Pyyntö pysäyttää maila jäi pelaajalta kuulematta, ja Ringsiden rangella sattui.
Espoon Ringside Golfissa oli elokuun lopussa opetustuokio, joka jää ikuisesti klubin pro Joel Virtasen mieleen. 13 vuotta valmentajana toiminut Virtanen on nähnyt kaikenlaista rangella, mutta tällä kertaa osui – kirjaimellisesti – omaan nilkkaan. Virtanen, 34, oli pitämässä yksityistuntia noin kolmekymppiselle miehelle. Harjoitus oli sujunut normaalisti, kunnes yksi hetki muutti kaiken. ”Olin oppilasta vastapäätä viereisellä rangematolla ja pyysin häntä pysäyttämään mailan backsvingin yläasentoon. Astuin oikealla jalalla hänen lyöntimatolleen, mutta hän ei kuullut pyyntöäni ja lähti downsvingiin”, Virtanen kertoo. Seuraavaksi draiverin lapa iskeytyi voimalla hänen nilkkaansa. ”Putosin siihen matolle ja katsoin heti jalkaa. Sukka oli aivan veressä, ja nilkassa oli sentin kokoinen vekki – ihan kuin siinä olisi ollut reikä.” Onneksi se oli draiveri eikä rautaseiska. Virtanen otti tilanteen nopeasti hallintaan ja syytti tapahtuneesta vain itseään: pyyntö pysäyttää maila ei ollut kuulunut riittävän selvästi. Ambulanssi hälytettiin paikalle, ja jalka tikattiin ja kuvattiin lääkäriasemalla. Lopputuloksena oli avomurtuma, mutta pidemmän toipumisajan vaativalta leikkaukselta vältyttiin. ”Onneksi se oli draiveri eikä rautaseiska. Siitä olisi voinut tulla paljon pahempaa jälkeä.” Virtanen on tottunut muistuttamaan oppilaita ja ennen kaikkea junioreita turvallisuudesta rangella, mutta sai nyt itse konkreettisen opetuksen. ”Olen aina korostanut, että viuhuva maila on vaarallinen väline, jos joku tulee liian lähelle. Tällä kertaa kävi itselleni se, mistä aina varoitan muita.” Tapauksessa oli myös onnea onnettomuudessa, kun vamma sattui loppukesästä, eikä kiireisimpään kevätsesonkiin. Vakuutus korvasi hoitokulut, ja Virtasen jalka ehti kuntoutua syksyn mittaan täysin. ”Pääsin kuin pääsinkin kolmen viikon päästä tapahtuneesta Skotlantiin pelaamaan. Oli iso huoli, jos reissu ei onnistuisi, kun vihdoin sain aikaiseksi varattua matkan lajin synnyinsijoille. Käytin pelatessa golfautoa, eikä kipuja enää ollut”, hän toteaa. Kovia kokenut jalka on jo toipunut traumasta. Kuva: Joel Virtanen Virtanen jakoi kokemuksensa sosiaalisessa mediassa, ja kollegoiden reaktiot olivat monin paikoin tutun kuuloisia. ”Jotkut laittoivat viestiä, että samantapainen vahinko on ollut heilläkin lähellä. Itse muistan, kun kerran erään pelaajan maila lensi korvani ohi otteen luistettua sateella. Silloin selvittiin säikähdyksellä.” Tapauksen jälkeen Virtanen on miettinyt entistä enemmän, miten turvallisuutta voisi parantaa myös rangella. ”Olisi hyvä, että golfarit jättäisivät bägin esteeksi maton viereen, ettei kukaan pääse kulkemaan pelaajan ja bägin välistä. Siinä voi muuten helposti käydä vahinko.” Virtanen aloitti viime viikolla vanhempainvapaan ja palaa töiden pariin talviharjoittelusesongin alkaessa joulukuussa.Turvallisuus ennen kaikkea
Lisää aiheesta
Tilaa Golfpisteen uutiskirje
Artikkelin kommentit (3 kpl)
Oma kommentti
Monella rangella ovat lyöntipaikat todella lähellä toisiaan. Esim. Vierumäen Classicin lyöntipaikat olivat tiiviissä supussa. Syynä rahanahneus, jotta mahdollisimman moni pääsi lyömään. Onneksi ei tiettävästi sattunut vahinkoja vaikka läheltä piti tilanteita oli jatkuvasti. Nykytilannetta en tiedä.
Range-turvallisuudesta voisi tehdä kokonaan yksityiskohtaisemman aiheen koskien niiden suunnittelua ja sijoitusta:
– Hillsiden rangen vasen laita kulkee lähes kokonaan 2. väylän vieressä ilman mitään verkkoa suojatakseen pelaajia. Ainostaan outti-kepit laitettu.
– Hyvinkää Golfiin kun ajaa pientä tietä pitkin, niin tietä jota suojaa aivan naurettavan pieni/alhainen verkko viereiseltä rangelta. Ottaisivat mallia siitä miten korkeat verkot on asennettu Hirsalan rangen vasempaan laitaan.
– Tapiola Golfissa on range kahdella tasolla. Ala-taso on hienosti kalustettu mutta ylätaso on oudosti todella epätasainen, viistoo jyrkästi alaspäin jos on oikeakätinen. Mutta sielläkin on sama ongelma kuin edellisisssä maininnoissa että vieressä kulkeva väylä ei ole juuri ollenkaan suojattu (toki pieni kumpu siinä taitaa olla).
Tietenkin vaikka nämä ovatkin puutteita jotka pitäisi korjata tavalla tai toisella, sanottakoot sekin että ei ole mitään estettä kaikille golffareille käytää tervettä järkeä näissä tilanteissa eikä todellakaan tähtää rangelyöntejä lähellekään sitä suuntaa jossa voisi olla se potentiaalinen vaaratilanne. Mutta…siltkini toivoisin että kentät laittaisivat kaikki mahdolliset turvatoimet käytäntöön.
Onneksi ei käynyt pahemmin.
Viereisen harjoittelijan mailan käsistä lähtemisen (häviävän?) pieni riski on läsnä käytännössä kaikilla rangeilla.
Kyseisellä Rinkun rangella kävellään pakotetusti hyvin lähellä lyöntipaikallaan harjoittelevia. Maasto ja leiska ei taida sallia oleellisia muutoksia.