Lauantai-iltapäivän huumaa Helsingin Konalassa. Linda Henriksson hioo peilin edessä mailansa liikerataa, oman rauhan takaavat kuulokkeet, kuulokkeissa soi ”California Dreaming”. Henriksson menetti edelliskaudella varsinaisen kortin LET:lle, mutta hänellä karsinnoista ns. rajoitettu kortti taskussaan.
Linda Henriksson on kulkenut pitkän matkan Torniosta, Kuortaneen, Kokkolan, Oulun ja Halmstadin kautta Helsinkiin.
Henriksson suhtautuu toiveikkaasti mahdollisuuksiinsa päästä pelaamaan pääkiertueella.
”Oletan pääseväni pelaamaan yhtä monta kisaa kuin karsinnoista sijaluvulla 24. täyden kortin saanut Oona Vartiainen. Minulle varmoja pitäisi olla LET:n kisoista Marokko, Turkki, Tsekki, Skotlanti, Englanti, Ruotsi ja viisi muuta kisaa, joita ei vielä ole julkistettu,” Henriksson täsmensi tässä artikkelissa aiemmin ollutta tietoa.
”Let Accessin kisoja pelaan lämmittelykisoina muutaman. Hill Siden tapahtuma menee päällekkäin Englannin LET:n kilpailun kanssa.”
Ensimmäinen kisa hänellä on vasta huhtikuun lopulla Let Access Tourilla.
Suomen Golfliiton organisoimalle leirille Turkin Belekiin Henriksson on lähdössä tulevana viikonloppuna yli 20:n ammattilais-ja amatööripelaajan kanssa. Kaliforniassa pelataan naisten ensimmäinen major-kisa keväällä, sinne Lindalla ja muilla suomalaishuipuilla ei ole vielä asiaa.
Caddiemasterin vuoroa Konalassa vetävät vuorotahtiin yrittäjät Jari ja Hanna-Leena Ronkainen. Kolmevuotias poika Aleksanteri katselee yläkerrassa videoita.
Maksavia asiakkaita kulkee ovesta sisään ja ulos ajankohtaan nähden kohtuulliseen tahtiin. Lyöntipaikoilla on muutamia ihmisiä, omassa tilassaan olevassa simulaattorissa on kaveriryhmän kierros meneillään.
Mikko Kostiainen harjoittelee Konalassa neljä kertaa viikossa. Tasoitus on 28, toisella kokonaisella kaudella tavoite on puolittaa se. Swing Caddie kertoo mailanpään vauhdin osumassa.
”Perjantain ja lauantain illat ovat rauhallisia. Golfarit elävät talvisin pitkälti kalenterin mukaan. Viikolla illat ovat Hanna-Leenan opetusten, ryhmien ja aktiivisten treenaajien kautta lähes täynnä. Viikonloppuna tilanne on lauantai-iltaa lukuunottamatta sama,” kuvailee Jari Ronkainen.
Lyöntipaikkoja Konalassa on seitsemän, pituus takaseinään vajaat kymmenen metriä.
Kullakin lyöntipaikalla asiakas saa veloituksetta käyttöönsä Swing Caddie-tutkan, joka kertoo pallon lentomatkan sekä osuman tehoa kuvaavan smashfactor-arvon
Tilantunnetta lisää hallin korkeus. Lähipelialueen viheriö on pieni mutta toimiva osa idyllistä kokonaisuutta. Uutena yhteityökumppanina tilat vuokranneella HLR Golf Acadeymyllla on lähinnä yläkerrassa talvikaudella toimiva välinemyymälä & mailapaja Gripster jota pyörittää Mika Saastamoinen.
Gripster ostaa ja myy myös käytettyjä mailoja, joita Saastamoinen tarvittaessa kunnostaa uuteen uskoon.
Ronkaisen pariskunnalla on monta rautaa tulessa. Konalan liiketoimintojen lisäksi vastuulla kesäisin on Leppävaaran Continental Golf Park-harjoitusalue.
Hanna-Leena opettaa Hill Sidessa Vihdissä, Let Access Tourin Hillsiden kisassa Valley-kentällä he olivat neljän kauden ajan promoottorina. Kolme ensimmäistä vuotta menivät taloudellisesti hyvin. Neljäs oli Ronkaisen luonnehdinnan mukaan ”erittäin raskas”.
”Olemme iloisia ja ylpeitä siitä, että perinne naisten ammattilaiskisan järjestämisestä säilyi. Nyt on Golfliiton vuoro kuljettaa tuota kapulaa eteenpäin.”
Talviharjoittelun kuumin sesonki on varsin lyhyt.
