16.7.–23.7. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[13][18]
KilpailuaSuomalaista
Ajankohtaista

Ainutlaatuisella pilottihankkeella halutaan pelastaa pahasti rehevöitynyt järvi, ja se tapahtuu golfkentän avulla

Monet pitävät Kytäjärveä Hyvinkään näyttävimpänä järvenä. Kuva: Kytäjä Golf

Kytäjä Golf on keskeisesti mukana ensi keväänä alkavaksi kaavaillussa vesistökunnostushankkeessa.

Hyvinkäällä on kannettu jo vuosien ajan huolta Kytäjärven kunnosta. Kytäjä Golfin kenttien vieressä sijaitsevan järven ekologinen luokka on tyydyttävä, mutta veden laatuluokka on vain välttävällä tasolla. Hyvinkään kaupunki on teettänyt useita Kytäjärven tilaa selvittäviä tutkimuksia, eivätkä niiden tulokset ole olleet ruusuisia.

Toissa kesänä pidetyssä tilaisuudessa kyläläiset pohtivat, miten Kytäjärven tilaa voisi parantaa. Syntyi Kytäjärvi kuntoon -hanke, jonka hankevastaavaksi valittiin luontoyrittäjä Niko Hytönen hyvinkääläisestä Fish & Trail Finland oy:stä.

”Yhdeksän kuukautta kestäneessä suunnitteluhankkeessa kartoitettiin Kytäjärven tila ja valmisteltiin varsinainen toteutussuunnitelma järven tilan kohentamiseksi”, Hytönen sanoo.

Merkittävässä roolissa rehevöityneen järven puhdistuksessa on yhteistyö golfyhtiön kanssa. Kyseessä on ensimmäinen Suomessa toteutettava vesiensuojeluhanke, jossa golfkentän valmis infra on vahvasti mukana.

Hankkeen budjetti on 700 000–800 000 euroa. Ely-keskukselta haettavan osuuden on laskettu kattavan rahoituksesta noin puolet. Omarahoitusosuus kootaan yksityissektorilta eli lähinnä yrityksiltä.

Suunnitelmana hyödyntää kastelujärjestelmää ja kentän lampia

Kaksivaiheisen työn toivotaan pääsevän käyntiin keväällä 2024, kun ensimmäinen omarahoitusosuus on kasassa. Sen jälkeen hankkeella on aikaa koota toisen vaiheen omarahoitusta. Hankkeen kestoksi arvioidaan kolme vuotta.

Suunnitelmana on hyödyntää Kytäjä Golfin kastelujärjestelmää ja lampia, sillä kenttien kastelutarve ja järven ongelmien taustalla olevan hapettoman alusveden esiintyminen ajoittuvat samaan aikaan.

”Kytäjärvi on vahvasti sisäkuormitteinen, mikä tarkoittaa sitä, että syvänteiden hapettomassa alusvedessä on paljon ravinteita. Kun alusvesi on hapetonta, pohjasedimentissä oleva fosfori vapautuu takaisin vesipatsaaseen hapettomissa olosuhteissa”, Hytönen kertoo.

Ravinne, joka ei sitoudu rautaan, eikä laskeudu pohjaan, menee kasteluveden mukana nurmen kierrätysravinteeksi.

Järvessä esiintyy juhannuksen tienoolta elokuun loppuun hapetonta alusvettä ajoittuen samalle ajalle, kun golfkeskuksessa kastelutarve on suurimmillaan. Kytäjä Golf ottaa kasteluvetensä Kytäjärvestä pintavetenä. Käytäntöä muutetaan siten, että kasteluveden imuputki rakennetaan järven syvänteeseen, jossa on sisäisen kuormituksen aikana runsaasti fosforia sisältävää hapetonta alusvettä.

Kenttämestari Antti Koskela (vas.) ja luontoyrittäjä Niko Hytönen ovat Kytäjärvi kuntoon -hankkeen avainhenkilöitä. Kuva: Tero Parkkinen

”Kaksitoistametriä syvässä järvessä on yksi syvänne, joka on hyvä asia veden puhdistamisen kannalta. Kuudesta metristä alkava hapeton alusvesi pumpataan Kytäjä Golfin North West -kentän ykkösväylän viereiseen lampeen, joka toimii kasteluvesivarastona.”

