23.4.–30.4. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[13][26]
KilpailuaSuomalaista
Matkailu

Golfbongarin matkablogi: Irlanti maaliskuussa

Irlannissa siirtymiin kannattaa varata tarpeeksi aikaa. Tiellä saattaa tallustella vaikka lehmiä. Kuva: Vesa Airio.

Suunniteltu kenttäannos sisälsi kahdeksan links- ja kaksi puistokenttää eli kahden kierroksen päiviä oli luvassa kolme.

Maantieteellisesti suuntana oli saaren luoteisosa, meille molemmille uusi alue. Sään osalta luvassa oli kaikkea mahdollista, lämpötilan liikkuessa +2 ja +10 asteen välimaastossa.

Portmarnock Hotel & Golf Links, Dublin

Koska olimme valinneet varhaisen aamulennon, ehdimme Kööpenhaminan kautta ensimmäiselle golfklubille jo ennen puolta päivää, kahden tunnin aikaero auttoi mukavasti.

Ensimmäisen kierroksen pelasimme 20 minuutin päässä lentokentältä sijaitsevalla Portmarnockin uudemmalla links-kentällä, joka on kolminkertaisen Irish Openin voittajan Bernhard Langerin käsialaa.

Hotellin Jameson Bar tarjosi mahdollisuuden maukkaaseen lounaaseen ja pelin edettyä sujuvasti pääsimme istahtamaan autoon jo klo 17 paikkeilla – edessä oli vajaan parin tunnin ajorupeama Cavaniin, Slieve Russell Golf Resortiin.

Autossa oli aikaa kerrata starttipäivän kokemuksia ja molemmat pidimme tehtyä kenttävalintaa hyvänä. Kentältä puuttuivat sokkoväylät eikä kahta samanlaista väylää ollut – myös meri hengitti mukavasti lähellä, puuttumatta liikaa pelin kulkuun.

Kunto paria remonttialuetta lukuun ottamatta oli hyvä. Vaatetus oli molemmilla jäänyt hiukan alimittaiseksi, se ei ollut kentän vika.

Slieve Russell Hotel & Country Club

Pohjois-Irlannin rajan tuntumassa sijaitsevan Cavanin kaupungin lähistöltä löytyy yksi upeimmista parkland-kentistä, mitä omalle kohdalle on osunut.

Irlannissa sää saattaa välillä olla golfin kannalta vähintäänkin haastava. Kuva: Vesa Airio.

Irlannissa sää saattaa välillä olla golfin kannalta vähintäänkin haastava. Kuva: Vesa Airio.

Vaikka ympäröivä luonto ei vielä ollut esillä kaikessa värikirjossaan, oli helppo kuvitella, miltä alue näyttää kesäasussaan. Kentän design on osunut hyvin kohdalleen ja vettä on käytetty vain sopivassa määrin hyväksi – oli mahdotonta löytää heikkoja väyliä.

Hotellin asukkailta perittävä 30–40 euron greenfee tuntui hyvin reilulta, muilta perittävä lisäkymppi on sekin kohtuullinen. Kodikkaat ravintolat ja kylpylä hoitopalveluineen vaikuttavat osaltaan siihen, että Slieve Russell on vierailun arvoinen golfkohde.

Lough Erne Resort, Enniskillen, Pohjois-Irlanti

Runsaan aamupalan jälkeen oli aika suunnata kohti Rory McIlroyn kotikontuja ja lähteä katsomaan, miltä Sir Nick Faldon esikoisteos Pohjois-Irlannissa näyttää – unohtamatta tutustumista myös hotelliin.

Lough Erne Resort sai vuonna 2014 Northern Ireland Hotel of the Year -tittelin ja osaltaan siihen lienee vaikuttanut toimiminen G8 kokouksen isäntänä vuonna 2013. Obama kollegoineen olikin ikuistettu upean hotellin käytäville moneen kohtaan, siltä osin kuin Rory Mc Ilroyn kuvilta oli jäänyt tilaa.

<a href=Rory McIlroy on Irlannissa iso hahmo. Kuva: Vesa Airio." width="505" />

Rory McIlroy on Irlannissa iso hahmo. Kuva: Vesa Airio.

Roryn uran alkumetreillä Lough Erne oli näkyvästi esillä hänen asustuksessaan ja Rory muistaa edelleenkin tuoda asian esille sopivissa paikoissa.

Sir Nick Faldo on onnistunut luomaan links-tunnelmaa puiston keskelle. Ympäröivät järvet ja osin korkealle mäen harjanteelle rakennetut väylät jättävät kentästä ja sen maisemista mukavan, jopa huikean mielikuvan.

Vuonna 2009 käyttöön otettu kenttä vaatii vielä hiukan aikaa kypsyäkseen ja halfway-house kaipaa hiukan lisäpanostusta. Mutta kokonaisuutena Lough Erne on hieno paketti kaikkine kylpylöineen, unohtamatta vieressä olevaa 18-reikäistä Castle Humen kenttää.

