Pakkasesta ja lumesta ei ole viheriöille haittaa, mutta nurmen päälle jäätyvä teräsjää tappaa ruohon ja tuo tuhoisan jääpoltteen tullessaan.
Kentän tulevaisuuteen kohdistuvista uhkakuvista huolimatta Tammer-Golfin talkoohenki elää voimakkaana. Kun kutsu kävi viheriöiden puhdistamiseen, jäsenet vastasivat huutoon. Parikymmentä Tammer-Golfin jäsentä kolasi ja loi lunta griineiltä kenttähenkilökunnan kanssa parin päivän ajan vuoden ensimmäisellä viikolla.
”Lumen luonti viheriöiltä on hieno osoitus seurahengestä. Tämä ei ole minullekaan velvollisuus, vaan etuoikeus pitää kenttää kunnossa. Olen osallistunut aikaisempinakin vuosina vastaaviin tempauksiin. On hienoa, että näin moni seuran jäsen otti haasteen vastaan. Etenkin senioreiden talkoohenki on kiitettävää”, TG:n uusi puheenjohtaja Seppo Blomqvist kehuu seuran jäseniä.
Kylänurmikka kestää teräsjäätä kolmesta neljään viikkoon. Sitten tulee jääpolte.
Blomqvistin mukaan ilmastonmuutos näkyy jo selvästi myös Pirkanmaan vanhimmalla golkentällä.
”Kenttämestarin ja toiminnanjohtajan mukaan nyt oli korkea aika poistaa lumet viheriöiltä, koska pakkasia on luvassa loppuviikoksi. Kahdeksan viheriön pudistaminen antaa hyvän vertailukohdan keväällä. Kun talvet ovat menneet tällaisiksi, jotain uutta on pakko keksiä”, Blomqvist jatkaa.
Tammer-Golfin kenttämestari Hanna Johansson tutkii puhdistettua viheriötä ja toteaa, että kaikki on kunnossa.
Miksi lumi piti poistaa, kun sitä sataa varmasti lopputalvesta lisää? Tekikö väki turhaa töitä?
”Ei lainkaan”, Tammer-Golfin kenttämestari Hanna Johansson vastaa napakasti.
Johanssonin mukaan näin estettiin teräsjään syntyminen kentän viheriöille.
”Viheriöiden päällä oli noin kahdenkymmenen sentin korkuinen vetinen kerros lunta, joka oli jäätymässä teräsjääksi. Kun märkä lumi poistetaan, se ei jäädy teräsjääksi, joka estää viheriöiden hengittämisen ja tappaa ruohon. Pakkasesta ja lumesta ei ole haittaa”, Johansson jatkaa.
”Viheriöt eivät ole ottaneet lumen poistosta itseensä.”
Niin sanottu jääpolte on jokaisen suomalaisen golfkentän pahin vihollinen. Jos sitä syntyy griineille ja väylille, ne joudutaan pahimmassa tapauksessa kylvämään uudelleen, ja pelaaminen viivästyy keväällä.
”Tämä oli kokeilu. Otamme oppia tämän talven tapahtumista tulevina vuosina, koska ryhdyimme ennalta ehkäiseviin toimiin ensimmäistä kertaa näin aikaisin. Kylänurmikka kestää teräsjäätä kolmesta neljään viikkoon. Sitten tulee jääpolte. Sen jälkeen viheriöt ovat entisiä”, Johansson tietää kertoa.
Eikö viheriöt olisi kannattanut pudistaa nopeasti koneilla, eikä aikaa vievästi käsipelillä?
”Kyllä, mutta maan pinta oli vielä sula. Koneilla ei ollut mitään asiaa viheriöille. Ne olisivat vain pilanneet griinien pinnat. Jäätä olemme poistaneet kentältä aikaisempinakin talvina, mutta huomattavasti myöhemmin. Nyt viheriöt olivat vielä täysin kunnossa, eivätkä ne ole ottaneet lumen poistosta itseensä”, Johansson toteaa.
Vaikka työ oli raskasta, se ei haitannut jo neljäkymmentä vuotta seuran jäsenenä ollutta Kalevi Kronholmia. Hän on tottunut kovaan työntekoon rakentaessaan ydinvoimaloilta Suomessa ja Ruotsissa.
”Tämä on hyvä perinne. Talkoita on tehty Tammer-Golfissa aina siitä lähtien, kun liityin klubiin. Töiden takia en ole päässyt aina mukaan. Tammerissa on kiva toverihenki, ja tuttuun porukkaan on mukava tulla”, sanoo 77-vuotias Kronholm, joka rakentaa tällä hetkellä voimalaitoksia Suomessa.
”Olisin minä tullut kolmantenakin päivänä, jos olisi tarvittu. Ai niin, onhan meillä se yksi projekti Lontoossakin”, Kronholm muistaa vielä kertoa.
Vaikka märän lumen poistaminen oli raskasta, hymy oli herkässä yhteiskuvaan asettuneella talkooporukalla.