15.–22.10. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[9][13]
KilpailuaSuomalaista
Kilpagolf

U.S. Women’s Open – Yhdysvallat vastaan Etelä-Korea?

Onko Jutanugarnin sisaruksista Etelä-Korean ja Yhdysvaltain pitkän mestaruusputken katkaisijoiksi?

Yhdysvaltain golflitto USGA vie järjestämiään kilpailuja mielellään kentille, joilla kuka tahansa voi vierailla. Aina se ei onnistu, ja U.S. Women’s Openia tällä viikolla isännöivä Shoal Creek Golf Club on tästä hyvä esimerkki.

Shoal Creekiin pääsee pelaamaan vain jäsenen kutsusta, eikä jäsenyyskään ole ollut läpihuutojuttu. Klubi on yksi niistä, joita on arvosteltu ihonväriin ja sukupuoleen kohdistuvasta syrjinnästä. Se on yksi syy siihen, että vuonna 1977 valmistuneella kentällä ei ole järjestetty major-tason tapahtumia vuosien 1984 ja 1990 PGA Championshipejä lukuun ottamatta.

Ollaan Alabamassa, Yhdysvaltain syvässä etelässä, mikä osaltaan selittää kulttuurista painolastia, klubin aiempia arvovalintoja ja USGA:n haluttomuutta viedä arvokilpailujaan etelävaltioihin. U.S. Women’s Openiakaan ei ole pelattu Alabamassa kertaakaan tätä ennen.

Jack Nicklaus sai kentän suunniteltavakseen yhtenä ensimmäisistä hankkeistaan. Kilpailun edellä hän on ollut mukana muutostöissä, joiden aikana esimeriksi bunkkerointi on laitettu melko lailla uusiksi. Osavaltion parhaana pidetty kenttä on parantunut entisestään.

Eurooppa sivustakatsojan roolissa?

Katsaus pelajaluetteloon kertoo, että 156 osanottajan joukossa ei eurooppalaisia ole tungokseksi asti. Naisgolfin kauden toisesta majorista on helppo povata kärjen osalta jälleen kerran kamppailua Yhdysvaltain ja Etelä-Korean välillä. Mestaruus on mennyt jompaan kumpaan maahan joka vuosi sen jälkeen, kun Annika Sörenstam vuonna 2006 otti viimeisen kolmesta mestaruudestaan. Viime vuonna top kympissä ei tosin ollut ainuttakaan yhdysvaltalaista, korealaisia sen sijaan peräti kahdeksan. Carlota Ciganda rikkoi aasialaisrintaman jaetulla viidennellä sijallaan.

Korealaisia on tällä kerralla mukana 24 ja yhdysvaltalaisia vielä yli tuplasti enemmän. Eurooppalaiset maat saavat yhdessä kokoon 32 pelaajaa. Suomen Matilda Castrenkin oli lähellä unelman täyttymystä, mutta hyvä venyminen karsinnoissa riitti lopulta vain varasijaan.

Ruotsilla on Shoal Creekissä mukana kuusi pelaajaa, Espanjalla viisi ja Englannilla neljä. Saksalaisia on kolme, ranskalaisia ja tanskalaisia kaksi, minkä lisäksi Itävallalla, Walesilla, Tsekillä, Islannilla, Sveitsillä, Hollannilla, Skotlannilla, Pohjois-Irlannilla ja Italialla on kilpailussa yksi edustaja. 

Aasian maiden ja Yhdysvaltain valta-asema naisten kilpagolfin huipulla näkyy myös maailmanlistalla. Anna Nordqvist löytyy parhaana eurooppalaisena 14. sijalta. Seuraavana tulee Charley Hull 25. tilallaan.

Valenzuelalla näytön paikka

Sveitsin 20-vuotias Albane Valenzuela saattaa hyvinkin olla matkalla seuraavaksi eurooppalaiseksi maailmantähdeksi. Eräänlainen maailmankansalainen New Yorkissa syntynyt ja Sveitsin kansalaisuuden 14-vuotiaana saanut Valenzuela on jo valmiiksi, sillä isä on meksikolainen ja äiti ranskalainen.

College golfia Stanfordissa pelaava Valenzuela on amatöörien mailmanlistalla tällä hetkellä europpalaisista korkeimmalla neljännellä sijallaan. Hyvä sijoitus Shoal Creekissä vahvistaisi asemia entisestään. Kutsun kilpailuun toi finaalipaikka viime vuoden U.S. Women’s Amateur Championshipissä. Kaiken kaikkiaan amatöörejä on mukana peräti 28. Arvokasta kokemusta on siis roppakaupalla jaossa.

Albane Valenzuelalla on jo kokemusta major-kilpailuista. Kuva © Getty Images.

Mestaruutta puolustaa viime vuonna LPGA Tourin vuoden tulokkaaksi valitttu Sung Hyun Park, naisten maailmanlistan tämän hetken nelonen. Haastajien joukossa on edellä mainittujen maiden ja pelaajien lisäksi vahva sisaruskaksikko Thaimaasta. Ariya tai Moriya Jutanugarnia ei kumpaakaan voisi pitää yllätysvoittajana. Ariyalla on jo yksi major-mestaruus vyöllään, ja kumpikin löytyy maailmanlistalta top kympistä.

Kilpailun kotisivu.

Lisää aiheesta

Tilaa Golfpisteen uutiskirje