20.–27.10. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[4][6]
KilpailuaSuomalaista
Golfkentät - Henkilöt

Talin puutarhuri haluaa tarjota luonnolle turvasataman ja ihmisille paikan, josta olla ylpeitä

Talin alue ei palvele pelkästään golfareita. Viihtyisästä miljööstä ja ilmapiiristä hyötyvät kaikki. Avainroolissa siinä on puutarhuri Nick Webb.

Olen juuri käynyt Talin kartanon ravintolassa perjantailounaalla ja kävelemässä kotiini, kun polkupyöräilevä kanssakulkija hiljentää vauhtiaan ja avaa keskustelun suomalaiselle epätyypillisen avoimesti. Kenties pyörän tangossa roikkuvan Alepan kassin sisällöllä on osuutensa miehen mielentilaan ja letkeyteen, mutta aidosti lumoutuneelta hän vaikuttaa.

”Mä olen asunut stadissa 30 vuotta, mutta mä en oo koskaan käynyt täällä. Mä päätin nyt lähteä, ja täällähän on ihan helvetin kaunista. Makee paikka”, mies huikkaa ja mankeloi matkoihinsa.

En osaa kommentoida mutta kuin että, ”niinhän tämä on”.

Juuri me, lounasasiakkaat ja golfia harrastamattomat ulkoilijat ovat Talissa kotiaan pitävälle Helsingin Golfklubille toivottuja henkilöitä golfareiden lisäksi.

Golfkenttä kiemurtelee puistossa, joka on yleinen ulkoilualue. Paikoin kentän läpi kulkee pyöräteitä ja sen alueella liikkuukin ulkoilijoita, lenkkeilijöitä ja koiranulkoiluttajia melkoisesti. Kaikkia golfkenttä ei miellytä. Kunnallispolitiikassa etenkin Vasemmistoliiton edustajat ovat tasaisin väliajoin väläytelleet, että golfkenttä olisi syytä lanata asuintalojen tieltä. Ainakin toistaiseksi järki on voittanut ja on ymmärretty, että kyllä Helsingin kantakaupungin liepeille mahtuu yksi golfkenttäkin.

Tietynlaista puolustuskamppailua Helsingin Golfklubi kuitenkin jatkuvasti käy. Golf herättää lajina paljon antipatiaa, joten Talin alueen on pystyttävä tarjoamaan vähintäänkin mukava ulkoiluympäristö myös niille kaupunkilaisille, jotka eivät pelaa golfia. Sellaiseksi erityisesti Talin Kartanon miljöötä on viime vuosina myös määrätietoisesti kehitetty.

Kentänhoitajat pitävät Talissa huolen siitä, että peliolosuhteet golfkentän puolella ovat hyvät, mutta kuka pitäisi huolta alueen yleisilmeestä? Kuka saisi kukkaistutukset loistamaan ja siistisi yleisilmeen huolitelluksi ja harkituksi? Puutarhuri!

Nick Webb on työnskennellyt Talissa kolmen vuoden ajan. Puutarhurin työssä mitään ei tapahdu hetkessä, mutta hiljalleen kädenjälki alkaa näkyä. Takana näkyvät kukat ovat viimeisiä tänä kesänä kukkia lajeja Talissa.

Tällaiseen johtopäätökseen Talissa tultiin muutama vuosi sitten, ja puutarhuri palkattiin: Nick Webb. Hän on jo saanut paljon aikaan, mutta työ ei ole valmis.

”Yritän luoda ympäristön, jossa jäsenet tuntevat, että paikasta pidetään hyvää huolta. Paikan, jonne he haluavat tulla ja josta he ovat ylpeitä. Ja jos joku ajaa tästä läpi, niin olisi hienoa, jos hän pitäisi näkemästään ja haluaisi palata; tulla kahville, lounaalle, tai muuten vaan ja ehkä kokeilemaan golfiakin”, Webb sanoo.

”Tämän lisäksi haluan tarjota luonnolle turvasataman keskellä kaupunkia”, hän jatkaa paiunokkaasti.

