Ratkaisu perustuu valmennuspäällikön mukaan sekä urheilullisiin että taloudellisiin syihin.
Suomen Golfliitto päätti jo toista vuotta peräkkäin olla lähettämättä joukkuetta alle 18-vuotiaiden tyttöjen EM-joukkuekilpailuihin. Ratkaisuun on päädytty tällä vuosikymmenellä jo neljä kertaa.
Päätös on herättänyt huomiota ja kritiikkiä, sillä Suomi oli perinteisistä eurooppalaisista golfmaista ainoa, joka jätti tyttöjen joukkueen kotiin.
Golfliiton valmennuspäällikkö Eero Kangasniemen mukaan ratkaisu ei syntynyt kevyin perustein.
”Ilmoittautumiset kesän EM-joukkuekilpailuihin tehdään jo huhtikuussa. Silloin arvioimme, missä suomalaiset pelaajat kansainvälisesti menevät. Totesimme, ettei meiltä löydy kuuden pelaajan joukkuetta, joka taistelisi A-flightiin tai edes B-flightiin pääsystä.”
Päätöksessä painoi myös talous. EM-joukkuekilpailu sitoo merkittävästi resursseja. Golfliiton näkemyksen mukaan sama raha tuottaa enemmän hyötyä, kun se kohdistetaan yksittäisten lupausten kilpailuohjelmaan ja pitkäjänteiseen valmennukseen.
Suomi kuuluu tyttögolfissa Euroopan pienempiin maihin.
Kangasniemi muistuttaa, ettei yksittäinen EM-viikko kehitä tällä hetkellä suomalaisia kärkipelaajia yhtä paljon kuin laajempi kansainvälinen kilpailuohjelma.
”Norja ja Irlanti ovat viime vuosina tehneet vastaavia ratkaisuja. Ja on muitakin maita, jotka toimivat tilanteen mukaan.”
Ehdotus pienemmästä pelaajamäärästä
Useat maat Suomi mukaan lukien ovat ehdottaneet Euroopan golfliitolle, että tyttöjen EM-joukkueiden pelaajamäärää pienennettäisiin kuudesta pelaajasta. Taustalla on se, että suurilla golfmailla on käytössään huomattavasti laajempi pelaajamassa.
”Isoimmat maat saavat luonnollisesti jalkeille paljon vahvempia joukkueita. Suomi kuuluu tyttögolfissa Euroopan pienempiin maihin.”
Kangasniemi sanoo, ettei ratkaisu synny viime hetkellä. Valmennusjohto tekee syksyllä hallitukselle esityksen valintaperusteista ja hallitus tekee keväällä lopullisen päätöksen valmennusjohdon esityksen pohjalta.
”Tyttöjen kohdalla teimme yksimielisen esityksen hallitukselle ja näin toimimme myös viime vuonna.”
Golfliiton analyysi perustuu pitkän aikavälin tuloksiin. Kun syksyllä 2025 tarkasteltiin alle 18-vuotiaiden tyttöjen Euroopan rankingia, Suomen kuuden parhaan pelaajan vertailu sijoitti maan vasta 19:nneksi Euroopassa.
Lisäksi viimeisten 10–15 vuoden aikana suomalaisjoukkue on jäänyt EM-kilpailujen lyöntipelikarsinnassa keskimäärin noin kolme lyöntiä pelaajaa kohden kahdeksan parhaan maan vauhdista.
Tilanne ei ole Kangasniemen mukaan olennaisesti muuttunut. Hän korostaa, ettei ongelma ole aivan terävimmässä kärjessä.
”Kärkipelaajamme pärjäisivät varmasti hyvin. Emme kuitenkaan saa kasaan sellaista kuuden pelaajan joukkuetta, joka taistelisi riittävän korkeista sijoituksista.”
Massaa olisi saatava lisää
Suurin haaste löytyy pelaajamäärästä. Syksyllä 2025 suomalaisissa golfseuroissa oli 2 361 alle 18-vuotiasta tyttöjunioria. Heistä vain 31:n tasoitus oli alle 4,4. Kaksi viikkoa sitten pelatuissa U14-, U16- ja U18-luokkien SM-lyöntipelikilpailuissa plus-tasoituksella pelasi yhteensä vain kolme tyttöä.
”Se on yksinkertaisesti liian vähän.”
Pientä valoa tulevaisuuteen hän näkee nuoremmissa ikäluokissa. Tällä hetkellä yksi suomalainen U16-pelaaja ja kaksi U14-pelaajaa mahtuvat Euroopan rankingissa 200 parhaan joukkoon.
”Massaa pitäisi saada reilusti lisää. Se on edellytys sille, että voimme tulevaisuudessa taistella tyttöjen EM-kilpailuissa mitaleista”, Kangasniemi toteaa.
Lue seuraavaksi: Nyt mitataan suomalaisen amatöörigolfin taso – EM-viikko käynnistyy
Raha kuitenkin riittää liiton palkollisiin toimihenkilöihin (osa täysin turhia) muttei EM-kisoihin. Ei voi ymmärtää.
En oikein ymmärrä Golfliiton perusteluja. Historialliset tulokset eivät ratkaise tulevaa menestystä – jos tulosta ei synny, silloin pitäisi arvioida myös valmennusjärjestelmää, ei vain pelaajia.
Seuran hallinnossa toimivana suhtaudun näiden päätösten jälkeen erittäin kriittisesti kaikkiin Golfliiton jäsenmaksujen korotuspaineisiin. Kyse ei mielestäni ole rahasta, vaan arvovalinnoista. Golfliitto kertoo säästävänsä resursseja, mutta missä nämä säästyneet resurssit näkyvät tyttöjen valmennuksessa tai kilpailutoiminnassa?