”Pumpattu alusvesi hapetetaan ennen kuin se lasketaan lampeen. Hapettomuus purkaantuu ja liuennut fosfori sitoutuu takaisin rautaan ja laskeutuu raudan mukana lammen pohjaan. Ravinne, joka ei sitoudu rautaan, eikä laskeudu pohjaan, menee kasteluveden mukana nurmen kierrätysravinteeksi”, Hytönen selvittää.

Ajan kuluessa lammen pohjaan kertyy paljon ravinteita sisältävää saostunutta sakkaa, joka tyhjennetään muutaman vuoden välein imuruoppaamalla. Sen jälkeen sakka käsitellään kiintoainepitoiseen muotoon suodattamalla neste pois. Lopputuotteeksi jäävä rikaste voidaan käyttää vielä kierrätysravinteena.

Hapettomuuden ollessa suurimmillaan elokuussa, on Kytäjärven alusveden tilavuus maksimissaan 1,2 miljoonaa kuutiota. Mahdollisimman tehokas sisäkuormituksen purku edellyttää, että alusvedestä päästään käsittelemään kausitasolla noin 40 prosenttia.

Pystymme käsittelemään riittävät virtaukset alusvedestä, joten saamme köyhdytettyä sedimenttiä kunnolla.

”Tähän on ratkaisuna North West -kentän 17. väylän lampi, josta viedään järven samaan syvänteeseen toinen imuputki. Tätä varten tehdään pumppausasema lammen ja järvenrannan väliselle alueelle rakennettavaan puhdistusasemaan, josta vettä pumpataan 40–50 litraa sekunnissa. Tämän jälkeen vesi hapetetaan ja annetaan laskeutua 17. väylän lampeen”, Hytönen kertoo.

Tuloksia odotetaan jo viiden vuoden kuluttua

Ravinteista puhdistettu vesi palaa rakennettavan kosteikon kautta pintavalutuksena takaisin Kytäjärveen. Lopuksi lammen pohjaan kertynyt saostunut sakka imuruopataan samalla tavalla kuin ykkösväylän lammesta. Sakka puhdistetaan ja tehdään kiintoainepitoiseksi ja rikaste pyritään käyttämään hyödyllisenä kierrätysravinteena.

”Pystymme käsittelemään riittävät virtaukset alusvedestä, joten saamme köyhdytettyä sedimenttiä kunnolla. Se auttaa meitä kohtuullisen nopealla aikataululla purkamaan järven sisäisen kuormituksen. Uskallamme odottaa tuloksia vesistökunnostuskatselun kannalta jo viidessä vuodessa, mikä on poikkeuksellista. Yleensä tällaiset toimenpiteet vievät valtavasti aikaa.”

Golfia itsekin harrastava Hytönen ehti jo pidempään miettiä järven alusveden hapettomien olosuhteiden aiheuttamaa ongelmaa, ja miten ravinteikkaan veden voisi puhdistaa siten, että ravinteen saisi talteen.

”Kytäjärvi on säännöstelty järvi, josta vettä lasketaan tietty määrä alaspäin. Mielessäni kävi, että Vantaanjokeen laskettava vesi olisi otettu pintavalutuksen sijaan syvänteestä, mutta siinä tapauksessa olisimme vain siirtäneet ongelman muille. On lupien suhteen kevyempi ratkaisu, kun vesi palautetaan sinne mistä se on otettu.”

Nikö Hytönen on ilahtunut Antti Koskelan ja Kytäjä Golfin ympäristövalveutuneisuudesta. Kuva: Fish & Trail Finland oy

Hytönen sanoo, että paikallistuntemuksella oli iso vaikutus hänen idealamppunsa syttymiselle.

”Tärkeintä oli tietää, missä ongelma on, ja sitten vain pyörittelin mielessäni, miten se saataisiin ratkaistua. Monet golfkentät on rakennettu vesistöjen ääreen, joten tästä voi parhaassa tapauksessa olla mallia muidenkin kunnostustarpeessa olevien vesistöjen puhdistukseen ja ongelmien ratkaisuun niiden sisäisen kuormituksen osalta.”

Hankkeen omistava Kytäjärven osakaskunta kilpailuttaa tekijät, eli työt teetetään alihankintatöinä ja ostopalveluina. Rakennusvaiheessa tarvitaan noin viisi henkilöä. Jatkohoidon osalta selvitään 1/3 henkilötyövuodella tai kevyemmälläkin panostuksella.

Kytäjä Golfista työryhmässä toteutushanketta on ollut suunnittelemassa kenttämestari Antti Koskela. Hytöselle on ollut uutta, miten hyvin kenttämestari ja golfyhtiö yleensäkin ottavat ympäristöasiat huomioon.

