23.–30.7. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[14][21]
KilpailuaSuomalaista
Kentänhoito

Golfkentän hoitotyöt pähkinänkuoressa

Blogisarjan toisessa osassa tarkastellaan golfkentän hoitotöitä ja -tekniikoita. Sää, ruoholajit, kentän perustamistapa, kilpailut ja raha ovat vain osa töiden toteutustapaan vaikuttavista tekijöistä.

Golfkenttiä on Suomessa rakennettu eri vuosikymmenillä ja erilaisilla menetelmillä, joten osalla perustyö on tehty paremmin osalla huonommin. Kaikilla kentillä on ominaisuutensa ja luonteensa. Tässä kirjoituksessa esiteltyjä hoitotöitä tehdään kaikilla kentillä resurssien mukaan.

Päivittäisistä hoitotöistä näkyvin on leikkaaminen. Kentän hoitotasosta riippuen leikkurit liikkuvat kentällä jopa 6–7 päivänä viikossa. Viheriöillä työskennellään millimetrin osien tarkkuudella, muualla riittää millin tarkkuus. Omat leikkurinsa on ainakin viheriöille, lyöntipaikoille, väylille ja karheikoihin, mutta hoitotason noustessa omat koneet löytyvä eri leikkuukorkeuksien alueille: esikarheikoille, esiviheriöille jne. Mahdollisuuksien rajoissa leikkureita pidetäänkin tehokkuuden vuoksi useita kentän eri alueille.

Erilaisia leikkuuyksiköitä voi olla kentällä useita kymmeniä.

Kenttä yritetään saada pelikuntoon hyvissä ajoin aamulla ennen kuin pelaajat täyttävät lähtöaikanäytön. Tunnin työ aamulla saattaa olla useamman tunnin ponnistus iltapäivällä. Kaikki alueet eivät välttämättä herää työpäivään samaan aikaan. Osan kentästä saattaa joutua leikkaamaan vaikka sähkökoneilla, etteivät naapureiden aamu-unet häiriinny. Työjärjestystä säädetään siis paitsi kentän ja pelaajien ehdoilla, niin myös naapuruston mukaan. Kuten henkilöautoissakin, on poltto- tai dieselmoottori vielä useimmiten koneen voimanlähteenä, mutta sähkö- ja hybridiratkaisutkin ovat arkipäiväistymässä.

Aina kaikki ei suju suunnitelmien mukaan.

Hyvä työnjälki vaatii leikkuuyksiköiltä paljon. Karheikot leikataan kotipihoilta tutulla vaakatasoleikkurilla, mutta muut alueet leikataan kelaleikkureilla. Kentällä oleva hiekka, divotit ja taskuista pudonneet tiit ja merkkauskolikot vaativat yliajettaessa kaikki veronsa ja terien säädöt, teroitukset sekä huollot vaativat päivittäin työtä.

Erilaisia leikkuuyksiköitä voi olla kentällä useita kymmeniä, onhan leikkureitakin herkästi kymmenkunta ja niihin vielä mahdolliset vaihtoyksiköt. Yksikkösarjoja tarvitaan mielellään useampia kuin itse koneita, jotta aina saadaan leikata terävillä yksiköillä. Hyvän terän jättämä ”leikkuuhaava” on siistimpi, jolloin pelattavuus on parempi ja kasvitautienkin riski pienempi. Paljon pieniä asioita tehdään, joita ei pelatessa tule ehkä aina ajatelleeksi.

Harjalla ruohonkorret pystyyn

Hoitotuloksen parantamiseksi käytetään erilaisia lisälaitteita tai erikoiskoneita, joista osa löytyy maahantuojan hyllystä, osa taas on itse huoltohallilla tarkoitukseen valmistettuja. Harjaus ja groomaus ovat usein käytettyjä hoitotoimia, joilla leikkuutulosta varsinkin viheriöillä parannetaan. Groomerit ovat leikkuuyksiköt, joissa on leikkuukelan eteen kiinnitetty pystysuunnaassa pyöriviä ohuita teriä, jotka nostavat maata pitkin kasvavia versoja pystyyn ja ohentavat kasvustoa. Harjalla nimensä mukaisesti harjataan versoja pystyyn leikkuukelojen ulottuville. Harja voidaan kiinnittää leikkuuyksikön eteen tai sitä voidaan vetää erillisen koneen perässä; tekniikoita ja harjamalleja on monia.

Hiekkaesteiden hoitoon käytettävään aikaan vaikuttavat paitsi tietenkin niiden määrä, mutta myös esteiden muoto ja haluttu ulkonäkö. Työvoimaakin tarvitaan, sillä hiekkaesteiden ylläpitoon kuluu paljon lihasvoimaa. Jos este on tarpeeksi suuri ja sopii muodoltaan koneella hoidettavaksi, jää käsitöiksi vähintään reunojen siistiminen. Ei ole myöskään aivan samantekevää, kuinka konetta ja haravaa käsitellään. Hiekan laatu ja jopa haravanvetojen suunta vaikuttavat ulkonäköön ja pelattavuuteen. Parhaimmillaan hoidolla voidaan vaikuttaa siihen, mihin ja miten pallo pysähtyy. Haravan paikasta ja asennostakin kuulee joskus terasseilla puhuttavan – taas niitä pieniä, tärkeitä asioita.

