Tammer-Golfin kenttähanke houkutteli kokeneen Markku Ignatiuksen Espoosta Tampereelle - Golfpiste.com

25.1.–1.2. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[4][5]
KilpailuaSuomalaista
Henkilöt

Tammer-Golfin kenttähanke houkutteli kokeneen Markku Ignatiuksen Espoosta Tampereelle

Markku Ignatius siirtyy lopputalvesta Tammer-Golfin toiminnanjohtajaksi. Vieressä reilut pari vuotta sitten edesmennyt SGL:n kunniapuheenjohtaja Seppo Soratie.

Vaiherikkaat, toisinaan ikävätkin kokemukset matkan varrella ovat kasvattaneet Ignatiukselle paksumman nahan.

Pitkän linjan golfalan ammattilainen Markku Ignatius nimitettiin joulukuun alussa Tammer-Golfin uudeksi toiminnanjohtajaksi. Hän ottaa isojen muutosten edessä olevan tamperelaisseuran toimiston haltuunsa kuluvan talven aikana.

Ennen alkavaa pestiään Ignatius on ehtinyt toimia kolmen eri kentän toimitusjohtajan tai toiminnanjohtajan vakanssilla yhteensä 16 vuotta. Ensimmäisen pestinsä hän vastaanotti keväällä 2005 Lohjan St. Laurence Golfissa, missä valintaprosessi ei ollut tavallisimmasta päästä.

”St. Laurenceen tarvittiin eläkkeelle jäävän Charles Möllerin tilalle uusi toimitusjohtaja. Silloinen ry:n hallituksen puheenjohtaja Esko Eronen kysyi, tietäisinkö ketään tehtävään sopivaa henkilöä. Nostin heti käteni ylös”, Ignatius sanoo.

Ignatius työskenteli tuolloin Nuori Suomi ry:n hallintojohtajana. Hän ei varsinaista hakemusta St. Laurenceen jättänyt. Sellaisesta kävi 18 reiän haastattelukierros kenttäyhtiön hallituksen jäsenten kanssa.

”Möller sanoi, että olet ottamassa vastaan tehtävän, jossa ei kiitosta saa. Jäin vähän miettimään hänen kommenttiaan, mutta sain siitä vain virtaa. Onhan sitä tosin tullut luntakin tupaan.”

Ignatius oli toiminut St. Laurence Golfissa ennen toimitusjohtajan jakkaralle istahtamistaan seuran junioriohjaajana ja junioritoimikunnan puheenjohtajana. Hän tunsi yhteisön ja sen ihmiset, mutta pääsi aloittamaan tehtävässään pitkälti harrastajan näkökulmasta.

”Pystyin kyseenalaistamaan entiset toimintamallit, ja mietin jatkuvasti mitä uutta voisin tuoda kentän arkeen.”

Omannäköinen toimintakulttuuri

St. Laurence Golfissa Ignatius paitsi oppi golfyhtiön toimitusjohtajan tehtävien perusrutiinit, myös loi näköisensä toimintakulttuurin seuraan ja kenttäyhtiöön. Muutamia vuosia myöhemmin hän saattoi todeta työnsä kantaneen hedelmää StLG:n otettua suurimmat pisteet Golflehden Kenttärankingin ensivaikutelmaa kuvaavassa osiossa.

”Siitä huolimatta itselleni jäi vähän sellainen maku, että St. Laurencella oli aliarvostetun golfkeskuksen leima suhteessa sen tasokkuuteen.”

Lohjan ajoiltaan Ignatius nostaa esille kiusallisen pelilippuongelman, joka tyrehdytti loppukaudesta greenfee-myynnin. Ratkaisu löytyi hänen ideoimastaan sähköisestä sarjakortista.

”Nimetyn pelioikeuden sijaan pelioikeus oli mahdollista vaihtaa sarjakorttiin, joka vastasi 20 greenfeetä St. Laurencen kaikille kentille. Kortin käyttöönotto rauhoitti olennaisesti pelilippujen trokaamista.”

Urheilulliselta puolelta hän nostaa esiin vuoden 2008, jolloin St. Laurence Golf sai pikatahtia hoidettavakseen merkittävän kilpailun.

”Oli hienoa ja samalla haastavaa palauttaa Challenge Tour Suomeen neljän vuoden tauon jälkeen, kun Seppo ’Sedu’ Koskisen organisaatio valitsi kisapaikaksi Lohjan.”

”Se oli yhdenlaista selviytymistaistelua, kun päätös kisan järjestämisestä tehtiin vain kolme kuukautta ennen turnausta. Paineensietokyky oli koetuksella, kun vaadittava aika oli revittävä jostain muun valmistautumisen ohessa. Hyvin siitä selvisimme.”

Pikakomennuksella Lohjalla vuonna 2008 järjestetty CT-kilpailu laittoi Markku Ignatiuksen paineensietokyvyn koetukselle. Tanskalaistähti Thomas Bjørn ei pelannut turnauksessa.