”Koskelan ja ylipäänsä kenttäyhtiön ympäristövalveutuneisuus oli itselleni pieni yllätys.”

Kytäjä Golf haluaa oikaista ennakkoasenteita

Monilla ihmisillä on käsitys, että kentillä käytetään paljon ravinteita, jotka huuhtoutuvat vesistöihin ja tärvelevät niitä. Tämä ajatusmaailma on Hytösen mukaan vallinnut joidenkin kohdalla aiemmin myös Kytäjällä. Nyt käsillä on konkreettinen tapaus, missä golfkenttä pääsee rooliin vesistön puhdistajana.

Kenttämestari Koskela on samoilla linjoilla Hytösen kanssa.

”Jos ihmiset katsovat ilmakuvista järven vieressä olevaa golfkenttää, päättelevät monet, että järven rehevöityminen on kentän syytä. Haluamme olla osaltamme oikaisemassa tällaisia ennakkoasenteita, ja lisäksi osoittaa, miten hyviä asioita golfkentät voivat luonnon puolesta tehdä.”

”Näemme, että tämän hankkeen kaltainen toiminta saattaa houkutella golfin pariin enemmänkin ympäristötietoisia ihmisiä, jotka ovat aiemmin sulkeneet golfin pois harrastusrepertuaaristaan. Kyseessä on iso suunnanmuutos, kun voidaan esittää golfkenttä vesiä puhdistavana, eikä pilaavana tahona”, hän sanoo.

Kytäjä Golf sai keväällä 2023 GEO-sertifikaatin aktiivisesta ympäristötyöstä. Kuva: Kytäjä Golf

Hytönen uskoo, että pilottihanke tulee saamaan kansainvälistä huomiota.

”Konkretia odottaa vielä itseään, eikä hankkeen levinneisyys ole vielä sillä tasolla, että kyselyitä tulisi. Siinä kohtaa, kun meillä on valmiit rakennelmat, olen varma, että saamme esitellä kansainvälisille ryhmille järjestelmää. Toiveena tietysti on, että hanke saisi laajoilla alueilla isostikin huomiota – viimeistään silloin, kun saamme tuloksia aikaiseksi.”

Hankkeeseen liittyy kokonaisuudessaan muutakin kuin yhteistyö kenttäyhtiön kanssa, kuten golfkeskuksen läpi virtaavien Koirajoen ja Mustajoen ulkoisen kuormituksen purku koko valuma-alueen osalta. Golfin osuus hankkeen kokonaiskustannuksista on noin 150 000–200 000 euroa.

Olisivatko korkeammat voimat antaneet palkinnon vesistöhankkeeseen liittyen?

Vaikutusten todentaminen tullaan mahdollisesti tekemään uudella Environmental DNA -menetelmällä (eDNA). Siinä maa- ja vesinäytteiden DNA-kantoja tutkimalla todennetaan luonnon monimuotoisuuden muutokset faktalukuina esitettynä.

Vesi hyvään laatuluokkaan 2030-luvulla

Hytönen toivoo, että viiden vuoden kuluttua olisi nähtävissä selkeitä merkkejä Kytäjärven tilan parantumisesta ja että veden laatuluokka sekä järven ekologinen luokka olisivat nousseet uudelle tasolle. Veden osalta nousua hyvään laatuluokkaan hän ei uskalla toivoa yhtä nopeasti, mutta sekin voisi tapahtua jossain vaiheessa 2030-luvulla.

”Vesistökunnostus on aikaa vievää ja pitkäjänteistä puuhaa, joten siinä mielessä vuosi 2028 tulee pian. Golfkentän kanssa käytävän yhteistyön vuoksi rohkenemme kuitenkin toivoa ennätysnopeita tuloksia.”

Vaikka Hytönen intohimoisena luontoihmisenä viettää paljon aikaansa vesillä ja metsissä, ehtii hän mailoineen myös golfkentälle. Tällä kaudella Hytönen pelasi yli 100 kierrosta, ja tekipä hän myös ensimmäisen hole in onensa Kytäjän North West -kentän 15. reiällä.

”Olisivatko korkeammat voimat antaneet palkinnon vesistöhankkeeseen liittyen? Suunnilleen 1500 kierrosta ja 20 harrastusvuotta ensimmäinen holari vaati”, hän naureskelee.

Lisää aiheesta

Tilaa Golfpisteen uutiskirje