Arnold Palmer Invitationalin viimeinen päivä oli alusta asti Tiger Woodsin (-13) hallussa. Lyönnin johdosta liikkeelle lähtenyt Woods johti kisaa avausväylän jälkeen jo kolmella lyönnillä. Lopulliseksi voittomarginaaliksi kasvoi viisi lyöntiä. ”Tämä tuntuu uskomattoman hyvältä. Arnie oli laittanut meille erittäin haastavia lipunpaikkoja viimeiselle päivälle ja kenttä pelasi todella vaikeana. On uskomatonta voittaa näin upean yleisön edessä ja ystävien, jotka olivat saapuneet katsomaan Isleworthista”, Tiger kertoi tuoreeltaan voiton jälkeen. Tigerin edellisestä voitosta PGA Tourilla kerkesi kulua yli kaksi ja puoli vuotta. Edellinen voitto tuli 924 päivää sitten BMW Championshipista. Uran 72:s voitto tulee nostamaan Woodsin FedExCupissa seitsemännelle sijalle ja World Rankingissa lähelle kymmenettä sijaa. Ratkaisu viimeisenä päivänä nähtiin jopa melko aikaisessa vaiheessa. Avausväylän jälkeen Tiger ei päästänyt lähintä uhkaajaansa Graeme McDowellia (-8) enää kahta lyöntiä lähemmäs. Esitys muistutti terävästi siitä, kuinka kylmä voittaja Tiger on päästessään etulyöntiasemaan. Takasysin aikana McDowellilla oli useita paikkoja kaventaa eroa pienemmäksi, mutta kolmea lyöntiä lähemmäs Tiger ei päästänyt vastustajaansa. Jo heti alkukierroksesta ”kakkosryhmä” Ernie Els (-5) ja Ian Poulter (-6) pelasivat tehotonta golfia, josta ei ollut haastamaan Tigeria kisan voitosta. Els ja Poulter tekivät molemmat viimeisellä kierroksella vain kaksi birdietä. Poulter sai päivän tuloksellaan 74 (+2) haltuunsa yksin kilpailun kolmannen sijan. Ernie Elsin iso päivä kääntyi jälleen tappioksi Big Easyn jäädessä jakamaan neljättä sijaa. Tämä tarkoitti, että Elsin on pakko voittaa ensi viikon Shell Houston Open, mikäli mieli halajaa US Mastersiin.
Valitse suosikkisi – nämä herrat ovat suurennuslasin alla US Mastersissa
US Masters suosikkeja? Golf kiinnostaa tällä hetkellä lajin seuraajia jopa normaalia enemmän. Ilmassa on ollut pitkään Tigerin odotettu comeback – nyt se tapahtui. Tiger sai vastustajansa näyttämään voittotaistelussa aseettomilta pelatessaan erittäin selkeää ja helpon tuntuista golfia johtoasemassa. Tärkeät putit upposivat jälleen sisään niin kuin niiden on totuttu menevän. Woods pelasi kahdeksan päivää putkeen 18 reikää golfia. Viikko sitten sunnuntaina Tiger oli tarkastamassa Augustan kentän, maanantai-tiistai meni Tavistoc Cupissa, keskiviikko pro-amissa ja neljä kierrosta perään Bay Hillissa. Akillesjänne ja pää kestivät hyvin tämän golfmarathonin, jonka päätteeksi Tiger Woods on joidenkin mielestä jopa ”parempi kuin koskaan”. Onko Tiger parempi kuin koskaan? Tilastoja tarkastelemalla voidaan helposti sanoa, että Bay Hillissa Tigerin pallon lyöminen oli ainakin aika lähellä tätä tosiasiaa. Avauksia mittaavissa tilastoissa Tiger oli kilpailun paras – asia jota ei nähty Tigerin ”parhaina vuosina”. Greeni osumissa Tiger oli toiseksi paras – hyvä merkki sekin. Vielä kun listaan lisätään erityisesti viimeisen päivän puttaaminen, niin ollaan aika kovakuntoisen Tigerin jäljillä. Niin kauan kuin Tiger upottaa puttinsa alle kolmesta metristä, on vaikea kuvitella Tigerin häviävän. Bay Hillissa Tiger oli paras alle kymmenestä jalasta (noin 3 metriä). US Mastersin ykkössuosikin viittaa levitellään hyvin perustellusti Tigerin ja Rory McIlroyn harteille. Tulee kuitenkin muistaa, että tämän hetkisessä golfissa Luke Donald on maailmanlistan ykkönen, Lee Westwood on esittänyt kovia otteita, Justin Rosea ei myöskään kannata laskea ulos. Ei käydä kaikkia läpi, mutta nämä kolme olivat vain jäävuoren huippu golfin nykyisistä supertähdistä. Golfin kärki on tiivistynyt erittäin mehukkaaksi. Golfin seuraajan ongelmaksi tuntuu nykyään muodostuvan lähinnä oman suosikin valitseminen – hyviä kun alkaa olla jo niin monta, jotka taistelevat voitosta viikko toisensa jälkeen. Oma veikkaukseni on, että pelaajat Tigerin ympärillä ovat nykyään niin hyviä, että Tigerin on mahdotonta saavuttaa samanlaista ylivoimaa kuin ennen. Ilman Tigeria muut pelaajat tuskin olisivat kuitenkaan näin hyviä kuin mitä tänä päivänä näemme. Tiger Woods asetti aikanaan riman korkealle. Nyt muut pelaajat Tigerin ympärillä vähintään hipovat tätä kuuluisaa rimaa. Nikke Tyry
