Kolmen kenttämestarin kokemukset paljastavat, kuinka eri tavoin poikkeuksellisen kostea kasvukausi on koetellut suomalaisia golfkenttiä.
Runsaat sateet ovat koetelleet golfkenttiä monin paikoin Suomessa kuluneen kesän ja syksyn aikana. Erityisesti pitkään jatkunut märkyys on vaikeuttanut kentänhoitoa ja herättänyt kysymyksen siitä, näkyvätkö poikkeuksellisen kostean kasvukauden jäljet vielä ensi keväänä.
Sateet eivät kuitenkaan ole jakautuneet tasaisesti. Siinä missä Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa on kärsitty paikoin huomattavasta märkyydestä, läntisellä Uudellamaalla olosuhteet ovat voineet pysyä varsin tavanomaisina. Kolmen kenttämestarin kokemukset kertovat, kuinka erilaisissa tilanteissa kentät valmistautuvat talveen.
Aurinko Golfin kenttämestari Emilia Kedonperä katselee Naantalissa väyliä, joille ei ole enää asiaa edes työkoneilla. Syksyn tärkeät hoitotyöt ovat kesken, eikä niiden valmistumisesta ole takeita. Pahimmissa paikoissa märkä nurmipinta on niin liukas, että ylämäkeen käveleminenkin tuottaa vaikeuksia.
Tilanne kertoo paljon poikkeuksellisen kostean kasvukauden seurauksista. Kun maaperä ei ehdi kuivua sateiden välillä, kentänhoitajien mahdollisuudet vaikuttaa olosuhteisiin vähenevät. Samalla osa töistä siirtyy väistämättä seuraavaan vuoteen.
Kedonperä pitää mahdollisena, että pitkittynyt märkyys hidastaa kentän kuivumista ja siirtää kevään pelikauden avaamista.
”Jos viiltoilmastuksia ei saa tehtyä, maa on keväällä tiivistä. Niillä väylillä, joilla ilmastus on tehty, vesi menee viillossa. Se auttaa siinä, että jos on jotain muotoja, niin vesi menee alimpaan kohtaan ja toivottavasti lähimpään kaivoon.”
Aurinko Golfissa viiltoilmastukset päästiin aloittamaan vasta lokakuussa. Työntekijöiden määrä väheni syksyllä, kun kausityöntekijät palasivat opintojensa pariin. Myöhemmin sateet ja halla-aamut ovat rajoittaneet töiden etenemistä.
”Täytyy toivoa, että keväällä päästään tekemään viiltoilmastuksia siellä missä ei nyt päästä. Mutta vahvasti veikkaan, että siihen ei ehditä”, Kedonperä sanoo.
Nokialla rikottiin vuosikymmenten sade-ennätys
Nokia River Golfin kenttämestari Teemu Lehtimäki on seurannut poikkeuksellista vuotta Pirkanmaalla. Hänen naapurinsa on kirjannut sademääriä vuodesta 1982 lähtien, ja tänä vuonna toukokuun ja lokakuun väliselle jaksolle kertyi ennätykselliset 510 millimetriä vettä.
”Meillä tuli River Golfissa heinäkuun puolivälin jälkeen yhtenä päivänä 120 millimetriä vettä. Lokakuun alusta satoi viikon aikana 75 millimetriä. Silloin kun on satanut, vettä on tullut paljon”, hän kertoo.
River Golfin savipohjainen maaperä tekee rankkasateista erityisen hankalia. Vesi ei pääse imeytymään tiiviin savikerroksen läpi, joten kentän kuivuminen on pitkälti salaojituksen varassa.
Syyskuun lopussa maaperän vedensietokyky tuli vastaan. Märkyys heikensi pelattavuutta ja johti golfautojen käyttökieltoon.
Nokia River Golfissa on saatu huomata, kuinka suuri merkitys toimivalla kuivatuksella on poikkeuksellisen sateisena kasvukautena. Kuva: Lassi Pekka Tilander
Lehtimäki on vastannut ongelmaan kehittämällä kentän pintakuivatusta. River Golfissa käytetään itse suunniteltua pintasalaojalaitetta, jolla voidaan tehdä hyvissä olosuhteissa jopa 200 metriä ojaa päivässä.
”Pystymme tekemään sellaista pientä kalanruotokuviota väyläkaivojen ympärillä ja missä nyt märkää sattuu olemaan. Siellä on kymmenen senttiä kasvukerrosta ja tiukka savi vastassa. Veden on mahdotonta valua läpi niin pitkiä matkoja, kun kaivot ovat suunnilleen 25 metrin välein.”