Talin puutarhuri on kotoisin Englannista, Salisburyn kaupungista. Ja Salisburyn tuntevat kaikki. Kyseessä on todellisuudessa pieni taajama eteläisessä Englannissa, josta tuli kuuluisuus, kun Venäjän agentit yrittivät murhata siellä Sergei ja Yulia Skripalin Novichok-myrkyllä.

Englantilaiset tunnetaan puutarhoistaan. Pienten townhouse-rivitalojen takapihat viritetään viihtyisiksi tavalla, joka suomalaisille on Webbin mukaan edelleen vähän vieras.

”Puutarha on Suomessa nähty turhana luksuksena. Mieluummin on istutettu perunaa ja hyötykasveja. Englannissa taas on mieluummin tehty puutarha. Hiljalleen nämä kulttuurit ovat lähentymässä toisiaan. Hygge on jo hyväksyttyä Suomessakin. Englantilainen saattaa jo istuttaa hyötykasveja puutarhaansa ja suomalainen pihalleen kukkia”, Webb luonnehtii.

Webbin tie Suomeen on kulkenut monen mutkan kautta. Puutarhuriksi valmistunut mies hajoitti olkapäänsä urheilun tiimellyksessä 1990-luvun lopulla ja päätteli, että hänen on syytä opiskella uusi ammatti, jos loukkaantunut käsi ei kestä melko fyysisen ammatin harjoittamista. Hän aloitti historian opinnot Bristolin yliopistossa ja pian hän löysi tiensä vaihto-oppilaaksi Latviaan.

”Se maa oli vuonna 2001 aikamoinen paikka. Pikkukaupunki, jossa asuin, oli niin erikoinen ympäristö, että toinen koulustamme tullut vaihto-oppilas lähti takaisin kahden viikon jälkeen”, hän muistelee.

Pidän suomalaisten omanlaisesta, käytännönläheisestä estetiikasta. Se on ennen kaikkea toimivaa, selkeää ja sillä tavoin kaunista.

Webb jäi ja hoiti myös opintonsa kunnialla. Vaihto-oppilasvuoden jälkeen hän ei halunnut heti palata Englantiin, vaan etsiytyi kesätöihin jonnekin muualle. Sattuma heitti miehen Suomeen ja puutarhatöihin Tuusulanjärven rannalle. Suomeen Webb ihastui heti. Mielen pohjukkaan jäi itämään ajatus palaamisesta joskus.

Itu versoi vuosia myöhemmin, kun kotimaahansa palannut historian opiskelija tutustui Bristolin yliopistossa suomalaiseen naiseen. Pariskunta on elänyt Suomessa nyt yhdeksän vuotta.

Webb seuraa yhä maailman tapahtumia tarkasti ja tuntee historian. Yleissivistys on hallussa ja hän on mahtava keskustelukumppani. Päätyönsä Suomessa hän on kuitenkin tehnyt puutarhurina. Nyt käsillä on Talissa projekti, josta hän pitää suuresti. Suomalaiset olosuhteet ja flora ovat vaatineet paljon uuden opiskelua, mutta oppivuodet alkavat jo olla takanapäin.

”Talvi. Se on isoin ero. Sitten tulee lyhyt, mutta intensiivinen kasvukausi. Luonto muuttuu todella nopeasti, kun kesä tulee. Se puhkeaa eloon ja loistaa. Syksyllä kaikki sitten pysähtyy ja lakastuu nopeammin kuin Englannissa”, hän luonnehtii.

”Vähän niin kuin suomalaisillekin käy kevään ja kesän tullen”, hän naurahtaa.

Ensityökseen Webb jakoi Talin kasvit kolmeen luokkaan: hyvinvoiviin, tehostettua hoitoa vaativiin ja poistettaviin. Huonosti voivat ja epäsopivat kasvit hän korvasi uusilla, jonka jälkeen hän keskittyi parantamaan tehostettua hoitoa vaativien kasvien elinolosuhteita. Hyvinvoivat saivat tulla toimeen omillaan.

