Keskiviikkona Petikon työmaalla oli hiljaista.
Ajankohtaista | Uutiset |
7.2.2018

Vantaan Golfpuiston ongelmat kasautuvat – yhtiöiden talous kuralla, massiivinen läjitys ihmetyttää

Vantaan Golfpuiston toiminnan jatkuminen ja kenttähankkeen tulevaisuus näyttää hyvin epävarmalta.

Golfpisteen ja Suomen Kuvalehden selvitysten mukaan Vantaan Golfpuistolla ei ole enää pitkään taloudellisia edellytyksiä jatkaa toimintaansa ilman tuntuvaa lisärahoitusta. Lisärahoituksen saaminen rahoituslaitoksilta taas on käytännössä mahdotonta, sillä sekä Vantaan Golfpuisto Oy että emoyhtiö United Golf Group Oy (UGG) ovat pudonneet luottoluokkaan C, jossa luotonantoa ei enää puolleta.

Epätodennäköiseltä vaikuttaa sekin, että toiminnan jatkumisen turvaavat pääomat tulisivat nykyisiltä omistajilta. United Golf Groupissa on käynnissä kova valtataistelu, jossa omistajatahot ovat jakautuneet kahteen vastakkaiseen leiriin. Molemmat osapuolet yrittävät tiettävästi ostaa toisiaan ulos yhtiöstä.

Molempien yhtiöiden lukuisten ongelmien taustalla on Vantaan Petikossa sijaitsevalla kenttäalueella tehty massiivinen maanläjitys. Vielä rakenteilla olevan toisen yhdeksän reiän alueelle on kasattu valtavat määrät maa-ainesta pääkaupunkiseudun työmailta. Tällä hetkellä takayhdeksikön lumista työmaamaisemaa hallitsevat alueen keskellä valkeina kohoavat maavuoret.

Vantaan Golfpuiston toimitusjohtaja Ville Nurmen mukaan läjitysajatus on ollut esillä jo liiketoimintasuunnitelmassa, mutta tammikuulle 2015 päivätyssä ja Vantaan rakennusvalvonnan mukaan edelleen voimassa olevassa toimenpideluvassa maanläjityksestä ei kuitenkaan ole mainintaa. Myöskään toimenpideluvan liitteenä olevasta asemapiirroksesta ja golfarkkitehti Martin Ebertin tekemästä alkuperäisestä kenttäsuunnitelmasta suurten maamassojen käyttö ei käy ilmi.

Toimenpidelupaa varten annetussa selvityksessä annetaan kuitenkin ymmärtää, että muotoilu tehdään maastonmuotojen alkuperäistä luonnetta korostaen ja että maata muokataan vain golfkenttärakentamisen tarpeisiin. Maiseman ja maaston muotojen todetaan säilyvän pääpiirteissään ennallaan.

”Läjitysmahdollisuus oli meille ennakkoehto sille, että pääsemme luomaan mielenkiintoista kenttää, parasta mahdollista muuten monotoniseen maisemaan. On yhteiskunnankin etu, että pehmeitä, muualle soveltumattomia ylijäämämaita käytetään tällä tavoin virkistysmahdollisuuksien luomiseen. Samalla vähennetään kuormitusta varsinaisilla maankaatopaikoilla”, Ville Nurmi sanoo.

Läjityksen mittakaava yllätys kaupungille

Vantaan kaupunki on ollut maanläjityksestä jo jonkin aikaa tietoinen. Vantaan liikuntatoimenjohtaja Veli-Matti Kallislahti kertoi kuitenkin Suomen Kuvalehdelle kuulleensa läjityksestä ensimmäisen kerran lukiessaan Helsingin Sanomia, joka uutisoi tammikuussa 2016 Pasilan kauppakeskus Triplan työmaalla alkavasta rekkarallista.

”Olemme alusta asti puhuneet kaupungin kanssa maan muotoiluista ja kertoneet sen olevan yksi rakentamisen rahoitustapa. Kaupunki ei asettanut toimenpideluvassa mitään ehtoja, miten maastoja muokataan”, Nurmi sanoo.

Hän täsmentää myöhemmin, että keskusteluja on käyty tonttiosaston ja geotekniikan kanssa vaiheessa, jolloin liikuntapuoli ei ole enää ollut osapuolena.

Läjityksen mittakaava näyttää joka tapauksessa tulleen kaupungillekin yllätyksenä.