Laite kehitettiin jo parikymmentä vuotta sitten. Vuosien mittaan pintasalaojitus on parantanut etenkin kentän märimpien alueiden käytettävyyttä.
Tänä syksynä River Golfissa aikaistettiin väylien tappi-ilmastusta noin kuukaudella. Lisäksi osalle väylistä levitettiin syyskuussa tavallista pienempi määrä hiekkaa.
Pahimmat sateet väistivät Nordcenterin
Samaan aikaan Raaseporissa sijaitsevassa Nordcenterissä tilanne on ollut huomattavasti helpompi.
Kenttämestari Staffan Lundmark kuvailee kesää kosteaksi ja pilviseksi, mutta ei erityisen sateiseksi. Syksy on ollut jopa vähäsateinen, eikä rankkasateista ole syntynyt samanlaisia ongelmia kuin Pirkanmaalla tai Varsinais-Suomessa.
Myös Nordcenterin kentät on rakennettu savipohjalle. Freamilla kasvualustakerros on paikoin ohut, mutta runsaat kuivatuskaivot ja pintakuivatus auttavat pitämään veden liikkeessä.
Kyllä ne sieni-itiöt muhivat paremmin märässä kuin kuivassa maassa. Tämä lisää tautipainetta.
Kuivatusjärjestelmiä huolletaan vuosittain säästä riippumatta. Syksyn töihin kuuluu muun muassa salaojien huuhtelu.
”Meillä on tiettyjä paikkoja, joista ennen talvea otetaan siirtonurmileikkurilla pinnat pois ja tehdään sinne tilapäiset salaojat. Sillä saadaan pelastettua ongelmakohtia jonkin verran”, Lundmark kertoo.
Hänen mukaansa märän kesän ja syksyn vaikutukset eivät ole Nordcenterissä yleensä ulottuneet seuraavaan kevääseen. Sen sijaan talven aikana syntyvät jääkerrokset aiheuttavat jatkuvaa huolta.
Nordcenterin Fream tarjoaa kiinnostavan vastakohdan Nokian ja Naantalin olosuhteille. Sateiden määrä vaihteli huomattavasti alueittain. Kuva: Lassi Pekka Tilander
Erityisesti Benz-kentän viheriöitä ympäröivät suuret kummut ovat haastavia.
”Heti kun aurinko alkaa pilkottaa, lumi alkaa sulaa kummuilta ja sulamisvesi valuu viheriöille. Jää minua jännittää kaikista eniten.”
Talven suurin uhka ei välttämättä ole syksyn märkyys
Golfkenttien talvehtimisen kannalta ratkaisevaa on, millaisiin olosuhteisiin nurmikasvusto joutuu pakkasten, lumen ja sulamisvesien vaikutuksesta.
Lehtimäki ei ole omien kokemustensa perusteella havainnut suoraa yhteyttä märän syksyn ja jääpoltteen välillä. Hän suhtautuu River Golfin viheriöiden talvehtimiseen luottavaisesti, sillä niiden ilmastus ja kosteudenhallinta ovat kunnossa.
”Tietysti jos on todella märkää, niin aina on se vaara, että ruohon juuret ajautuvat hapettomaan tilaan. Sitähän ne eivät pitkään kestä.”
Kedonperä puolestaan muistuttaa, että kosteat olosuhteet lisäävät myös talvitautien riskiä.
”Kyllä ne sieni-itiöt muhivat paremmin märässä kuin kuivassa maassa. Tämä lisää tautipainetta.”
Aurinko Golfissa tilannetta vaikeuttavat vanhat kuivatusongelmat. Kedonperän mukaan kentän rakentamisessa on tehty virheitä, joita on myöhemmin yritetty korjata. Paikoin veden kulkua haittaavat loivat pinnanmuodot ja tukkeutuneet salaojat.
Yksi ongelmien aiheuttaja on Terijoen salava. Sen voimakas juuristo tunkeutuu salaojaputkiin ja heikentää niiden toimintaa.
Kedonperä ei ole päässyt syksyn aikana tekemään väylien hiekoitusta, sillä suuret työkoneet vahingoittaisivat liian märkää pintaa. Aurinko Golfissa väyliä hiekoitetaan talvella routaisen maan päältä.
Ihannetalvi alkaa roudalla ja jatkuu kuivalla lumella
Millainen talvi sitten olisi golfkentän kannalta paras mahdollinen? Lehtimäellä on siihen tarkka vastaus.
