Markus Ervasti ja Toni Karjalainen kärkiparina Kytäjällä - Golfpiste.com

21.–28.6. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[19][33]
KilpailuaSuomalaista
Ajankohtaista

Markus Ervasti ja Toni Karjalainen kärkiparina Kytäjällä

Suomen laadukas golfvalmentajien koulutusjärjestelmä huolehtii PGA:n opettajajäsenten ajanmukaisesta osaamisesta.

Markus

Markus Ervasti johtaa kahdella lyönnillä PGA:n mestaruuskisoja Kytäjällä (kuva Antti Luukkonen)

Suomen golfammattilaisten järjestö PGA:n mestaruuskilpailut jatkuivat perjantaina Kytäjällä ihanteellisissa olosuhteissa. Kentän väylät olivat eilistä kuivemmat ja viheriöt vastaavasti napakammat ja liukkaammat.

Tuuli antoi oman lisämausteensa päivän kierrokseen ja niinpä tulostaso laski hieman avauspäivästä. Markus Ervasti pelasi samassa ryhmässä muiden kärkimiesten, Toni Karjalaisen ja Matti Ojalan, kanssa ja säilytti johtopaikkansa kelpo tuloksella yksi alle, 70 lyöntiä. Toni Karjalainen pelasi samaan tulokseen ja näin miesten välinen ero kärjessä säilyi ennallaan kahdessa lyönnissä. Jaetulla toisella tilalla ensimmäisen päivän jälkeen ollut Matti Ojala pelasi tänään yksi yli, 72 lyöntiä, ja pitää finaalipäivään mentäessä yksin hallussaan kolmatta sijaa.

Ojalalla on eroa kärkeen neljä lyöntiä. Ensimmäisenä päivänä 12 pelaajaa oli alle par-tuloksessa, kun toisen päivän jälkeen heitä on enää kuusi.

Markus Ervastille menestyminen Kytäjän SE-kentällä PGA:n mestaruuskisoissa on tuttua puuhaa, sillä mies voitti vuonna 2008 mestaruuden ennätystuloksella 205 lyöntiä. Tällä kertaa mies on varovainen ennakkoveikkailuissa.

”Tänään oli aika paljon vaikeammat olosuhteet kuin eilen. Tuuli, nopeat griinit ja hankalat lipunpaikat saivat äijät varovaisiksi. Tuntui siltä kuin olisi joka ukko ajellut käsijarru päällä. Kun pallo oli keskellä griiniä, ei birkku tuntunut varmalta, eikä itseasiassa par´ikaan. Ryhmässä oli hyvä meininki tuttujen pelureiden kesken. Olen tällä kaudella pelannut monta kierrosta Karjalaisen Tonin kanssa ja huomenna vedetään taas kahdestaan. Tällä kentällä kahden lyönnin johto ei ole yhtään mitään, vaan loppuun saakka on painettava täysillä, jos aikoo nostella kannua. Toni on todella kokenut ja kova luu viimeisen päivän ratkaisurei´illä. Laitetaan vähän paineita siihen suuntaan”, heittää Markus Ervasti.

Aasian Tourilla pelaava Toni Karjalainen on tottunut helteisiin ja tuuliin. Mies piti päivän olosuhteita oikein mukavina ja kenttää aivan huippuna.

