Maailmanlistalla kahdeksanneksi paras suomalainen työskentelee nykään caddiena.
Miesten Euroopan kiertueella pelaava Suomen kärkinelikko on kova luu etenkin eurooppalaisella mittarilla, mutta kärjen takana on tyhjää. Suomen ET-pelaajista listalla alimpana oleva Tapio Pulkkanen on sijalla 250. Hänen jälkeensä listaa saa selata alaspäin toisen mokoman ja vielä lisääkin, ennen kuin vastaan tulee seuraava suomalainen, haastajakiertue Challenge Tourilla pelannut Lauri Ruuska, joka on sijalla 641.
Mielenkiintoisimpana nimenä listalla löytyy Niclas Hellberg (888.), joka on maailmanlistalla kahdeksanneksi paras suomalainen. Tilanne on nurinkurinen, sillä Hellberg toimii tätä nykyä ET-pelaaja Kalle Samoojan caddienä.
Suomen tilanne on kärkiketjunkin takana luvalla sanoen heikko. Hyvän kuvan tason kapeudesta saa vertaamalla tilannetta Ruotsiin. Tuhannen parhaan pelaajan joukossa suomalaisia on kahdeksan, ruotsalaisia taas 47. Ero on valtava.
Myös Tanskalla tuhannen sakkiin mahtuu tuplamäärä pelaajia Suomeen verrattuna, mutta Norjalla vain seitsemän. Norjan kärkipelaaja Viktor Hovland taas löytyy maailmanlistan kärkikahinoista sijalta 15.
Suurimmat nousijat ja putoajat
Sami Välimäki (sijoitus kauden 2020 lopussa) 69. → (sijoitus uusimmalla maailmanlistalla 25.10.2021) 187.
Vaikea kausi näkyy karusti listasijoituksessa. Omanin voitto näkyy vielä pisteissä, mutta sen painoarvo pienenee koko ajan.
Tapio Pulkkanen 579. → 250.
Suomalaisista tällä kaudella merkittävimmän nousun maailmanlistalla teki muutamassa ET-turnauksessa voitosta loppuun asti taistellut Tapio Pulkkanen. Kymen Golfia edustava suomalainen oli alkukaudella jo 600:n huonommalla puolella, mutta Kanarian kisassa tullut kolmossija nosti suomalaisen yli kaksisataa sijaa rankingissä. Toinen asemia huimasti kohentanut sijoitus Tshekin kisan kakkossija.
Matias Honkala 1516. → 688.
Toinen merkittävän nousun tehnyt suomalainen on Challenge Tourilla pelannut Matias Honkala. Maailmanlistan sijalta 1516 kauteen lähtenyt Honkala pelasi aikaisempina kausina Nordic Liigaa, jossa hän pelasi myös muutaman kisan alkukaudesta. Heti ensimmäisessä kisassa tuli kolmossija, joka nosti Honkalaa 500 sijaa tuhannen parhaan haminoille. Hieman pienempi, mutta tärkeämpi harppaus listalla tuli CT:llä pelatun Itävallan Euram Bank Openin jälkeen. Tuliaisina kolmossija, sekä nousu 600:n parhaan tietämiin.
Niclas Hellberg 1894. → 888.
Samoojan caddienä toimiva Hellberg nosti itseään yli tuhat sijaa maailmanlistalla vuoden 2021 aikana. Kauden aikana kolme rankingiin vaikuttavaa kisaa pelanneen Hellbergin nousu tapahtui kuitenkin yhden kisan ansiosta. Nordic Liigan Keimolan kisassa tullut voitto nosti hänet sijalle 848.
Oliver Lindell 636. → 1042.
Lindellin kausi ei ollut onnistunut ja se näkyy myös maailmanlistalla. 17 kisaa, joista hän karsiutui ennen viikonloppukierroksia 11:sta. Kauden paras sijoitus CT:n Tshekin kisasta oli jaettu 36. sija. Lasku listoilla oli jyrkkä.
Janne Kaske 986. → 1513.
Aasian kiertueella pelaavan Kasken kausi oli normaalista poikkeava, kun Aasian kiertueella ei kauden aikana juurikaan pelattu. Kaske päätyi pelaamaan Euroopan kiertueella, jossa peli ei kuitenkaan kulkenut toivotulla tasolla: saldona 14 kisaa ja 12 karsiutumista.
Mikko Korhonen 247. → 172.
Maailmanlistan paras suomalainen on nostanut asemiaan tasaisten otteidensa ansiosta.
Kalle Samooja 162.→ 179.
Vahvan alkukauden ansiosta turkulainen on pitänyt asemansa maailmanlistalla lähes muuttumattomana.
Roope Kakko 888. → 793.
CT:n kautta nousua pääkiertueelle hakenut, ja rankingissa 53:nneksi sijoittunut, kokenut peluri on noussut listoilla marginaalisesti.
Lauri Ruuska 649. → 641.
Väläytteli muutaman kerran, mutta isompi nousu olisi edellyttänyt lisää tasaisuutta otteisiin.