Seuraavan vuosikymmenen alussa Ignatius alkoi miettiä muita vaihtoehtoja. Kemiat eivät toimineet St. Laurencessa kenttäyhtiön uuden puheenjohtajan kanssa, ja hän vaihtoi Helsingin Golfklubiin eläkkeelle jääneen Ilkka Ulanderin seuraajaksi keväällä 2012.

”Oli paljasjalkaisena helsinkiläisenä kunniatehtävä tulla valituksi HGK:n toiminnanjohtajaksi. Lähtökohta ei ollut kuitenkaan helppo: Talin kartano oli jämähtänyt edellisille vuosikymmenille ja kentällä oli paljon korjattavaa.”

Hän halusi palauttaa Talin ansaitsemaansa entiseen loistoon, ja sai seuran tuen suunnitelmilleen, joihin kuului muun muassa vanhan merenpohjan puolella olevien väylien kuivatusjärjestelmän uusiminen.

”Se oli pelattavuuden kannalta keskeinen ja elintärkeä toimenpide.”

Yllätyspotkut

Kartanossa remontoitiin tiloja ja jäsenet saivat oman huoneen, mutta suunnitelmat jäivät pahasti kesken, kun Helsingin Golfklubin johtokunta päätti irtisanoa kolme vuotta toimessa olleen Ignatiuksen taloudellisista syistä johtuen.

Työsuhteen päättyminen oli Ignatiukselle kova takaisku, eikä hän ole sanojensa mukaan koskaan ymmärtänyt sen todellista taustaa. Virallisena syynä mainittiin toiminnanjohtajan toimen lakkauttaminen, mutta Talissa on jo useamman vuoden ollut golftoimenjohtaja.

Ignatius pääsi Talin vuosina tekemisiin itselleen täysin uudenlaisten asioiden kanssa. Hän sai kokea, miten vain muutaman kilometrin päässä keskustasta sijaitsevaa kenttää pidettiin silmätikkuna, kun sille olisi monen mielestä ollut paljon hyödyllisempää käyttöä asuinalueena kuin golfkenttänä.

”Verkostoiduin kaupungin päättäjien kanssa, ja puolustin kenttää yleiskaavaa vastaan. Tämä on mielestäni suurin yksittäinen onnistuminen urallani. Tali on osa suomalaista golfkulttuuriperintöä maan vanhimpana kenttänä ja pysyvästi puolustamisen arvoinen pyhättö.”

Ignatius ehti olla vajaat puoli vuotta työttömänä, kun hänet kutsuttiin – kuten kaikkiin muihinkin golfalan työpaikkoihinsa – loppuvuodesta 2015 Gumböle Golfin ruoriin. Kenttäyhtiön puheenjohtaja Tapio Potila sai ajatuksen tiedustella Ignatiuksen kiinnostusta vakanssiin luettuaan tämän Golfpisteeseen kirjoittamansa blogin.

Tulin silloin vakuuttuneeksi, että kentänhoito kannattaa säilyttää yhtiön omissa käsissä.

”Gumböle tuntui olleen vähän pimennossa, vaikka kenttä olikin hyvällä paikalla vilkkaan tien varressa. Yhtiöllä oli velkaa 3,7 miljoonaa euroa, mutta en kokenut sitä ongelmana. Katsoin että tehtäväni on pitää kenttä pystyssä.”

Hän ehdotti tehtävässä aloitettuaan yhteistyötä Espoon Golfseuralle, mutta tämä ei tuottanut heti tulosta. EGS:llä ja Gumböle Golfilla oli kuitenkin tuolloin yhteinen kentänhoito-organisaatio.

”Ulkoistettu kentänhoito osoittautui täysin puuhasteluksi. Kenttien kunto heikkeni ja sopimuksen jatkaminen olisi pidemmän päälle tiennyt vain korjausvelkaa.”

Katkolla ollut kolmivuotinen sopimus kiinteistö- ja viherpalveluita tuottavan yrityksen kanssa päätettiin kesken pelikauden ensin Gumbölessä ja samana syksynä myös Espoon Golfseurassa.

”Tulin silloin vakuuttuneeksi, että kentänhoito kannattaa säilyttää yhtiön omissa käsissä. Näistä ulkoistamisista on ollut jossain muuallakin huonoja kokemuksia.”

Kuluttava osakasriita

Gumböle Golfissa syntyi syksyllä 2017 melkoinen riita, kun kahdeksan osakasta katsoi, että yli 90 prosenttia osakekannasta omistaneen seuran pitäisi lunastaa heidän osakkeensa käypään hintaan, joka oli heidän mukaansa yksi euro. Asian teki mutkikkaaksi se, että kentän laajentamista ja klubitalon rakentamista varten otettua lainaa oli jäljellä vielä yli 2,5 miljoonaa euroa eli noin 11 000 euroa  osaketta kohden.

