Hyviä päätösväyliä Suomessa piisaa. Tässä toimituksen valinnat.
Julkaisimme jokin aika sitten artikkelin Suomen parhaista avausväylistä. Ei artikkeli sentään tyhjentävää totuutta asiasta kerro, neljä valistunutta mielipidettä kuitenkin. Artikkeli osoittautui niin suosituksi, että päätimme tehdä sille jatkoa ja ottaa käsittelyyn kentän päätösväylän.
Valistuneet mielipiteet tulevat tälläkin kertaa toimitukselta ja vakituisilta avustajilta.
Avausreikien suhteen raati oli hyvin yksimielinen siitä, että erinomaiset avausreiät ovat suomalaisilla golfkentiltä on valitettavan harvinaisia. Päätösväylien suhteen tilanne on paljon parempi. Allekirjoittanut pitää avausreikää golfkentän tärkeimpänä reikänä, kuten viisi vuotta sitten kirjoitin, mutta heti perässä tulee päätösväylä, monen papereissa avausreikääkin tärkeämpi osa kierrosta.
Sen pidemmittä puheitta tässä valintamme perusteluineen.
Jere Jaakkola
Vuosaari Golf (par 4, 391 m / 341 m)
Vuosaaren viimeinen on kentän paras väylä ja yksi Suomen upeimmista rei’istä. Näkymä tiiltä on avara, klubitalo näkyy jo, ja reipas alamäki suorastaan kutsuu lyömään kierroksen viimeisen komean draivin. Lähestymisessä näkymä paranee entisestään. Griinin taustalle piirtyy merinäkymä ja Porslahden venesatama. Väylä on myös pelitaktisesti erinomainen. Draivin pituudella ja sijoittamisella on suuri merkitys sille, kuinka vaikea lähestyminen jää jäljelle. Huippudraivilla saa huomattavan edun. Mielenkiintoinen griinialue kruunaa hienon kokonaisuuden.
Jere Jaakkola valitsi Vuosaaren päätösväylän (vasemmassa laidassa) omaksi suosikikseen. Kuva: Lassi Pekka Tilander.
Nokia River Golf – River (par 3, 110 m / 90 m)
Nokian vanhemman kentän päätösväylä on 18 kentän reiän kokonaisuudessa profiililtaan ehkä vähän irrallinen, mutta golfväylänä se on upea. Väylä on myös hieno esimerkki siitä, mitä saadaan aikaan, kun yhteen reikään halutaan todella panostaa. Visuaalisesti komea väylä tarjoaa vielä kierroksen viimeisen mahdollisuuden sankaritekoihin – ja tuloksen romuttamiseen. Tiiauspaikka on yksi Suomen suurimmista, minkä ansiosta väylä on mahdollista virittää eri tarkoituksiin ja erilaisiin olosuhteisiin sopivaksi. Toimii myös erinomaisena erikoiskilpailujen reikänä.
Juha Hakulinen
Vierumäki Golf, Cooke (463 m / 415 m)
Suomessa on muutamia loistavia päätösväyliä, missä klubitalon terassilta on suorat näkymät päätösviheriölle. Vierumäen Cookella viimeisen putin haluaa upottaa jo pelkästään sen takia, että terassiparlamentilta on mahdollista saada ansaitut aplodit mukavan golfpäivän päätteeksi.
Väylä itsessään ottaa tiukkaan syleilyyn avauslyönnissä, mutta sen jälkeen homma helpottuu. Maltillisen mittaisella väylällä onnistumisen mahdollisuudet ovat ehkä tavallista korkeammat, ja mikä onkaan mukavampi tapa lopettaa kierros kuin näyttävän eagle-putin kolahtaminen reikään.
Linna Golfin alkuperäinen 18. reikä, nykyinen 9. (327 m / 298 m)
Kenttäarkkitehti Tim Lobb teki fantastista työtä suunnittelemalla Linna Golfin kentälle upean päätösväylän, joka jää jokaisen pelaajan mieleen. Järjen käyttöä vaativa avauslyönti on vasta alkupala, jota seuraa veden yli kohti jykevää klubitaloa lyötävä pääruoka. Jälkiruokana tarjoillaan sopivan haastava greeni, jossa par on aina hyvä tulos.
Nyt moni lukija ihmettelee, mitä tässä höpistään. Linna Golfin alkuperäisessä reikäjärjestyksessä reiät 17 ja 18 ovat nykyisellään reiät 8 ja 9. Kierroksen oli siis tarkoitus päättyä nykyiselle 9. reiälle, mutta reikäjärjestystä muutettiin, koska pelaajien on helpompi tulla poikkeamaan klubille kierroksen puolivälissä tällä nykyisellä reitityksellä. Markkinatalous ajoi siis kenttäarkkitehtuurin edelle.