Saatan kuulua siihen harvenevaan ikäluokkaan kansasta, joka on tottunut lukemaan mediasta hyvää ja kieliopillisesti oikeinkirjoitettua äidinkieltä. Toivoisin saavani lukea sellaista myös sähköisissä medioissa, mutta valitettavan paljon näkee liian nopeasti enteriä painetun ja oikolukematonta ja virheitä vilisevää tuotantoa päästettynä julki. Kirjoitusvirheet, pilkkuvirheet, numerolla lauseen aloitukset, sanajärjestys, you name it. Ei jatkoon.
Oliskos ny aika ottaa happea. Kyllä on joillakin todella kireä pipo.
Sergio, näin se valitettavasti menee. Kauan sitten ihmiset eivät osanneet tuottaa minkäänlaista kirjoitettua tekstiä. Ajan myötä kehittyi kirjoitustaito ja sen myötä eri kielten kieliopit, joita opetettiin kouluissa. Jossain vaiheessa puhuttu ja kirjoitettu kieli erotettiin käsitteinä toisistaan ja puhekielen käytössä oli suuria vapauksia kirjakileen verrattuna. Nyt ollaan menossa takaisin päin, harva enää osaa tuottaa kunnollista kirjakieltä ja puhekieli on siirtynyt lähes kaikkeen kirjoitettuun tekstiin, ei mahda mitään. Toisaalta tuotettu teksti, oli se sitten kirjoitettua tai puhuttua, on vain yksi kommunikaation muoto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on siirtää ajatuksia tai tietoa henkilöltä toiselle. Virheettömän tekstin tuottamiseen ei nykyään tunnuta edes pyrkivän eikä sen tulekaan olla mikään itseisarvo. Raja oikein ja väärin ymmärretyn tekstin välillä tosin nopeasti hämärtyy, jos tekstin tuottaja ei osaa tuottaa riittävän selkeää tekstiä.
Mutta Sergio, ei tämä artikkeli ollut kielellisesti tahi kieliopillisesti lainkaan sieltä huonoimmasta päästä, joten toivoa vielä on 😉
Sergion kanssa olen kyllä samaa mieltä siitä, että jos on toimittajaksi päättänyt ryhtyä, niin kyllä Suomen kieli ja sen kielioppi pitäisi olla hyvin hallussa. Eihän nuoriso opi enää oikeaa suomea, jos se ei enää mistään saa esimerkkiä, vaan näkee vain näitä somepostauksia. Ja KL1:n kanssa olen myös samaa mieltä, että ei tämä artikkeli nyt ollut pahimmasta päästä. En huomannut edes yhtään yhdyssanavirhettä, mitkä ovat aika yleisiä ja ärsyttäviä. Mitä nyt kirjoitusvirhe heti otsikossa!
Kyl mut kumminki ny kui vaa o torel vaikeaa ol Suamalaine. Mihinkä me jourutaan? Tarttee varmaanki mut kumminki kieli oppiin mennä, jot tuallaiset papat ei mieltää pahottais. Nyt puristaa ja lujaa.
Minä kun ajattelin että kirjoittajat olisi kommentoinu
”Suomen miesten kärki on terävä, mutta haastajat jäävät pahasti jälkeen” juttua.
Niin kaikki kommentit on oikein kirjoituksesta. Anna mun kaikki kestää !!!!!
Ilmeisesti juttu oli niin täydellinen, ettei asiasta löytynyt kommentoitavaa…
No nyt on otsikonkin kirjoitusvirhe korjattu. Hienoa! Ja Heisa oikeinkirjoitus on yhdyssana. Hyvä kun et ryhtynyt toimittajaksi. Anna munkin kaikki kestää.;)
Ja kun nyt tälle linjalle lähdetään niin GR Suomen kieli kirjoitetaan suomen kieli. Hyvä kun et ryhtynyt jne jne.
Katoppas vain MP-33. Piti ihan tarkistaa ja kyllä oikeassa olet. Kiitos opetuksesta!
Mistä näitä virheen etsijöitä vielä löytyy. Onneksi nuorempi väki on varmaan eteenpäin katsovia tekijöitä eikä roiku epäolennaisissa virheissä.
Onneksi me nuoremmat ei välitetä kieliopista näissä asioissa, viesti tekstissä menee perille vaikka muutama virhe on ja saa olla. Vanhempi kaarti selvästi ei välitä itse artikkelin sisällöstä jos kaikki aika menee kirjoitusvirheiden etsimiseen.
Mielenkiintoinen jutun aihe, olisi kiinnostavaa tietää millä tavalla tuhannen joukossa olevien suomalaisten pelaajien määrä on elänyt 2000-luvulla. Onko tässä jutussa esitetyissä luvuissa kyse esimerkiksi normaalista vaihtelusta, vai pidempiaikaisesta trendistä
Mistäs justallu päättelee, että minä kuulun vanhempaan kaartiin? Voisko olla niinkin, että joku nuorempi somettajakin olisi kiinnostunut suomesta? Voin toki tunnustaa, että jo lukiosta olen päässyt, eikä silloin suomi olisi voinut vähempää kiinnostaa. Mutta kaikki golfarit. Ajatelkaa, jos tästä palstasta tulisikin Suomen ensimmäinen somealusta, jossa golfin lisäksi keskustellaankin kieliopista? Mikä näkyvyys suuressa mediassa.