Ballyliffin Golf Course, Inishowen, Donegal, Irlanti

Pelin päälle iltapalaksi oli luvassa parin tunnin ajohuki kohti saaren lähes pohjoisinta kärkeä – yhden pisteen tappio toi mukanaan auton avaimet. Ehdimme majapaikkaamme Ballyliffin Town Houseen yhtä aikaa vesisateen ja pimeän tulon kanssa. Huomenna olisi luvassa 36 reikää: The Old Links ja Glashedy Links.

Kuten kaikilla muillakin golfklubeilla, meidät otettiin sydämellisesti vastaan. Ruuhkaa ei ollut havaittavissa, muut olivat ilmeisesti uskoneet säätiedotusta.

Myös täällä tuntui olevan hyvin tiedossa, kuka voitti 2014 Irish Openin. Mikko Ilonen oli olemuksellaan ja viime vuosien esityksillään saarivaltakunnassa valloittanut paikallisten golfin ystävien sydämet.

Goretex-golf alkaa

Caddiemaster oli kattanut alkupalaksemme The Old Linksin, joka juuret ulottuvat 1940-luvulle ja jota Sir Nick Faldo on ollut mukana säätämässä nykyformaattiinsa. Aika vaikea on sanoa, mitä olisi pitänyt tehdä toisella tavalla – kenttä oli karun kaunis ja selkeä pelattava.

Verrattaessa reissun ensimmäiseen kenttään, tunnelma oli jotain ihan muuta, positiivisessa mielessä. Jälkiruokana lounaan jälkeen toiminut Glashedy Links jatkoi sujuvasti siitä, mihin aamupäivän jälkeen oli päästy.

Meri on Irlannissa vahvasti läsnä. Kuva: Vesa Airio.

Meri on Irlannissa vahvasti läsnä. Kuva: Vesa Airio.

Viimeiset viisi väylää etenimme kylmän tuulen ja vaakasuoran vesisuihkun piiskatessa pohjoisen poikia. Olimmekin tähän asti pysyneet suht hyvin kuivina.

Iltapalalla paikallisen pubiravintolan lämmössä olimme samaa mieltä päivän annista: jäätävän hieno kokonaisuus.

Rosapenna Golf Resort, Donegal, Irlanti

Seuraavana aamuna parin tunnin siirtymän jälkeen ohjelmassa oli ensin vuorossa Rosapennan Old Tom Morris Links ja iltapäivälle oli sijoitettu Sandy Hills Links.

Ensin mainitun etuysi on vielä pitkälti sama, jonka Old Tom Morris suunnitteli jo 1800-luvun lopussa. Jälkimmäisen taustalla on Pat Ruddy ja kenttä on avattu vuonna 2003.

Luvassa oli tuulta yli 20 metriä sekunnissa ja lämpötila tulisi liikkumaan 0-3 asteen välimaastossa. Caddiemaster tiedusteli kohteliaasti, että aiommeko todella pelata tässä kelissä.

Nyökättyämme vastauksen hän antoi meille saman tien molemmat scorecardit ja kertoi klubin menevän pelaajien puutteessa kiinni. Otimme varalta golfauton turvaksemme ja kameroiden suojaksi.

Sitä saa mitä tilaa

Ensimmäiseen kierroksen selvisimme kohtuullisen mukavasti, tuulen hiljalleen yltyessä. Lounaan jälkeen pelaamamme Sandy Hills on nimensä mukaisesti rakennettu kukkuloille, Old Tom Morris -kentän keskelle.

Myräkkä yltyi paikoitellen sen verran kovaksi, että pallon lyöntihetki oli tarkkaa puuhaa. Lämpötila lähenteli nollaa, joten ajoittaiset kuurot rantautuivat rakeina ja näin ollen säilyimme suhteellisen kuivina.

Vaatetukseen osasimme jo kiinnittää huomiota, joten kylmettymisvaaraa ei ollut. Oli hyvä päätös pelata Sandy Hills punaisilta teemerkeiltä.

Legendaarisen Rosapenna Golf Hotellin lämmössä totesimme illalla, että golfkeli ei ehkä tämän kovemmaksi voi mennä. Kentät huikeine maisemineen olivat upeita ja Sandy Hills nappasi toistaiseksi korkeimmat pisteet, vaikka niitä ei tuloskorttiin kovin paljon kertynytkään.

Kelit on mitä on, niihin ei voi vaikuttaa. Jos haluaa pelata auringossa ja tuulettomassa kelissä, silloin ei Irlanti ole maaliskuussa oikea osoite.

Päiväretki länteen

Seuraavana päivänä teimme retken länttä kohti reilun tunnin päässä sijaitsevalle Narin & Portnoon golfklubille ja iltapäivälle oli suunniteltu vain ysi: Cruit Island Golf Club. Ensin mainittu juhlii tänä vuonna 85-vuotista taivaltaan ja Cruit Islandin kentällä on pelattu vuodesta 1986.

Narin & Portnoon kenttä sijaitsee rantakaistaleella, jota reunustaa loma-asunnot ja ”asuntoparakit”. Klubin henkilökunnan mukaan alueella asuu vuoden ympäri vain noin 30 henkeä, joten talvikuukausina palvelujen saatavuus on hyvin rajoitettua.