”Suurin osa treenaajista herää vasta tammikuun aikana. Helmi-maaliskuu on kiireistä. Ulkokauden käynnistyminen rangeilla on tietysti säistä kiinni. Siinä vaihessa kun useampi range on auki, hallikauden myynti on käytännössä ohi,” Jari Ronkainen toteaa.
Edelliskaudella kevät tuli varhain, Leppävaara avasi harjoitusalueen ensimmäisten joukossa maaliskuun 11. päivä.
Malmilla panostetaan lähipelialueisiin
Helsingissä pisimpään samalla paikalla harjoituskeskuksista on toiminut Malmin Green Golf.
Seppo Pulkkanen nostatti kehätien varteen kuplahallin vuosituhannen vaihteen jälkeen. Meneillään oleva talvikausi on jo 15.
Seppo Pulkkanen tekee pitkiä työvuoroja Malmin golfhallissaan
Lyöntipaikkoja Green Golfissa on 13, lyöntimatkaa on noin 40 metriä. Lisäksi hallissa on simulaattori ja kaksi erillistä harjoitusviheriötä, joissa on tilaa yhteensä 300 neliötä.
”Lähipelin harjoittelun suosio on kasvanut entistä parempien tekonurmien ansiosta. Tälle kaudelle tekemämme investointi uuteen viheriöön on osoittautunut oikeaksi,” Pulkkanen iloitsee..
Hän pyörittää Ronkaisten tavoin halliaan pitkälti omin ja perheensä voimin. Ala ja asiakkaat ovat tulleet tutuiksi.
”Talviharjoittelijoiden osuus kaikiista pelaajista on käsitykseni mukaan prosentin luokkaa. Samat kanta-asiakkaat meilläkin tuovat suurimman osan kassavirrasta. Uusiakin pelaajia tulee mukaan, mutta kovin stabiilia tällä markkinalla on ollut pitkään”, Pulkkanen luonnehtii.
”Suuri muutos tuli siinä vaiheessa kun Espoon Vermon halli romahti tuuleen ( marraskuu 2008) ja lopetti toimintansa. Asiakaskunta pirstaloitui, golfmyymälät ja kentät alkoivat tehdä omia harjoituspaikkojaan. Vaikka jäsenmäärät ovat kasvaneet 15 vuoden aikana melkoisesti, tätä kehitystä ei ole tapahtunut ainakaan samassa suhteessa talviharjoittelussa”, Pulkkanen arvioi.
Green Golfin hallissa käy melkoisen paljon huippupelaajia valmentajineen hiomassa suorituksiaan. Mikko Korhonen, Ursula Wikström ja Noora Tamminen lukeutuvat ”kanta-asiakkaisiin”, tuoreimpana tulokkaana myös Tapio Pulkkanen on pääkaupunikiseudulle muutettuaan löytänyt Malmin hallin jossa hän harjoittelee lähes päivittäin Suomessa ollessaan.
Annika Nykänen, Ursula Wikström ja Noora Tamminen virittelevät pyssyjään. Arvioitsijoina Bosse Backman (vas.), Marika Voss ja Petteri Nykky.
”Toiminnassa on pyritty siihen, että ihmiset viihtyvät rennossa ilmapiirissä, harjoittelevat ja tapaavat toisiaan. Golfin sosiaalisuus näkyy hyvin myös talviharjoittelussa. Yhteinen treeni ja kisa lähiipelialueella on tärkeä osa käyntiä”.
Seppo Pulkkasen vapaapäivät ovat vähissä talvikauden aikaan. Yhden tradition hän on kuitenkin synnyttänyt.
”Dubain ET-kisaan lähden keskiviikkona jo viidennen kerran. Se on katsojan kannalta ihanteellinen kohde josa pääsee näkemään lähietäisyydeltä huppusuorituksia. Kelit ovat lähes takuuvarmasti hyviä ja suomalaispelaajia on kolme. Korhosen Mikkoa tietysti seuraan eniten, tilaisuuden tulllen käydään illalla syömässäkin”, Seppo Pulkkanen kuvailee lyhyen lomansa kadehdittavaa ohjelmaa.
Konalan ja Malmin hallit ovat siis avoinna myös uusille asiakkaille. Molemmat toimivat lyöntipaikkojen osalta tuntiveloitusperusteisesti. Puitteet ovat harjoittelun osalta kohdallaan ja halleissa tuoksuu aidolta golfilta.
Ainakin minulle arvonlisää tuo myös se, että ne henkilöityvät yrittäjään joka on palvelut luonut ja niitä pitkälti myös pyörittää.
Teemu Tyry
Artkkelia on muokattu keskiviikkona 14.30 koskien Linda Henrikssonin pelimahdollisuuksia kaudella 2016.