Mitä on pystyleikkuu?

Kuitu on kasvualustan pinnassa ja nurmen tyvellä oleva kerros, joka muodostuu kuolleista kasvinosista kuten leikkuujätteistä. Kuidun merkitys pelaajalle näkyy mm. pallon tavassa pysähtyä ja vieriä viheriöllä. Sopiva määrä kuitukerrosta suojaa pelipintoja pallon putoamisjäljiltä ja työkoneiden sekä pelaajien kulutukselta. Liika kuitukerros tekee nurmesta pehmeän, jolloin viheriölle saattaa jäädä jalan- tai renkaanjälkiä. Kuitukerros toimii kuin sieni, se sitoo vettä ja estää ravinteiden ja ilman kulkeutumisen juuristolle, missä niitä tarvittaisiin.

Kuidun merkitys pelaajalle näkyy mm. pallon tavassa pysähtyä ja vieriä viheriöllä.

Kuidun mekaanisia hoitotöitä, käytännössä poistoa, ovat esimerkiksi pystyleikkaaminen ja holkitus. Pystyleikkuu on groomausta järeämpi toimenpide, jossa leikkuuterät säädetään ulottumaan maanpinnan alapuolelle. Pystyleikkurit voidaan kiinnittää tavallisten leikkuuyksiköiden tilalle tai tarpeen niin vaatiessa voidaan käyttää esimerkiksi traktorin perään liitettävää laitetta. Heinälaadusta riippuen pystyleikkuu on usein toistuva rutiini. Samaa konetta voidaan käyttää kylvöjen valmisteluun tai toisaalla rikkakasvien poistoon

Holkitus ei yleensä toistu usein kesän hoito-ohjelmassa, mutta siitäkin muutama sana, sillä pelaajien silmiin se usein näyttäytyy heikentävänä, ei parantavana toimenpiteenä. Holkitus tehdään yleensä syksyllä, jolloin poistetaan siis kauden aikana syntynyttä kuitukerrosta. Irrotetut ”papanat” kerätään talteen ja kuljetetaan pois väyliltä ja viheriöiltä. Keräys ja loppusiivous tehdään esimerkiksi tarkoitukseen rakennetulla kerääjälaite sweeperillä. Lapioillekin on usein töitä, varsinkin viheriöillä. Tässäkin hoitotoimessa tavat vaihtelevat: käytettävissä oleva kalusto ja kentän ominaisuudet vaikuttavat siihen, kuinka ja millä alueilla tehdään.

Ilmastus pitää kasvista huolta

Ilmastuksen tarkoitus on parantaa kasvuolosuhteita. Viheriöillä erilaisia ilmastuksia tehdään kauden aikana jopa viikoittain, tiipaikoilla ja väylillä hieman harvemmin. Työkoneet ja pelaajat tiivistävät kasvukerrosta ja leikkuujäte sekä kuolleet kasvinosat muodostavat hiljalleen kuitukerrosta maan pinnalle. Tekniikat kasvukerroksen hoitoon vaihtelevat kevyestä pinnan rikkomisesta noin 30cm syvyyteen yltävään syväilmastukseen, kaikkia tehdään tarpeen mukaan.

Ilmastuskoneessa voidaan käyttää erilaisia piikkejä kulloisenkin tarpeen mukaan.

Pinnan rikkova ilmastus voidaan tehdä esimerkiksi bunkkerikoneen perässä vedettävillä piikkirullilla. Piikit lävistävät kuitukerroksen, jolloin vesi ja ravinteet pääsevät pintaa syvemmälle. Pintailmastusta voidaan käyttää myös kylvöjen yhteydessä tai nurmikon rönsyjä katkomaan, jolloin kasvustoa saadaan tiheämmäksi. Näistäkin työkoneista on moneksi.

Tällä hetkellä valmiudessa ovat niin lumilapiot kuin torjuntaruiskutkin.

Syvemmälle ulottuva ilmastus parantaa veden, ravinteiden ja ilman kiertoa kasvualustassa. Useimmiten ilmastus tehdään iskemällä umpinaisella tapilla reikiä kasvualustaan. Ruohon juuristo kasvaa mielellään tehtyihin ilmastusreikiin, mikä tarkoittaa, että kasvi saa kerättyä vettä ja ravinteita suuremmalta alueelta.

Ilmastusten yhteydessä kentälle levitetään yleensä hiekkaa eli dressataan. Hiekan tehtävä on pitää tehtyjä ilmastusreikiä auki ja pidentää näin tehtyjen töiden vaikutusta. Sopivasti tehtynä pelipinta saattaa olla dressauksen, ilmastuksen ja jyräyksen jälkeen parempi kuin ennen sitä.