Kentän esirakentamisesta vastaavan urakoitsijan KRY Rakennuksen toimittamien raporttien mukaan maata on tuotu Petikkoon toukokuun 2015 ja tammikuun 2018 välisenä aikana yli 1,8 miljoonaa irtokuutiota. Urakoitsijan mukaan veden poistuttua maa-aineksesta jää kenttäalueelle maata noin 1,0 miljoonaa kiintokuutiota. Tästä noin 300 000 kuutiota olisi urakoitsijan mukaan käytetty suuren maansortuman tukirakenteisiin.

Ville Nurmen mukaan projektin geokonsulttina toiminut Sito on arvioinut ennen maansiirron alkamista, että alueelle voitaisiin läjittää noin 600 000 kuutiota maata ilman tukirakenteita. Nurmi toteaa, että sortuman jälkeen alue jouduttiin suunnittelemaan uudelleen, ja tukirakenteet mahdollistivat suuremmat muokkaukset.

Massiivisen läjityksen on mahdollistanut se, että alueen läpi virtaavan Herukkaojan purouomaa on siirretty rakennusprojektin käynnistyttyä kenttäalueen keskeltä metsänreunaan. Martin Ebertin alkuperäisessä kenttäsuunnitelmassa Herukkaoja virtaa alueen keskellä.

Ely-keskuksen tulkinnan mukaan Herukkaoja ei ole luonnonmukainen vesi, vaan vesilain mukainen noro, eikä sen uoman siirtämiseen tarvita toimenpidelupaa. Vantaan ympäristökeskus taas on luokitellut Herukkaojan puroksi, jonka uoman siirtäminen edellyttäisi vesilain mukaista lupaa. Päätösvalta asiassa on kuitenkin rakennuvalvonnalla.

Uoman siirtämisestä huolimatta massiivinen läjitys on ehtinyt aiheuttaa alueella jo mittavia ympäristöongelmia. Vasta hiljattain nousivat julkisuuteen Petikon suuret tulvaongelmat, jotka johtuivat maamassojen sortumisesta Herukkaojaan. Viimeisen vuoden aikana suuria sortumia on ollut ainakin neljä.

Ojan patoutumisen aiheuttama tulvajärvi sortuman pohjoispuolella on ollut Vantaan ympäristökeskuksen mukaan kooltaan laajimmillaan noin 15 hehtaaria ja yli kilometrin pituinen. Tulvavedet ovat yltäneet kentän viereisen Vestran luonnonsuojelualueen reunamille.

Tulvaongelmiin turhautunut Vantaan kaupungin ympäristölautakunta päätti tammikuun lopulla pidetyssä kokouksessaan esittää aluehallintovirastolle hallintopakkomenettelyä. Sen voimaan astuessa toimijalle voidaan määrätä uhkasakko tulvaongelman poistamiseksi.

Tulva on saatu urakoitsijan ja Vantaan Golfpuiston mukaan toistaiseksi hallintaan.

Mikä on läjityksen tarkoitus?

Maanläjityksen kokonaismäärä vaikuttaa joka tapauksessa sekä Petikon golfkenttähankkeen tarpeisiin että alueen kantavuuteen nähden ylimitoitetulta.

Se herättää väistämättä kysymyksen, onko Petikossa harjoitettu golfkentän rakentamisen rinnalla merkittävää, ja varsin tuottoisaksi tiedettyä maanläjitysliiketoimintaa.

KRY Rakennus Oy:n toimitusjohtaja Marco Furu kiistää, että Petikon läjitystoiminta olisi ollut hyvää bisnestä. Petikossa ilmenneiden tulvaongelmien hoitaminen on Furun mukaan vaatinut runsaasti konetyötä.

Furu omistaa KRY Rakennus Oy:stä kymmenen prosenttia. Hän kärsii itse parhaillaan vuonna 2015 kuudesta törkeästä petoksesta saamaansa ehdonalaista vankeustuomiota, jonka koeaika päättyy ensi kesäkuussa. Tuomio liittyy valelaskutukseen. Furu oli laatinut entisen työnantajansa logistiikkayhtiön Schenkerin kiinteistöjohtajana tekaistuja laskuja, joiden saajaksi oli merkitty sivullinen yritys, mutta tilinumero oli Furun oma.

Ehdollisen vankeustuomion lisäksi Furulle määrättiin maksettavaksi noin 300 000 euron korvaukset.

Furu on myöntänyt rikokset, mutta sanoo Suomen Kuvalehdelle, ettei tuomio liity mitenkään golfkenttähankkeeseen.

Ville Nurmen mukaan maa-ainesten siirrosta ja kenttäalueen esimuotoilusta on tehty urakoitsija KRY Rakennuksen kanssa kiinteähintainen urakkasopimus, josta saaduilla tuloilla on rahoitettu merkittävä osa kentän rakentamisen kokonaiskustannuksista.