”Samanlainen tasainen lenkki kuin eilenkin. Tuuli vaikutti siihen, ettei jokaiselle lipulle voinut suinpäin hyökätä. Koska liput olivat laidoissa, sijoittelin palloa viheriöiden keskelle. Kortista ei löydy tänään juurikaan epäonnistuneita lyöntejä, mutta pari birkkuputtia kentälle silti jäi. Griinien pinta oli kovempi ja näin ollen putit vierivät vauhdikkaammin. Lisäksi kenttäkin alkoi olla jo sopivan kuiva. Rennossa ryhmässä oli mukava vetää ja kaikki pelasivat hyvin. Kahden pommittajan kanssa kiertäessä välillä tuntui siltä, että olen lyhytlyöntinen, vaikka näin ei ole. Pojat irrottelivat sen verran raikkaita draiveja. Mapen (Markus Ervasti) kanssa taisimme tehdä samoille rei´ille bogit ja birkut. On äärimmäisen miellyttävä pelata kenttää, joka testaa pelin jokaista osa-aluetta. Kytäjä on oivallinen näyttämö PGA:n mestaruuskilpailuille. Rehellinen ja rehti kenttä poimii varmasti joukosta pelaajan, joka ansaitsee voittonsa. Tilanne on voiton suhteen vielä täysin avoin ja tiukka kisa on luvassa”, ennustaa Toni Karjalainen.

Kakolle kaksi perättäistä eaglea

Roope

Roope Kakko sai perjantaina jo hetkittäin hyvän vireen päälle.

Päivän parhaasta tuloksesta vastasi tänään hyvän nousun kärkikahinoihin tehnyt Roope Kakko, joka pelasi tulokseen kaksi alle, 69 lyöntiä.

”Alussa tuntui siltä, että tuuli puhaltelisi kovemmin kuin eilen, jolloin pelasin todella huonoa golfia. Tulos 73 lyöntiä oli päivän vireeseen nähden todella hyvä suoritus. Tänään oli jo parempi meininki ja putti kulki. Näin laadukkaita viheriöitä hakiessa saa ajaa jonkun matkaa. Silti tänään tuntui siltä, että olisi ollut kaiken aikaa jarru päällä. Peli ei oikein lähtenyt kulkemaan, vaikka väylille 4 ja 5 tein peräkkäiset eaglet. Eipä ole moista koskaan sattunut aiemmin. Tuossa tilanteessa olisi pitänyt lähteä vyöryttämään kunnolla ja kelata rundilta tuollainen 5-6 alle tulos. Sitten tapahtui se klassinen eli kolme alle tilanteessa lähdin hyökkäämään 18. väylän griinille ja pallo lensi vesiesteeseen. Tuloksena oli birkun sijaan bogi. Olisin tarvinnut tuon birkun, jotta huomenna olisi ollut mahdollisuuksia haastaa kärkimiehiä toden teolla. Kärki saattaa olla jo liian kaukana, mutta kaikki punaisella piirretyt numerot kelpaavat huomenna”, summaa Roope Kakko.

Kentän neljäs reika on par-viitonen, joka oli perjantaina vain kaikkein pitkälyöntisimpien mahdolista tavoittaa kahdella lyönnillä. Viides on par-nelonen (279m), alamäestä johtuen sen kykenee hyvällä lyönnillä tykittämään suoraan viheriölle.

Suomen PGA:n mestaruuskisat jatkuvat lauantaina Kytäjä Golfissa 13.30 alkaen, jolloin seniorit starttaavat kärkeen ykköstiiltä. Kärkiryhmä starttaa 14.49 ykköstiiltä.

Markus Ervasti 65+70 -7

Toni Karjalainen 67+70 -5

Matti Ojala 67+72 -3

Jarkko Raski 69+71 -2

Janne Martikainen 68+72 -2

Joonas Granberg 69+72 -1

Roope Kakko 73+69 Par

Jaakko Mäkitalo 71+72 +1

Tommi Laitto 71+72 +1

Janne Mommo 69+75 +2

1pv.

Markus Ervasti (65 lyöntiä) metsästää Kytäjällä uransa toista PGA:n mestaruutta. Ensimmäinen tuli hivenen yllättäen ja se on edelleen Torniosta kotoisin olevan Ervastin suurin saavutus. Tämänvuotisessa kisassa hän ei lukeutunut tähtien seassa suurimpiin suosikkeihin, mutta nappasi kolmen kierroksen mittaisessa kisassa torstaina paalupaikan huipputuloksella.

