatöörimestaruuden.

Opiskeluaikojen merkittävin saavutus oli kuitenkin vuoden 1991 Northern Telecom Openin voitto, jolloin hänestä tuli kautta aikain neljäs amatööri, joka on onnistunut voittamaan PGA Tourin turnauksen. Edellisen kerran saman tempun oli tehnyt Scott Verplank, joka voitti Western Openin kuusi vuotta aikaisemmin.

Valmistauduttuaan yliopistosta Mickelson ryhtyi välittömästi ammattilaiseksi. Koska hän oli voittanut edellisvuonna Tucsonissa pelatun kisan, hänen ei tarvinnut osallistua loppuvuodesta 1992 PGA Tourin karsintoihin.

Voittoja alkoi tulla vähitellen yhä tiheämpään tahtiin ja Mickelsonin ”vaarallisuus” kävi tutuksi kisassa kuin kisassa. Samalla vasurin tavaramerkiksi muodostui pehmeäkätinen lähipeli, jonka avulla hän on pelastanut itsensä lukuisia kertoja väljemmille vesille hajallaan olevien avaustensa jälkeen.

Eräänlaiseksi ”Philin lyönniksi” voisi ristiä hänen 64-asteisella wedgellään läheltä griiniä toteuttamansa lyöntitavan, jossa svingin pituus etäisyyteen nähden vaatii poikkeuksellisen taitavan lähipelaajan rohkeuden ja tekniikan.

Vuosituhannen vaihteessa Mickelson alkoi kantaa kyseenalaista kunniaa parhaana pelaajana, joka ei koskaan ole voittanut major-turnausta. Mickelsonin ”pahin kilpailija” samassa kategoriassa oli Colin Montgomerie, joka ei ole päässyt tästä taakasta eroon vieläkään.

Mutta Mickelson pääsi. Hän voitti vuoden 2004 Mastersin jälkeen yhden major-turnauksen kolmena kautena peräkkäin, joista seuraavan vuoden PGA Championshipin jälkeen vuorossa oli jälleen Augustan valloitus. Leftyn tuorein major-titteli on peräisin tämän vuoden huhtikuulta, jolloin hän nappasi jo uran kolmannen Masters-voittonsa.

Tämä

Tämä rituaali on toistunut Leftyn kohdalla jo kolme kertaa. &copy Getty Images

Tasapainoisena ja positiivisena ihmisenä tunnettu Mickelson on Yhdysvalloissa pelatuissa kilpailuissa aina yksi yleisön suurimmista suosikeista. Yhdessä caddiensa Jim Mackayn kanssa Mickelson on muodostanut jo 18 vuotta koossa pysyneen tiimiin, ”Bonesin” kannettua hänen bägiään koko PGA Tourilla kestäneen uransa ajan.

Vaikka Mickelson on pysytellyt yhtäjaksoisesti yli 600 viikkoa maailmanlistan top-kympissä, hän ei ole missään vaiheessa yltänyt maailman ykköseksi. Onkin Mickelsonin kannalta sääli että kahden niin supertaitavan pelaajan, hänen ja Tiger Woodsin urat ovat ajoittuneet kiusallisen samanaikaisiksi.

Sports Illustrated -lehden mukaan Mickelson on Woodsin jälkeen maailman toiseksi parhaiten ansaitseva urheilija. Esimerkiksi pelkästään vuonna 2007 hän ansaitsi kilpailupalkkiot ja yhteistyösopimukset ym. yhteenlaskien 62 miljoonaa dollaria.

Mickelsonilta puuttuu vielä ”major-vyöltään” US Openin ja British Openin voitot, joista ensiksimainitun saalistaminen on jälleen tällä viikolla edessä. Turnaus pelataan Pebble Beachillä, jossa Mickelson on voittanut kolme PGA Tourin turnausta vuosina 1998, 2005 ja 2007. Tässäkin valossa hänen mahdollisuutensa voittaa seuraava US Open voidaan pitää erittäin realistisena.

Mickelsonin US Open -tilastokin näyttää melkoisen hyvältä. Hän on sijoittunut maansa avoimissa mestaruuskisoissa kahdeksan kertaa kymmenen parhaan joukkoon, joista viisi kertaa kakkoseksi. Mikäli tähdet ovat tulevana sunnuntaina oikeassa asennossa, voi Mickelson US Openin tuoreena voittaja olla ensimmäistä kertaa myös maailman ykkönen…

Keskiviikon syntymäpäiväsankari Phil Mickelson starttaa Pebble Beachin kymppitiiltä US Openin avauskierrokselle yhdessä Padraig Harringtonin ja Y.E. Yangin kanssa torstaina klo 18.06 Suomen aikaa.

Marko Kuivasaari

Olisiko jo eurooppalaisten vuoro onnistua US Openissa?

US Openin valloittaminen on ollut vanhan mantereen pelaajille äärimmäisen vaikeaa. Torstaina käynnistyvässä kilpailussa monet ennusmerkit puhuvat sen puolesta, että euroopplaiset voisivat saavuttaa ykköstilan Pebble Beachissa, kirjoittaa Lassi Tilander.

Padraig

Padraig Harrington ja Tiger Woods ovat torstaina käynnistyvän US Openin suurimpia kysymysmerkkejä &copy Getty Images

Tasan 40 vuotta on kulunut siitä kun eurooppalainen on viimeksi kruunattu jenkkien vanhimman majorin, U.S.Openin voittajaksi. Tony Jacklin hallitsi Minnesotan Hazeltinessa vuoden 1970 kisaa alusta alkaen ja voitti lopulta komeasti seitsemällä lyönnillä.