Isoimmissa kansainvälisissä kilpailuissa, joita Linna Golf tasaisesti isännöi, reikäjärjestys palautetaan alkuperäiseen muotoonsa, jolloin sekä pelaajat että yleisö pääsevät nauttimaan huikean päätösväylän tarjoamasta draamasta.
Marko Kuivasaari
Pickala Park (par 4, 366/337)
Parkin päätösreikä tarjoaa klassista golfdraamaa. Par-nelosen avauksessa on tilaa, mutta veden uhka toisella lyönnillä ja klubitalon läheisyys tekevät väylästä sekä houkuttelevan että hermoja testaavan. Viheriö sijaitsee klubiravintolan vieressä, joten pelaajan suoritusta saatetaan seurata terassilta käsin – se tuo 18. väylään pientä turnausfiilistä, vaikka pelaisi vain ystävien kesken. Väylä huipentaa kierroksen maisemallisesti sekä pelillisesti, ja takaa arvokkaan tunteen päätöksessä.
Kytäjä South East (par 5, 458/380)
Väylä avautuu korkealta lyöntipaikalta, mistä paljastuu hieno näkymä kohti viheriötä ja järvenrantaa. Par-viitosen avauslyönti on sijoitettava fiksusti, jotta voi harkita toista lyöntiä kohti griiniä. Vesieste ja bunkkerit suojaavat griiniä, joka on sijoitettu alavampaan paikkaan. Viheriön ympäristö on huolellisesti muotoiltu, ja lähestymisessä korostuu tarkkuus. Kytäjän South East -kentän 18. reikä tarjoaa näyttävän ja pelillisesti vaihtelevan päätöksen kierrokselle.
Sami Sarpakunnas
Nordcenter Fream (par 5, 373/348)
Tämä on mielestäni Suomen upein päätösväylä, jonka valitsisi moni muukin. Visuaalista tykitystä ja sopivasti haastetta. Väylän voi pelata monella tavalla ja taktiikalla. Helppo se ei ole, mutta tarjoaa mahdollisuuden birdieen. Mutta useammin tämä reikä taitaa romuttaa unelmia vielä viime metreillä.
Laukaan Peurunkagolf (par 4, 303/263)
Peurunkagolf on hieno kenttä, jolla on visuaalisempiakin väyliä kuin 18. Tässä väylässä on kuitenkin ”juju” joka jää mieleen ja jonka johdosta väylän pelaamista odottaa jo etukäteen. Se on aina hyvän väylän merkki.
Väylän sielu on sen kolmitasoviheriö. Avaus on vain siirtolyönti, lähestyminen on tämän väylän tärkein lyönti. Toki pitkä avaus antaa mahdollisuuden lähestymiseen lyhyemmältä matkalta, mutta riskit kasvavat – hyvää suunnittelua sekin. Kolmitasoviheriö on melko kapea ja oikealle tasolle osunut lähestyminen tuottaa melkein aina birdie-paikan. Väärälle tasolle päätynyt pelaaja saa olla tyytyväinen bogiin. Pahimmillaan edessä on todella paha lähipelilyönti. Hieno päätösreikä.
Oikaisu. 15.5.2025. Marko Kuivasaaren valinnassa on tarkoitettu Park-kentän 18. väylää, ei Forest-kentän, kuten tekstissä alun perin kerrottiin.
Lue seuraavaksi: Mikä on Suomen paras avausväylä? Tässä toimituksen valinnat
Kuivasaaren kuvaus Pickalan Forestin päätösväylästä kuulostaa ennemmin Parkin päätösväylältä.
Omasta mielestäni ylivoimaisesti hienoin päätösväylä on tuo Linnan 9 joka siis ikävästi vaihdettu ysiksi alkuperäisen 18 sijaan.
Park 18 ja Linna 9 ovat erityisesti suosiossani senkin takia, että kummallakin on eagle tehtynä eikä minulla kovin montaa mutta eaglea olekaan…
Laukaan 18. väylä oli kyllä silloin kun minä sen pelasin vuosia sitten ehkä Suomen huonoin päätösväylä. Kolmitasogreeni ajatuksena ihan kiva, mutta toteutus ei oikein toiminut kun kovilla ja nopeilla greeneillä ylätasolta putattu putti pysähtyi vasta reilusti greenin ulkopuolella, vaikka sen olisi laittanut lirumaan nollavauhdeilla. Ehkä se toimii hitaammilla nopeuksilla.
Kun korjailemaan ruvettiin, niin vielä: Park 18 pituudet ovat keltaisilta/punaisilta 337/275. Tuo 366 on valkoiselta. Näyttävät muiden esiteltyjen väylien kohdalla olevan kelt/pun.
Väylää kuvailisin myös hieman toisin (vesieste ei pelissä, griinin bunkkerointi haastava jne) mutta ne ovat jo makuasioita.