Matti Ojala sekä Toni Karjalainen saivat tuloksekseen 67, suosikeista Ervastin kärkisijan saattavat jo perjantaina kyseenalaistaa myös Joonas Granberg (69), Janne Mommo (69), Thomas Sundström (70), Antti Ahokas ( 70) sekä hieman epäonnistunut Roope Kakko (73) .

”Olipa kenttä pitkä, se oli tosi hyvä juttu, sillä juuri tätä tarvitsen seuraaviin CT:n kisoihin valmistautuessani, Antti Ahokas totesi.

”Pelissä oli paljon hyvää, mutta sössin kahdella helpolla ja perättäisellä reiällä bogeyt (13&14), siinä vaiheessa menetin hieman momentumia”, Ahokas jatkoi.

Koko päivä pelattiiin ihanteellisissa olosuhteissa ”takatolpilta”, kenttä oli käytännössä varsin pitkä, mutta toisaalta helppo pommitettava. Rullit puuttuivat tyystin yllättävän märällä kentällä jossa oli pakon sanelemana pallonpaikan parannusoikeus.

Teemu Tyry

(Artikkeli pohjautuu Suomen PGA:n vaiheita koskevilta osiltaan Suomen Golflehdessä pian ilmestyvään Aarni Norqvistin kirjoittamaan artikkeliin)

Suomalaisten golfin harrastajien ja kilpapelaajien opettamisesta sekä valmentamisesta vastaavien golfammattilaisten järjestö Suomen PGA viettää tänä vuonna 25-vuotisjuhliaan. Varsinaiset juhlat järjestetään marraskuussa PGA:n vuoden pelaajien ja valmentajien palkitsemisen yhteydessä. Sitä ennen pelataan 12.-14. elokuuta PGA:n mestaruudesta Hyvinkään lähellä sijaitsevan Kytäjä Golfin South East -kentällä (SE), jonka on suunnitellut kanadalainen Thomas McBroom.

PGA:n mestaruuden ovat aiempina vuosina kirjanneet nimiinsä muun muassa Jarmo Sandelin, Mikael Piltz, Riku Soravuo, Anssi Kankkonen, Pasi Purhonen, Panu Kylliäinen ja viime vuonna Thomas Sundström.

Tällä kertaa mukaan on ilmoittautunut kotimaisen golfin kovia kärkinimiä, muun muassa Antti Ahokas, Joonas Granberg, Peter Erofejeff, Toni Karjalainen, Jaakko Mäkitalo, Pasi Purhonen ja Tuomas Tuovinen. Kisa käynnistyy torstaina 12. elokuuta Kytäjällä kello 08.00.

Suomen PGA:n syntyhistorian taustoja

Helsingin Golfklubin perustamisesta 1932 aina 1980-luvun alkuun asti, kun maassamme oli vain muutama golfkenttä ja muutamia tuhansia harrastajia, ei golfopettajia löytynyt montaa. Ammattitaitoa haettiin sieltä missä sitä oli, eli ulkomailta. Talin ensimmäiseksi pro:ksi palkattiin Stanley Turner, jonka mailapoikana puolestaan toimi Sigurd ”Sigge” Nyström. Hänestä tuli maamme ensimmäinen suomalainen pro sotavuosien jälkeen vuonna 1945. Kollegoinaan hänellä oli lähinnä brittejä aina vuoteen 1974, kunnes Juhani ”Jusa” Hämäläisestä tuli toinen kotimainen golfvalmentaja. Suomalainen golf jatkoi kasvuaan ja lisää opettajia oli saatava opettamaan uusille jäsenille golfin lajitaitoja. Kun uusia kenttiä ja golfseuroja alkoi tulla, eivätkä nykyisten opettajien resurssit enää riittäneet useammissa seuroissa kierämiseen, oli luotava organisaatio, joka keskitetysti arvioisi uudet jäsenkandidaatit ja valvoisi heidän etujaan, jotta opetuksen taso seuroissa olisi jatkossakin taattu.

