Golf auttaa ja ennaltaehkäisee – myös mielenterveyden ongelmissa.
Walesilainen Tom Bowen sairastui teini-iässä vaikeaan masennukseen. Elämänhalu oli kateissa. Voimia ei ollut mihinkään. Mikään ei tuntunut vaivan arvoiselta. Paluu golfkentälle oli ensimmäinen askel kohti valoa. Ensin reikä tai pari, sitten vähä vähältä isompi annos sielunhoitoa auringon valossa ja vihreyden keskellä. Lopulta kokonaisia kierroksia.
”Golf sai minut nousemaan kuilun pohjalta ja palaamaan takaisin ihmisten ilmoille”, Bowen sanoo kuusi vuotta myöhemmin.
Bowen uskoo, että nimenomaan golfin erikoislaatu oli käänteen aikaan saanut lääke vaikeaan sairauteen. Nyt, golf proksi valmistuttuaan, hän haluaa jakaa sama lääkettä muillekin. Bowen on käynnistänyt HSBC-pankin tuella ja golfin merkeissä nuorille aikuisille suunnatun mielenterveyskampanjan. Kohderyhmänä ovat 18–24-vuotiaat masennuksesta kärsivät.
”Golf on hyvin sosiaalista liikuntaa. Kun viettää samassa pienryhmässä kentällä viisikin tuntia, siitä voi olla suuri apu sosiaalisten taitojen kehittämisessä. Lisäksi ulkona liikkumisella ja auringon valolla on osoitettu olevan suora yhteys henkiseen hyvinvointiin.”
Golf yhdistää kaikki viisi muuttujaa, joita on pidetty ratkaisevina stressin hallinnassa.
Golf Digest kirjoitti vuonna 2018 yhdysvaltalaisesta Sam Gerrystä, Tom Bowenin kohtalontoverista. Lapsuudessa alkanut golfharrastus katkesi 14-vuotiaana, kun masennus iski kuin salama taivaalta. Yhtenä aamuna kaikki oli toisin. Valoa ei tuntunut olevan missään. Ajatus oman hengen riistämisestäkin käväisi mielessä. Nousu kohti valoa alkoi, kun isoisä otti Samin mukaan Augusta Nationaliin Mastersia katsomaan. Palattuaan kotiin Sam tarttui mailoihin ensimmäistä kertaa pitkään aikaan. Se oli tunnusteleva askel kohti kuntoutumista.
”Kun pakenin kentälle, saatoin keskittää kaikki ajatukseni peliin. Se auttoi irti masennuksesta ainakin hetkeksi”, Sam kertoo.
”Yksin pelatessa keskittyminen ja lyöntien tarjoamat haasteet auttavat tyhjentämään pään kaikesta muusta. Mutta pelin sosiaalinen puoli on myös hyvin tärkeä, samoin ympäristö. Avarat maisemat ja auringonvalo ovat varmasti tehneet hyvää.”
Yhä useampi suomalainenkin kärsii mielenterveyden ongelmista ainakin jossakin elämänvaiheessa. Taustalla voi olla vaikea elämäntilanne tai paineet opinnoissa ja työelämässä. Stressin kokemukset lisääntyvät, ahdistuneisuus vaivaa, masennus nostaa päätään. Kiireen tunteesta ei tahdo päästä eroon. Digitalisoitumisen on kaiken sen mukanaan tuoman hyvän rinnalla osoitettu olevan myös uhka, nimenomaan mielenterveydelle.
Virginian yliopistossa työskentelevä professori Jenny Roe kiinnitti äskettäin asiaan huomiota kentänhoitotuotteita valmistavan Syngentan ylläpitämällä Growing Golf -sivustolla.
”Nykyinen mielenterveyskriisi on mielestäni monikasvoinen, ja sillä on monta erilaista puolta”, Roe sanoo. ”Digitaalinen vallankumous on iso osa suurempaa kuvaa. Digitaalinen media hukuttaa meidät alleen. Multitasking on koko ajan päällä.”
Useiden asioiden samanaikaisen tekemisen on osoitettu vähentävän työn tuottavuutta, aiheuttavan stressiä ja synnyttävän kielteisiä tunteita. Se on uhka kaikinpuoliselle hyvinvoinnille. Jatkuvasti yleistyvä liikkumattomuus rapauttaa fyysistä hyvinvointiamme. Se heijastuu välillisesti myös korvien väliin. Fyysisellä aktiivisuudella ja henkisellä hyvinvoinnilla on läheinen yhteys.
Jenny Roen mukaan mielen hyvinvoinnista voidaan yksinkertaisimmillaan pitää kiinni vaikuttamalla siihen ympäristöön, jossa liikumme.
”Ulos lähteminen ja vihreässä ympäristössä liikkuminen on usein paljon tehokkaampaa kuin mindfullness-harjoitteisiin turvautuminen.”
Luonnossa liikkuminen vaikuttaa nopeasti sekä fysiologisesti että psyykkisesti.