Klubiravintola oli kuitenkin auki kaiken sateen keskellä ja asiakkaita tuntui riittävän. Edellisen päivän myrsky oli nostanut viereisen rannan hiekkaa väylille siinä määrin, että 6 väylää oli suljettuna.

Pelatut 12 väylää riittivät muodostamaan mielikuvan kentästä: puolet väylistä tosi upeita, loput melko mitään sanomattomia. Edellisten päivien kentät olivat nostaneet riman korkealle – toki 30 euron talvipelimaksulle sai hyvän vastineen.

Paluumatkan varrelle sijoittunut Cruit Islandin ysi oli kunnoltaan erinomainen ja maisemiltaan toistaiseksi retken huikein. Osa väylistä oli rakennettu aivan merenrannan jyrkänteiden tuntumaan, onneksi emme olleet täällä edellispäivänä.

Portsalon Golf Club, Donegal, Irlanti

Retkemme viimeinen golfetappi oli Portsalon, noin 20 minuutin ajomatkan päässä Rosapennasta. Kaikilla golfklubeilla olimme saaneet lämpimän vastaanoton, mutta vuonna 1891 perustetulle Portsalon golfklubille saapuessamme tunsimme olevamme kuninkaita.

On se vaan kumma juttu, miten muutamilla eleillä ja huomaavaisilla sanoilla saadaan vieras tuntemaan itsensä tervetulleeksi.

Nyt on pallo lyömättömässä paikassa. Kuva: Vesa Airio.

Nyt on pallo lyömättömässä paikassa. Kuva: Vesa Airio.

Golfillisesti arvioiden ensimmäisen hiukan erikoisen väylän jälkeen loppu on täyttä nautintoa. Pelialueelta eksymistä rangaistiin, mutta vain siedettävästi, joten kokonaisuudesta jäi mukava maku. Säästyimme sateilta ja viiden asteen lämpötilaan oli jo totuttu, tähän oli hyvä päättää Irish Golf Tour 2015.

Takaisin lähtöruutuun

Lähes neljän tunnin ajomatka Dubliniin oli pisin siirtymä golfviikkomme aikana. Vesku oli sen verran ihastunut ajohommiin, että hän varmisti viimeisellä väylällä ajovuoronsa.

Monien kaupunkien läpi ajaminen oli hidasta puuhaa, vasta 70 viimeistä kilometriä pääsimme etenemään reippaammin M1 moottoritietä.
Aamulennon vuoksi olimme varanneet viimeisen yön majapaikaksi tutun Portmarnock Golf Hotelin Malahidessä – kierros oli umpeutunut.

Koska kuukausi oli juuri vaihtunut huhtikuun puolelle, oli mahdollista palata Suomeen ilman mutkia kotimaisen lentoyhtiön siivillä.

Loppupäätelmät

Ei liene liioittelua, jos nimittää viikon bongausretkemme golfseikkailuksi – sen verran epävarmuustekijöitä matkaan liittyi.

Odotusarvomme oli ilmeisesti viritetty tarpeeksi extremetasolle ja uteliaisuutta oli mukana sopiva annos, sillä molemmat nautimme kokemastamme erinomaisen paljon.

Osaltaan varmasti auttoi, että pelituloksen osalta emme kumpikaan ole kovin tiukkapipoisia – mököttäminen tuplabogin jälkeen ei kuulu pelipäiväämme. Auton avainten luovutus tuntui aina yhtä mukavalta, siinä oli riittävästi panosta pikku skinin lisäksi.

Pelimaksut vaihtelivat 20 ja 70 euron välimaastossa, greenfeen jäädessä keskimäärin alle 50 euron.

Majoittumiseen voi luonnollisesti sijoittaa vaikka kuinka paljon, mutta alle 80 euroa per yö majoittuu helposti ja laadukkaasti.

Eli jos upeat kentät ja maisemat kiinnostavat ja matkalle on mahdollista saada hyvää peliseuraa, on Irlantia helppo suositella golfkohteeksi myös sesongin ulkopuolella. Eikä kohdekenttien tarvitse olla saaren kalleimpien listalta valikoituja, maa on täynnä upeita kenttiä.

Hyvä huomioida:
– Mukaan kahdet tai kolmet golfkengät
– Sadehanskoja ja pipoja mukaan
– Sadekuurot ovat yleensä lyhyitä, parin minuutin päästä voi taas aurinko paistaa
– Automaattivaihteinen auto helpottaa etenemistä
– Irlannissa nopeusrajoitus 100 km/h ei tarkoita sitä, että tiellä voisi ajaa niin kovaa
– Siirtymiin kannattaa varata hyvin aikaa

Vahvat plussat talvigolfissa:
– Edulliset greenfeet
– Hotelleissa hyvin tilaa ja edulliset hinnat
– Erityisesti arkipäivinä kentät lähes tyhjiä
– Erinomainen palvelu niin hotelleissa kuin golfkentilläkin

Esa Mäkinen

Lisää aiheesta

Tilaa Golfpisteen uutiskirje

Artikkelin kommentit (2 kpl)