Perustaminen ja kasvun vuodet

Suomen PGA:n perustamiskokous pidettiin heinäkuun 11. päivä vuonna 1985. Paikalla olivat Juhani Hämäläinen, Ville Kalliala, kokouksen ja yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja Erkki KM Leppävuori sekä Juha Utter ja Harry Safo. Yhdistyksen tavoitteeksi asetettiin jäsentensä ammatillisten etujen ajaminen. Luonnollisesti päätettiin myös siitä, kuinka PGA-opettajaksi vastaisuudessa pääsi.

Läpimurto kotimaisessa ammattilaiskoulutuksessa tapahtui 80- ja 90-luvun taitteessa. Tuolloinen golfin lajitutkinto, joka nykyään on jaettu neljään eri tasoon, perustui pitkälti Ruotsin vastaavan tutkinnon rakenteeseen. Lajiosaamisen perusteiden ajateltiin oppilailla olevan hyvät ja niinpä pääpaino tutkinnossa asetettiin peruspedagogiikkaan: miten opettaa, miten oppilas oppii ja kuinka johtaa ryhmää. Myös vuosiohjelmointi, harjoitusten suunnittelu ja yrittäjyyden osaaminen olivat vahvasti painotettuina. Golfin osalta keskityttiin opettelemaan yleisesti tunnustettuja peruasioita lyönnistä, svingin mekaniikasta, pallon lentolaeista sekä kentällä pelaamisen elementeistä.

Koulutusjärjestelmää kaivattiin, sillä lajin harrastajien määrä oli Suomessa kovassa kasvussa ja PGA-opettajia tarvittiin lisää. Vaikka moni opettaja oli ansiokkaasti kouluttautunut ulkomailla ja ammentanut lisäoppeja Suomessa vierailleilta ulkomaisilta ammattilaisilta, saatiin nyt suurempi massa kouluttautumaan keskitetysti ja ammattilaisjärjestö PGA pystyi paremmin kontrolloimaan kouluttautumista. Lisäksi koulutuksen sisältö oli järjestelmällisesti rakennettu, eikä perustunut ainoastaan omaehtoiseen tiedon etsimiseen.

Ennen 90-luvun lamavuosia suomalainen golf koki voimakkaimman kasvunsa, jolloin PGA:n perustamishetkestä lukien seurojen ja jäsenten määrä kolminkertaistui viidessä vuodessa. Koska uusia golfareita tuli huimaa vauhtia, eikä opettamiseen motivoituneita kokeneita kilpapelaajia ollut tarpeeksi, alkoi golfopettajien koulutusjärjestelmään tulla ihmisiä muiden lajien valmennuksen parista tavanomaista niukemmalla lajikokemuksella. Tämä oli toisaalta positiivista, sillä nämä ihmiset tunsivat opetuspedagogiikan perusasiat jo valmiiksi.

Golfopetuksen perusrakenteet

Suomen urheiluopisto oli kotimaisen koulutusjärjestelmän alusta asti ollut vahvasti mukana sen rakentamisessa. Samalla koulutuksen laatu yleisen urheiluvalmennuksen näkökulmasta oli taattu. Kulisseissa käytiin kuitenkin kiivasta keskustelua. 90-luvun alku oli kriittinen piste, sillä siitä lähtien pro-markkinoita eivät hallinneet enää parhaimmat pelaajat, jotka olivat uransa päätettyään ryhtyneet opettamaan. Se toi kiivasta mielipiteiden vaihtoa liittyen pro:ilta vaadittaviin taitoihin.

Lajin eurooppalainen kattojärjestö Euroopan PGA edellyttää, että PGA pro:n on todistettava pelitaitonsa. Suomessa on käytössä pelitaitokoe, missä kaksi kierrosta backteeltä on pelattava kilpailuolosuhteissa maksimissaan 11 yli par´in. PGA-ammattilaisten virallisesta koulutuksesta Suomessa vastaa Suomen PGA yhteistyössä Suomen golfliiton kanssa. Nykytilanteessa kumppanit ovat päätyneet siihen, että lajin ominaispainoa tulisi koulutuksessa lisätä. Oli painopiste sitten pedagogisissa taidoissa tai lajiosaamisessa, pitää koulutuksen valmistaa opettajia, jotka hallitsevat kattavasti molemmat osa-alueet. Valmis PGA-ammattilainen saa tänä päivänä 1700 tuntia koulutusta useamman vuoden prosessin aikana.