”Urakkasopimusta ei ole tehty tietylle kuutiomäärälle. On sovittu, että KRY Rakennus tekee meille töitä, jotka palvelevat golfkentän rakentamista. Sellaiset rajat ovat olleet, että maan raakamuotoilu palvelee golfkenttärakentamisen tarpeita. Olemme edelleen sitä mieltä, että olemme saaneet hyvän pohjan golfkentälle, huomattavasti paremman kuin alue ennen oli. Uskon, että kentästä saadaan paras mahdollinen golfkenttä vantaalaisille”, Nurmi sanoo.

Talous kriisissä

Ympäristöongelmien vuoksi yhtiöitä kuormittavat mittavat talousvaikeudet. Sekä Vantaan Golfpuisto Oy:llä että United Golf Group Oy:llä on useita maksuhäiriö- ja ulosottomerkintöjä. Vantaan Golfpuistolta peritään suurimmillaan yli 120 000 euron saatavaa. Yhtiöiden lyhytaikaiset velat ovat mittavia.

”Kassatilanne on heikko, ja siihen on kiusallisen monta syytä. Viime kesä oli golfillisesti hankala. Kulut juoksivat, ja kenttää piti hoitaa. Meillä on ollut pitkin syksyä vaikeuksia myös urakoitsijan kanssa. Osa urakkasopimuksen rahoista on saamatta”, Nurmi sanoo.

”Minulla on kuitenkin usko siihen, että golftoiminta kentällä jatkuu tällä kaudella.”

Siihen, millä rahalla se tapahtuu, Nurmi ei ota kantaa. Hänen mukaansa ensin on selvitettävä välit urakoitsijan ja emoyhtiön osakkaiden välillä.

United Golf Groupin hallitukseen kuuluva Jari Ronkainen ja yhtiön takana oleva sijoittaja Kari Laakso ovat tehneet viime syksynä poliisille tutkintapyynnön kahdesta muusta hallituksen jäsenestä, Ville Nurmesta ja Jari Koskesta. Nurmen mukaan tutkintapyyntö ei ole johtanut toimenpiteisiin.

Yhä ajankohtaisemmaksi tulee kysymys siitä, mitä Vantaan Golfpuistolle tapahtuu, jos Vantaan Golfpuisto ajautuu konkurssiin.

”Jos yritys kaatuu ja vuokrattu maa-alue palautuu kaupungille, sitten pitää miettiä, tehdäänkö kenttä loppuun kaupungin rahoilla. Mutta tämä on vain pohdintaa, ei mikään linjaus”, Veli-Matti Kallislahti kertoo Suomen Kuvalehdelle.

Uutinen on tehty yhteistyössä Suomen Kuvalehden kanssa.
Lue Suomen Kuvalehden juttu tästä.

Kommentit

Sääli, että hyvä ja pelattavuudeltaan mainio ja erilainen kenttä jää skandaalihakuisen keskustelun alle. Muutama vuosi sitten moni suomalainen golfari menetti rahojaan Pärnu Golfin huijauksissa, kun kenttä vaihtoi omistajaa ja saatavat nollattiin eikä aiheesta kirjoitettu missään.

No eihän tämä todellakaan missään vaiheessa ole vaikuttanut golfkentän rakentamiselta vaan toimintakieltoon ja konkurssiin tuomittujen pellejen talousrikostoiminnan jatkamiselta keinoja kaihtamatta. Sirkuksen lopullinen maksaja varmaan löytyy Vantaan veronmaksajien suuresta massasta….

Petikkohan oli entinen vantaan kaupungin läjitysalue, joka tuli täyteen. Sen jälkeen alue viimeisteltiin ja läjitys lopetettiin ympäristösyistä, mm.natura-alueen takia. Helsingin lähialueilla on huutava pula läjitysalueista, jonne ylijäämämaita on voitu ajaa. Läjitysalueitten läjittämismaksut ovat nousseet taivaisiin ja siitä on tullut hyvä bisnes. Petikko on ollut kultakaivos alueen vuokraajille. Petikossa näyttääkin olleen pääasiallinen idea ylijäämämaitten läjittäminen. Läjitysmahdollisuuksien maksimoinnin takia on jopa keskellä olevaa uomaa siirretty alueen laidalle. Maapohjat eivät ole kuitenkaan kantaneet ylisuuria maamassojen painoja. Sortumia on tapahtunut. Voidaankin aiheellisesti kysyä, onko golfkenttä alun alkaenkin ollut keino tai tekosyy, jonka rakentamisella on saatu aikaiseksi lupa läjittää alueelle ylimääräisiä maamassoja. Muutoinhan aluetta ei olisi saatu ylijäämämassojen kaatopaikaksi.

Oma kommentti

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.