”Käytän vain Suomessa luontaisesti kasvavia lajeja, en ulkomaisia lajeja. En ole mikään puritanisti, mutta se on täällä luontevaa. Perusta on nyt hyvä. Jäljellä ovat oikeat kasvit ja kaikkien kasvien kasvuoloja on parannettu. Vahva perusta on yksi tärkeimmistä asioista.”

”Tavoitteena on ollut se, että kentän alueella on läpi kesän kukkivia kasveja. Kun toinen laji lopettaa kukkimisen, toinen aloittaa. Nyt syyskuussa kukkivat viimeiset kukat. Sitten alkaa valmistautuminen talveen”, hän kertoo.

Kun alueen kasvusto voi hyvin, se hyödyttää myös eläimiä. Kentän alueella elelee melkoisesti eri lajeja ja se saa puutarhurin iloiseksi. Kentän alue ja sitä ympäröivät puistot muodostavat alueelle poikkeuksellisen turvasataman luonnolle.

Jo vilkaisu Kenttärankingin menestyjiin kertoo, ettei kauneusarvoja golfkentällä sovi unohtaa. Kun silmä lepää golfkentällä, arvioi pelaaja pelikokemuksensa korkeatasoiseksi ja kenttä saa mairittelevammat arviot läpi linjan. Golf on ulkoilmalaji ja päävastuun kauneudesta kantaa luonto. Kentän sijaintiin ei jälkikäteen voi vaikuttaa, mutta oikeanlaisilla kentänhoidollisilla ratkaisuilla, puiden karsimisella ja kasvivalinnoilla voi tehdä paljon. Vaikka puutarhuri ei suoraan keskitykään kentänhoitoon, hän on mukana vaikuttamassa golfkierroksen kokonaiselämykseen.

”Ympäristö luo tunnelman”, kuten Webb sanoo.

Talissa hän arvostaa alueen historiaa ja vanhan kentän erityisluonnetta. Tunnelmaa ja kokonaisuutta ei saa rikkoa liian radikaaleilla uudistuksilla, mutta paikoilleenkaan ei voi jäädä makaamaan.

Puutarhuri ei ole työssään Talissa yksin, vaikka muu kentällä työskentelevä väki keskittyykin golfkentän kunnossapitoon. Intressiristiriitoja ei ole, sillä kaikilla on sama tavoite. Apua saa tarvittaessa puolin ja toisin, ja usein sitä tarvitaankin.

Suomalaisista kollegoistaan Webbillä ei ole kuin hyvää sanottavaa.

”Suomessa on todella taitavia rakentajia ja kovan tason osaamista. Olen tavannut täällä parhaita ammattilaisia, ja olen ehtinyt tehdä töitä todella meritoituneiden ja arvostettujen puutarhureiden kanssa Englannissa”, hän sanoo.

”Pidän myös suomalaisten omanlaisesta, käytännönläheisestä estetiikasta. Se muistuttaa jollain tavalla japanilaista estetiikkaa ja on ennen kaikkea toimivaa, selkeää ja sillä tavoin kaunista”, hän luonnehtii.

Yhdeksän vuotta Suomessa ovat selkeästi tehneet tehtävänsä. Mies on jo hyvän matkaa suomalaistunut. Kehut eivät ole pakotettuja kahvipöytäpuheita.

Edes tuloillaan olevaa talvea Webb ei jännitä pelkästään työmaansa ja ammattinsa näkökulmasta.

”Leudot ja epävakaat talvet ovat haastavia kentän- ja puutarhan hoidolle. Parempi olisi, kun olisi kunnolla lunta. Silloinhan pääsisi myös hiihtämään. Kentän alueellakin menee talvella latuja. En ole siinä hommassa kovin hyvä, laskettelu sujuu minulta paremmin kuin hiihto, mutta pidän siitä”, Webb paljastaa.

Lisää aiheesta

Tilaa Golfpisteen uutiskirje