Tätä harvinaista tapahtumaa edeltävä ”kuiva” kausi oli vieläkin pitempi eli edellinen eurooppalainen voittaja Ted Ray löytyy vasta vuoden 1920 kohdalta 50 vuoden päästä Jacklinista. Tämä tosiasia tuntuu oudolta varsinkin kun Euroopalla on mennyt niin hyvin Mastersissa. 20 vuoden aikana (1980 – 1999) vanhan mantereen golfarit pukivat 11 kertaa ylleen vihreän voittajan takin eli useammin kuin joka toisen kerran.

Ehkä Masters on sittenkin vähän helpompi major, johtuen pienemmästä osanottajamäärästä, joista kaiken lisäksi osa on amatöörejä ja osa vanhoja, parhaan teränsä menettäneitä takavuosien voittajia.

Monty ja muut läheltä piti miehet

Paras pelaaja joka ei koskaan voittanut majoria eli Colin Montgomerie viihtyi parhaiten juuri US Open’issa. Jo vuonna 1992 häntä ennätettiin, hyvän viimeisen kierroksen jälkeen, onnitella klubilla, koska kaikki myöhemmin lähteneet joutuivat myrskyn kynsiin, eikä heillä pitänyt olla mitään mahdollisuuksia. Tom Kite pelasi kuitenkin elämänsä kierroksen ja vei mestaruuden samalla kentällä jossa tänäkin vuonna pelataan eli Pebble Beach’issa, Montyn jäätyä lopulta kolmanneksi.

Kaksi vuotta myöhemmin Montgomerie päätyi tasatulokseen eli täyden kierroksen play-offiin kahden muun pelaajan, Ernie Elsin ja Loren Robertsin kanssa. Uusintapäivänä Oakmontissa oli 40 asteen helle ja silloin skottimme käytännöllisesti katsoen suli kasaan menettäen voiton Elsille. Kolme vuotta myöhemmin 1997 Els kuritti jälleen Euroopan raharuhtinasta.

Viimeistä edellisen reiän bogi jätti Montyn taas kakkoseksi, tällä kertaa Congressional klubilla USA:n pääkaupungin liepeillä. Sitten vierähti peräti yhdeksän vuotta ennen kuin Monty sai, kaiken järjen mukaan, vihon viimeisen mahdollisuutensa. Hän seisoi hyvän draivin jälkeen keskellä vaikeaksi kuvatun Winged Foot- kentän 18. väylää ja mietti viimeistä lähestymislyöntiään. Caddie tarjosi rauta kuutosta, mutta Monty päätti, että adrenaliinitaso on nyt niin ylhäällä, että seiska riittää. Lyönti jäi lyhyeksi ja sitkeään karheikkoon, josta sankarimme chippasi ulos ja otti vielä kolme puttia. Par’illa olisi tullut mestaruus, bogilla play-off paikka, mutta tuplalla taas kerran, kakkossija.

Nick Faldo selvisi vuoden 1988 US Open’issa play-offiin vastustajanaan lopullinen voittaja Curtis Strange. Peli käytiin tuolloin Bostonin Brooklinessa. 1980 luvulla uljas matadorimme Seve Ballesteros oli tässä kilpailussa kolme kertaa lähellä kärkeä. Oakmontissa 1983 neljäs, Oakland Hills -kentällä 1985 viides ja San Franciscon Olympic -klubilla 1987 kolmas. Ei suurta ennakkosuosikkia.

Pebble Beachin kentällä pelattiin Open viimeksi 10 vuotta sitten jolloin Tiger Woods pelasi aivan muuta peliä kuin koko muu joukko. Eroa seuraavaan oli peräti 15 lyöntiä, mutta muiden yrittäjien onneksi, sitä Tigeriä ei taida enää olla olemassa. Euroopan toiveet lepäävät taas, Mastersissa jo kakkoseksi tulleen Lee Westwoodin varassa, joka kaksi vuotta sitten jäi Torrey Pines’issä vain lyönnin päähän Woodsin ja Rocko Mediaten play-offista. 10 vuotta sitten sen kaukana perässä tulleen jälkijoukon paras oli muuten Espanjan Miguel Angel Jimenez, joka on edelleenkin mukana ja hyvässä kunnossa. Nykyään, varsinkin suuriin kilpailuihin keskittyvä, Phil Mickelson viihtyy myös hyvin Pebble Beachissa, eikä unohtaa sovi Dustin Johnson- nimistä kaveria joka on voittanut kahdella edellisellä kerralla, tällä kentällä aina helmikuussa pelattavan PGA Tourin osakilpailun.   Legendaarinen kenttä

Tyynen

Tyynen Valtameren maisemat ovat tehneet Pebble Beachista legendaarisen vierailukohteen &copy Getty Images

Niin kauan kun maailman kenttiä on pistetty paremmuusjärjestykseen, on Pebble Beach löytynyt kärkikymmeniköstä. Maine johtuu lähes pelkästään kentän henkeäsalpaavan upeasta sijainnista Tyynen Valtameren rantatöyräillä. Joku onkin sanonut, että jos kenttä olisi 50 mailia sisämaassa, kukaan ei olisi siitä koskaan kuullutkaan. Jack Neville niminen kaveri suunnitteli alkuperäisen kentän vuonna 1917 ja sen nimi oli tuolloin Del Monte Golf and Country Club. !920-luvun muutostöiden jälkeen se sai nykyisen nimensä Pebble Beach. Viimeisimmät korjaukset tehtiin ennen edellistä täällä pidettyä Open’ia vuonna 2000, jolloin Jack Nicklausin suunnitteluyhtiö rakensi kentän uudeksi viitosreiäksi häijyn oloisen par kolmosen.

Lassi Tilander

   

US Openin kotisivut

Lisää aiheesta

Tilaa Golfpisteen uutiskirje