”Osakkeenomistajien vaatimuksen myötä näiden osakkeiden vastuu lainaosuudesta olisi siten siirtynyt seuralle. Olimme tietysti vastakkaisella kannalla.”

Tammer-Golfissa Markku Ignatiusta odottaa toisenlaiset ympyrät. Kenttä uudistuu tulevien vuosien aikana.

Tapaus eteni lopulta korkeimpaan oikeuteen, joka päätyi kahden alemman oikeusasteen mukaisesti Gumböle Golf ry:n näkemyksen kannalle.

”Onneksi siinä kävi näin. Muussa tapauksessa kenttäyhtiö olisi todennäköisesti mennyt nurin. Seuralle jäi kuitenkin maksettavaksi melkein 150 000 euron raskaat oikeudenkäyntikulut. Se oli kaiken kaikkiaan kuluttava prosessi.”

Espoon Golfseuran ja Gumböle Golfin yhteinen tarina alkoi kolme vuotta sitten. Taustalla oli suunniteltu toimintamalli, jolla haluttiin karsia molempien kenttien kulurakennetta säästämällä henkilöstökuluissa sekä poistaa vierekkäisten kenttien tarpeeton kilpailuasetelma. Ignatius sai hoidettavakseen Gumbölen toimitusjohtajan tehtävien ohella Espoon Golfseuran toiminnanjohtajan vakanssin.

Pian kokonaisuus brändättiin Espoo Golfiksi, jonka nimissä kentät ovat muun muassa myyneet yhteisiä pelioikeuksia.

”Yhteistyö on perustunut myynnin lisäämisen ohella kustannusten jakamiseen. Kentänhoito on toiminut kummallakin kentällä omalla miehityksellä, mutta kalustoa ja materiaaleja on lainattu ristiin.”

Vuoden 2020 golfjohtajaksi valittu Ignatius, 57, myöntää kokeneensa viime kaudella ”pientä kisaväsymystä” Espoo Golfissa. Sitä vauhditti Espoon Golfseuran kentällä pieleen mennyt griiniremontti.

”Uudistimme muutaman huonomman viheriön Espanjasta tuodulla siirtonurmella. Suurimpana syynä epäonnistumiselle pidän sitä, että pelaajat päästettiin liian nopeasti remontoiduille griineille.”

Täynnä intoa Tampereelle

Kauppatieteen maisteri sai loppuvuodesta yhteydenoton parisataa kilometriä pohjoisemmasta. Puhelussa tiedusteltiin hänen kiinnostustaan ryhtyä Tammer-Golfin toiminnanjohtajaksi Pirkkala Golfiin lähteneen Markus Junnin tilalle.

”Päätös syntyi nopeasti. Halusin lähteä oppimaan uutta ja tuoda Ruotulaan hyödynnettäväksi sen kokemuksen, jota tässä on ehtinyt karttua. Tunnen samalla haikeutta, kun aikani Espoo Golfissa päättyy. Vähän jäi työ kesken.”

Minkälaisen toiminnanjohtajan Tammer-Golf sitten Ignatiuksesta saa? Varmasti erilaisen kuin St. Laurence Golf 16 vuotta sitten Lohjalla. Vuodet ovat hioneet hänestä vahvan osaajan, jonka puseroon on ajan saatossa tarttunut kipeitäkin kokemuksia. Vaikka siltä ei aina tunnu, niistä huomattava osa on sittenkin ollut hyödyksi ja kasvattanut paksumman nahan.

Tampere ei ole Ignatiukselle entuudestaan kovin tuttu paikkakunta, mutta hän kertoo kuulleensa kaupungista pelkkää hyvää. Yksi tärkeimmistä syistä hakeutua Pirkanmaalle töihin oli Tammer-Golfin tuleva kenttähanke.

Seura sai parin vuoden jännittämisen jälkeen positiivisia uutisia elokuussa, kun TG:n kenttä mainittiin Tampereen pormestariohjelmassa. Tämä ilmeisesti tarkoittaa sitä, että kenttä säilyy Ruotulassa ja siirtyy vain osittain uuden asuinalueen tieltä.

”Sekin lisäsi mielenkiintoa tehtävää kohtaan, kun Ilonen Design mahdollisesti lähtee toteuttamaan suunnitteluprojektia. Seuraavaksi odotellaan, että saadaan lupaprosessi kuntoon. Katsotaan miten tässä käy. Kentän nykyinen vuokrasopimus on voimassa vuoden 2029 loppuun asti.”

Ignatius mainitsee, että yksi selvitettävistä asioista on Ruotulan kentän itäpuolelle muutama vuosi sitten avatun frisbeegolfkentän kohtalo.

”Tampereen frisbeegolfkeskuksen kenttä on yksi maan parhaista, ja lajin harrastajilla on luonnollisesti kova tahto pitää siitä kiinni. Toivottavasti tähänkin löytyy kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu”, hän sanoo.

Lisää aiheesta

Tilaa Golfpisteen uutiskirje