”Talvi voisi tulla mahdollisimman vähillä sateilla. Ensin maa voisi routaantua sellaiset 10–15 senttiä. Sitten vasta lähempänä joulua voisi tulla 20–30 sentin kerros kuivaa lunta. Ja sen jälkeen ei saisi tulla enää vesikelejä eikä suojakeliä.”
Etelä-Suomen nykyisessä ilmastossa tällainen tasainen pakkastalvi alkaa kuitenkin muistuttaa toiveunta. Lauhat jaksot ja lämpötilan vaihtelut pakottavat kenttämestarit harkitsemaan toimenpiteitä keskellä talvea.
Lumipeitteen poistaminen viheriöiltä ei ole yksiselitteinen ratkaisu. Jos märkä lumi aurataan pois ennen kovia pakkasia, paljas kasvusto voi joutua alttiiksi uusille vaurioille.
”Erilaisista talvisista toimenpiteistä ei aina seuraa hyvää. Voi olla, että jos lähdet joulukuussa lumikolan kanssa griineille, saat vain vahinkoa aikaan. Maaliskuussa on jo toinen tilanne”, Lehtimäki sanoo.
Olen kuitenkin huomannut sen, että on helpompi olla töissä kuin lomalla. Silloin pystyy vaikuttamaan asioihin.
Hän mainitsee esimerkkinä Hirsalan, jossa viheriöitä on pidetty talvisin puhtaina lumesta hyvin tuloksin. Menetelmän soveltuvuus riippuu kuitenkin kentästä ja olosuhteista.
Golfkentänhoito on muuttunut yhä selvemmin ympärivuotiseksi työksi. Vaikka pelaajat poistuvat kentiltä ja päivittäinen hoitotyö vähenee, sääennusteita on seurattava myös talvella.
Emilia Kedonperän ensimmäinen kausi Aurinko Golfin kenttämestarina on tarjonnut poikkeuksellisen haastavat sääolosuhteet. Kuva: Golfpiste
Kedonperä ei uskalla suunnitella yli kahden viikon yhtäjaksoista lomaa ilman valmiutta palata töihin.
”Voi olla, että on lähdettävä tekemään ruiskutuksia tapaninpäivänä tai tekemään jotain muuta. Ennen vanhaan golfkentillä porukka lähti lomalle tai lomautettiin syksyllä ja sitten palattiin keväällä katsomaan, mitä talvi on saanut kentällä aikaan.”
Lehtimäki suhtautuu vuosien kokemuksella talven epävarmuuteen rauhallisemmin kuin uransa alkuvaiheessa.
”Stressata voi aina kaikesta, mutta en enää lähde tarkastelemaan jokaisen huolen perään kentälle niin kuin 20 vuotta sitten. Olen kuitenkin huomannut sen, että on helpompi olla töissä kuin lomalla. Silloin pystyy vaikuttamaan asioihin.”
Märkyys kasvattaa myös hoitovelkaa
Aurinko Golfin vaikeudet kertovat laajemmasta kentänhoidon haasteesta. Jos olosuhteet estävät välttämättömiä töitä, niiden lykkääminen voi alkaa näkyä kentän kunnossa vuosien mittaan.
Kedonperän mukaan kahden ympärivuotisen työntekijän lisäys helpottaisi tilannetta merkittävästi. Ensi kaudella Aurinko Golfiin saapuvat robottileikkurit vapauttavat henkilöstöä muihin tehtäviin ainakin kasvukauden aikana.
”Ne työtehtävät tehdään syksyllä, mitä pystyy tekemään. Ja sitten seuraavana vuonna yritetään palata niihin uudelleen, mitkä jäivät tekemättä. Jossain vaiheessa se valitettavasti kostautuu. Hoitovelkahan ei pienene, ellei asialle tee jotain.”
Lehtimäki nostaa esiin myös kenttien rakentamisen perusperiaatteen, jonka merkitys korostuu sateisina vuosina.
”Kun golfkenttää rakennetaan, niin se tarvitsee hyvän kastelujärjestelmän, mutta vaatii vielä paremman kuivatusjärjestelmän. Jälkikäteen siihen on vaikeampi vaikuttaa.”
Märän kasvukauden lopullinen lasku nähdään vasta keväällä. Silloin selviää, kuinka hyvin kentät ovat selvinneet talvesta ja missä kunnossa väylät ja viheriöt voidaan ottaa jälleen käyttöön.
Lue seuraavaksi: Koski-Golf kerää rahaa mittavaan remonttiin poikkeuksellisella tavalla