Syväilmastus kuuluu yleensä syksyn töihin kauden ollessa lähellä päätöstään. Noin 30 cm syvyyteen yltävän ilmastuksen tarkoitus on poistaa kauden aikainen tiivistyminen ja edistää kasvualustan kuivumista.

Kastelu

Kastelu tai kosteuden hallinta voidaan lukea päivittäisiin hoitotoimiin. Vaikka kastelua ei päivittäin yleensä tehdäkään, kuuluu eri alueiden kosteuden seuranta päivittäisiin rutiineihin. Kasteltaessa otetaan huomioon ainakin kasteltavan alueen ominaisuudet, kuten aurinkoisuus/varjoisuus ja pinnan muodot, veden määrän tarve ja käytettävissä oleva kastelulaitteisto. Tarkat tietokoneohjatut kastelulaitteistot löytyvät useilta kentiltä, mutta täysin käsikäyttöisiä järjestelmiäkin vielä löytyy.

Jo pelkkä kastelulaitteiston olemassaolo työllistää kentänhoitoa. Vuotavia liitoksia ja rikkinäisiä sadettajia huolletaan säännöllisesti. Pohjoisissa oloissa putket, pumput ja sadettajat ovat kovilla, kun järjestelmä vuosittain tyhjennetään syksyllä ja käynnistellään taas keväällä. Tyhjennysten lisäksi maan liikkeet ja toisinaan väärään paikkaan osunut ilmastustappi aiheuttavat vuotoja.

Lannoitus

Lannoitteita pyritään kentillä käyttämään hallitusti. Suomen ilmastossa ei kalenteriin ole aina luottamista, joten käytettävät tuotteet ja niiden ominaisuudet on hyvä tuntea. Esimerkiksi lämpötila ja käytettävä tekniikka vaikuttavat lannoitteiden vaikutusaikaan. Ruiskutettavat lannoitteet voidaan antaa kasville joko lehden läpi tai kastelemalla ne maahan juuriston kautta hyödynnettäväksi. Eri vuodenaikoina ravinteet ovat kasvien käytössä eri tavalla, joten lannoitusmenetelmällä on väliä.

Kaikkia tarvittavia ravinteita ei voida antaa nesteenä. Toisia tuotteita saattaa olla jo tarvittavien määrien takia hankala levittää ruiskuautolla tai sitten haluttu tulos saavutetaan muuten paremmin rakeina levitettynä. Puheiden perusteella yleistyneellä sammalellakin voi olla yhteys käytettyihin lannoitteisiin ja tekniikkoihin. Ruiskutetuista lannoitteista on yleensä vähemmän näkyvää tai tuntuvaa haittaa pelaamiselle, kuin rakeisista lannoitteista. Rakeet saattavat näkyä viheriön pinnassa tai tarttua palloon putattaessa.

Lannoitteiden ruiskutusta viheriöllä.

Kentänhoitoa pyritään tekemään mahdollisimman näkymättömästi ja vähän haittaa pelaamiselle aiheuttaen. Töitä ajoitetaan kilpailujen ja tapahtumien mukaan, mutta säätä seuraten. Ei ole ollenkaan poikkeuksellista, että yhtä viheriötä hoitaa samaan aikaan useamman kentänhoitajan joukkue. Suoritukseen voi kuulua yhdistelmä leikkuuta, hiekoitusta, ilmastusta, harjausta ja jyräystä. Samalla vaihdetaan reiän paikkaa ja ehkä kylvetäänkin. Näin toimitaan, jotta käytettävissä oleva aika saadaan hyödynnettyä mahdollisimman tehokkaasti. Pienellä alueella toimiva tehokas miehistö hidastaa peliä parhaimmillaan vain muutamilla minuuteilla ja hyvin ajoitettuna tulee jokaista peliryhmää vastaan vain kerran kierroksella.

Kentänhoitajan painajainen, viheriö on muuttunut peilijääksi.

Useamman koneen ja kentänhoitajan hoitojunia voidaan käyttää samalla ajatuksella leikkausrutiineissakin. Aamusta voi olla luontevaa tehdä töitä pelijärjestyksessä, varsinkin jos lähtöaikoja voidaan jäsenistön yhteisellä sopimuksella pitää suljettuna. Pelaajien joukossa useita eri alueita hoitava ”juna” taas voi olla hankala ohitettava vaikka muuten olisikin tehokas.

Varsinkin etelässä jo perinteeksi muodostuneet leudot talvet ovat tuoneet oman lisänsä kentänhoitoon. Lämpötilojen liikkuessa nollan molemmin puolin ovat valmiudessa tällä hetkellä niin lumilapiot kuin torjuntaruiskutkin.

Lisää aiheesta

Tilaa Golfpisteen uutiskirje