”Kyky hallita stressiä paranee vihreässä ympäristössä liikuttaessa. Mieliala kohenee, ja se puolestaan ruokkii niin luovuutta kuin muitakin henkisiä kykyjä. Masennusoireet helpottavat, ahdistuksen ja vihan tunteet lievenevät. Henkinen väsymys helpottaa ja aivot toimivat terävämmin.”
Golfissa harrastuksena yhdistyy monta asiaa, joiden on useissa tutkimuksissa olevan keskeisiä henkisen jatkamisen kannalta. Nimenomaan stressin hallinnassa golfilla on puolellaan sellainen viiden tekijän täyskäsi, joista useimmat muut harrastukset voivat vain haaveilla.
Golf tarjoaa rentouttavaa (1), monipuolisia haasteita (2) tarjoavaa ja sosiaalista (3) liikuntaa (4) luonnonläheisessä (5) ympäristössä. Se yhdistää kaikki viisi muuttujaa, joita on pidetty ratkaisevina stressin hallinnassa.
Golftoimiala on heräämässä siihen, että golfin terveyshyödyistä puhuttaessa painopiste tulisikin siirtää nimenomaan henkisen hyvinvoinnin puolelle. Golf on monipuolista terveysliikuntaa, mutta suurimmat hyödyt kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille tulevatkin kenties juuri lajin sielunhoidollisen puolen välityksellä.
Golf voi auttaa tasapainottamaan tunne-elämää sekä kasvattamaan itseluottamusta ja -tuntoa lajissa edistymisen ja sen kautta syntyneiden ihmissuhteiden välityksellä. Muistisairaiden tai Parkinsonin taudista kärsivien kuntoutuksessa golfilla on osoitettu olevan paljon annettavaa.
Australialainen Roy Morgan Research -tutkimuslaitos tarkasteli äskettäin australialaisten kokemuksia ahdistuneisuudesta, masentuneisuudesta, stressistä ja paniikkikohtauksista viimeisten 12 kuukauden aikana. Ahdistuneisuudesta kertoi kärsineensä 18,3 % vastaajista. Golfin harrastajien keskuudessa prosenttiluku oli 11,9.
Entä masennus? Ero golfareiden hyväksi oli vieläkin selvempi. 8,7 prosentin osuus oli lähes puolet alhaisempi kuin koko otoksen 15,1 %. Stressin kokemuksissa ja panikkikohtauksissa ero ei ollut yhtä suuri, mutta niissäkin vaakakuppi oli selvästi golfin puolella.
Golfin puolesta puhuu sekin, että sen avulla monia mielenterveysongelmia voidaan helpottaa ilman lääkkeille ominaisia sivuvaikutuksia. Monien fyysisten ja psyykkisten vaivojen ennaltaehkäisyssä golfin kaltaisella aktiviteetilla voi olla erittäin suuri merkitys.
Viherympäristö hoitaa
Viherympäristöliiton kotisivuilta (vyl.fi) löytyy runsaasti linkkejä luonnon hyvinvointivaikutuksia tarkastelleisiin tutkimuksiin. Tässä vähän esimerkkejä:
– Amerikkalaistutkimuksessa kävi ilmi, että vihreässä ympäristössä välituntinsa viettävät koululaiset kokivat muita vähemmän stressiä.
– Amerikkalaistutkimus osoitti, että jo 20 minuutin kävely puistossa paransi merkittävästi lasten keskittymiskykyä.
– Brittitutkimuksessa havaittiin, että vihreillä alueilla elävillä vanhuksilla oli muita pienempi todennäköisyys masentua ja ahdistua.
– Kosketus luontoon parantaa keskittymis- ja ongelmanratkaisukykyä, vähentää stressiä sekä lisää empatiaa.
– Luonnossa oleskelu vaikuttaa aivojen opioidireseptorien toimintaan. Niillä on tärkeä rooli kipuaistimusten säätelyssä, ja ne myös vähentävät stressiä sekä edistävät emotionaalisten siteiden muodostamista ja myönteistä ajattelua.
– Luontoympäristössä liikkuminen auttaa pääsemään irti kielteisistä ajatuksista ja huolista.
– Fyysinen kuormitus koetaan vähäisemmäksi liikuttaessa luonnossa kuin liikuttaessa muualla. Luonnossa liikutaankin helpommin pidempiä matkoja kuin rakennetussa ympäristössä.
– Kauneuden ja esteettisyyden kokemukset, joita luontokin tarjoaa, tukevat hetkeen pysähtymistä ja myönteisten mielialojen vahvistumista.
– Näidenkin tutkimustulosten valossa golfkentät ovat sitä arvokkaampia ympäristöjä, mitä luonnonmukaisempina ja monimuotoisempina ne onnistutaan säilyttämään. Tiheästi rakennetuilla alueilla golfkentät voivat olla puistomaisia hyvinvoinnin lähteitä niin golfin harrastajille kuin muille alueella liikkuville.
Ei kyllä lepää, jos oot tnään vinossa. Päinvastoin pinna kiristyy entisestään.