Vielä vaikeampi tätä on ymmärtää, kun midien harrastajajoukkue lähetetään EM-kilpailuihin ja poikien joukkue osallistuu tänä vuonna 2. divisioonan EM-kilpailuihin. Miksi nämä kilpailut nähdään tärkeinä, mutta tyttöjen EM-kilpailut eivät?
Tyttöjen EM-kilpailut ovat monelle pelaajalle myös tärkeä näyttöpaikka kansainvälisesti ja college-valmentajille. Missä muualla tällaisia näyttöjä on mahdollista antaa Suomen joukkueessa? Juuri tällaiset kokemukset rakentavat tulevaisuuden menestystä – niitä ei saavuteta jättämällä joukkue kotiin.
Päätös jättää tytöt kotiin on ikävä tuoksahdus vanhan ajan sovinismia, minkä toivoisi jääneen golfin osalta jo kauas historiaan.
Olisiko osasyynä siihen, että tosissaan kilpaa pelaavia tyttöjunioreita ei tule riittävästi se, että tytöt aistivat varhaisessa vaiheessa heidän olevan päättävien elimien silmissä toisen luokan kansalaisia? Sitä päivää ei tulla ikinä näkemään, että poikien joukkuetta ei lähetettäisi kisoihin, ihan sama mitä divisioonasarjoja he pelaisivat (eikä pidäkään nähdä!). Valinta olla lähettämättä tyttöjä kisoihin johtaa myös väkisinkin siihen, että siirryttäessä naisten sarjaan pelaamaan, ovat pelaajat huonommassa asemassa kokemuksen vastaavista kisoista puuttuessa.
ps. Mikäli rahat ovat tosiaan näin loppu, että Suomi ei saa kasaan riittävää pottia tyttöjen kisoihin lähettämiseksi, voivat Golfliiton varojenkerääjät katsoa syyttävästi itseään peiliin. Ihanko oikeasti väitetään, että tätä tarkoitusta varten ei pystyttäisi keräämään vaikkapa ulkopuolisilta tahoilta sponsorirahoja kisareissun tekemiseen?
Perustelut kuulostaa sinänsä ihan järkeviltä, mutta minulla ei ole ole mitään käsitystä minkäalaisista rahasummista ja budjeteista tässä puhutaan ja miten säästyvät rahat tosiasiassa käytetään.
Paljon on puhuttu muiden lajien yhteydessä, että resurssit pitäisi keskittää parhaiden mahdollisten olosuhteiden tarjoamiseen pitkällä aikavälillä sellaisille urheilijoille joilla on menestyspotenttiaalia.
Minua jäi erityisesti mietityttämään valmennuspäällikön väite, ettei EM-joukkuekilpailu kehittäisi pelaajia yhtä paljon kuin muu kansainvälinen kilpailuohjelma. Mihin tämä arvio perustuu? Toimittajat voisivat ehkä kysyä tätä myös pelaajilta? Monessa maassa juuri EM-joukkuekilpailut ovat keskeinen osa huippupelaajien kehityspolkua. Ne tarjoavat kansainvälistä vertailua, joukkuetilanteita, paineensietokokemusta ja tärkeitä näyttöpaikkoja esimerkiksi college-valmentajille – kokemuksia, joita yksittäiset kilpailut eivät täysin korvaa.
Päätöksen ajoitus herättää myös kysymyksiä. Ilmoittautuminen tehdään jo huhtikuussa, jolloin Suomessa ei ole ehditty pelata käytännössä yhtään kansallista kilpailua. Pelaajilla ei siis ole mahdollisuutta antaa alkukauden näyttöjä, vaan arvio perustuu pitkälti edellisen syksyn tilanteeseen. Samalla tyttöjen maajoukkuepaikkoja on vähennetty. Eikö tästä synny helposti noidankehä? Ensin vähennetään mahdollisuuksia, sitten todetaan, ettei riittävän vahvaa joukkuetta ole.
Talousperustelukin kaipaa mielestäni tarkempaa avaamista. Golfliiton mukaan joukkueen lähettäminen olisi maksanut hieman yli 20 000 euroa, vaikka kilpailu oli mukana kilpailusuunnitelmassa ja budjetoinnissa. Samalla Golfliiton kilpa- ja huippu-urheilun kokonaisbudjetti on lähes 1,8 miljoonaa euroa. Olisi hyvä kertoa avoimesti, mihin nämä säästyneet resurssit kohdennettiin ja miten ne konkreettisesti edistävät tyttögolfia.
Lopuksi on vaikea ymmärtää, miksi poikien osallistuminen 2. divisioonan EM-kilpailuihin nähdään perusteltuna investointina, mutta tyttöjen EM-kilpailuihin osallistumista ei. Kansainvälisiin arvokilpailuihin osallistuminen ei ole pelkästään palkinto menestyksestä – se on myös investointi tulevaisuuden menestykseen. Jos tavoitteena todella on kasvattaa tyttögolfia, tällaiset päätökset lähettävät nuorille pelaajille ristiriitaisen viestin.
Aikanaan syy jonkun naisten / tyttöjen joukkueen lähettämättä jättämiseen oli… ette lähde meitä munaamaan… viitattiin sillä golfliiton herroihin.
Kerran kysyttiin saako kerätä itse rahaa joukkueen lähettämiseen. Vastaus: joo saatte kerätä rahaa mutta Golfliitto päättää mihin rahat käytetään.
Älkää nyt palatko niihin aikoihin.