Euroopan PGA on hyväksynyt suomalaisen golfvalmentajakoulutusjärjestelmän vuodesta 1996. Se tarkoittaa, että suomalainen PGA pro täyttää myös kansainväliset kriteerit. Suomen PGA tekee myös jatkuvasti yhteistyötä eurooppalaisen kattojärjestönsä kanssa, mikä tarkoittaa että valmennuksen uudet suuntaviivat ja metodit ovat myös kotimaisen PGA-ammattilaisten tiedossa ja käytössä.

Nuoren

Nuoren pelaajan pääseminen varhaisessa vaiheessa PGA-pron oppiin kantaa tulevaisuudessa hedelmää.

Kehittämisen ytimessä kategoriajärjestelmä

PGA:n jäsenkunta on nykyään nopean kasvun jäljiltä yhtenäistämisen ja kehittämisen tarpeessa. eli taidoissa, kokemuksessa, välineosaamisessa sekä valmennuksellisissa meriiteissä voi olla suuriakin eroja. Golfin suosion rajähdysmäisessä kasvun mukana 90- ja 2000-luvulla myös opetustarjonta on moninkertaistunut. PGA on ensi vuonna ottamassa käyttöön uuden kategoriajärjestelmän, jonka avulla eri osapuolet, edunvalvoja PGA, työnantajat eli seurat sekä asiakkaat eli pelaajat, kykenevät nopeasti hahmottamaan, kuinka ansioituneen ja pätevän PGA-ammattilaisen kanssa he ovat kulloinkin tekemisissä.

Kategoriajärjestelmä on viisiportainen ja sen ylimmällä portaalla on Master Professional -taso. Omaan kategoriaan vaikuttaa kouluttautumisen ohella työkokemus. Lisäksi hallinnolliset tehtävät golfin parissa sekä valmennukselliset erityisvastuut esimerkiksi liiton valmennusryhmissä kartuttavat pisteitä. Myös kilpailullinen menestys on huomioitu.

Kategoriajärjestelmä on ensimmäinen konkreettinen työkalu, millä pystytään valvomaan jo valmistuneiden PGA-ammattilaisten osaamista ja jatkokouluttautumista. Suomen PGA:n johto muistuttaa, että valmentajien laatu iskee suoraan kotimaisen golfin ytimeen. Parempi opetus heijastuu parempina tuloksina ja alempina tasoituksina, jotka puolestaan lisäävät pelinautintoa ja lyhentävät kierrosaikoja. Kilpatasolla opetuksen parempi laatu puolestaan siivittää suomalaisen golfin menestykseen maailmalla.

Tulevaisuutta kohti

Suomen PGA:n historia on eurooppalaisessa mittakaavassa lyhyt ja golfopetus kärsii vielä jonkin aikaa normaaleista kasvukivuista. Tähän mennessä positiiviseksi seikaksi voidaan lukea se, että ammattilaisilla on käytössään toimiva koulutusjärjestelmä, joka luo tukevan pohjan tulevalle uralle.

Erityisesti jatkokouluttaumisen osalta Suomen PGA elää vahvaa murrosta maamme tunnetuimman pron, Timo Rauhalan, rakentaman ja vetämän Peili-koulutuksen kautta. Peili-koulutus keskittyy erityisesti junioreiden valmentamiseen maamme seuroissa. Sen avulla tuodaan opettavien ammattilaisten ja seurojen junioreiden käyttöön uusi kokonaisvaltainen filosofia sekä menetelmiä, joilla maailman huiput valmentautuvat.

Lisää aiheesta

Tilaa Golfpisteen uutiskirje