Ruuhikosken osakekampanja on vain osa suurempaa pohdintaa. Kentällä ratkaistaan nyt, mitä osakkuuden pitäisi tulevaisuudessa tarkoittaa.
Ruuhikoski Golfissa tehtiin keväällä käytännön koe siitä, löytyykö lähes ilmaiselle golfosakkeelle ottajia. Löytyi. Yhtiö luovutti omaan haltuunsa vuosien mittaan kertyneet 25 osaketta uusille omistajille. Ensi vuonna ne tuovat Ruuhikoskelle lähes 25 000 euroa lisää vastiketuloja.
Onnistuminen nosti esiin uuden kysymyksen. Miksi yhtiö auttoi omille osakkeilleen uudet omistajat, kun samaan aikaan kymmenet Ruuhikosken osakkaat yrittivät päästä omistaan eroon?
”Saimme ratkaisusta hyvää palautetta, mutta myös jonkin verran kritiikkiä, että miksi teemme näin hallussamme oleville osakkeille, emmekä auta luopumaan niistä eroon haluavia osakkaita”, Ruuhikoski Golfin toimitusjohtaja Kari Haavisto sanoo.
Siitä syntyi toinen koe.
Ruuhikoski käynnisti heinäkuun lopussa kampanjan, jossa yhtiö auttaa nykyisiä osakkaita löytämään osakkeelleen uuden omistajan. Myyjä luopuu osakkeestaan yhdellä eurolla ja maksaa vuoden 2027 vastikkeen. Ostaja saa siis ensi kauden pelaamisen valmiiksi maksettuna.
Yhtiö tarjoaa lisäksi 100 euroa ravintolasaldoa tai vaihtoehtoisesti suppean pelioikeuden loppukaudeksi.
Kauppoja on syntynyt puolisen tusinaa. Myyjiä on kuitenkin ilmaantunut selvästi enemmän kuin ostajia. Ruuhikosken omassa pörssissä on tällä hetkellä noin 50 osaketta myynnissä.
Suomalaisen golfosakkeen suurin ongelma ei Haaviston mielestä ole ostaminen vaan siitä luopuminen.
”Mehän myisimme paljon osakkeita, jos osakkeesta pääsisi joskus eroon. Se on tärkein syy, miksi golfosakkeen arvostus Suomessa ei ole kohdallaan.”
Tavoitteena päästä eroon miinusmerkkisestä hinnasta
Yhden euron nimellishinnasta huolimatta osakkeen hinta on myyjän näkökulmasta negatiivinen. Vastaavia kauppoja on tehty Ruuhikoskella myös kampanjan ulkopuolella.
”Nyt kun ollaan jo loppukesässä, niin katsoimme, että markkinahinta on se, jolla saataisiin tässä vaiheessa osakkeille uusia omistajia, ja että uusi omistaja saisi vielä ensi kauden pelit ilmaiseksi.”
Pitkän aikavälin tavoitteena on päästä nollatasolle: tilanteeseen, jossa myyjän ei enää tarvitse maksaa seuraavan vuoden vastiketta saadakseen osakkeelle uuden omistajan.
Ruuhikoski on samalla kasvattanut omistamisen taloudellista etua. Jos pelaaja vuokraa pelioikeuden kenttäyhtiöltä, hinta on 200 euroa korkeampi kuin omalla osakkeella pelaavan vuosikustannus. Tämä auttoi myös kevään kampanjaa onnistumaan.
Itse osakkeella pelaamisen taloudessa Haavisto ei näe perustavanlaatuista ongelmaa.
”Mielestäni missään ei ole niin hyvää systeemiä kuin Suomessa. Jos pelaat vaikka 100 kierrosta kaudessa, ja vastike on noin 800–900 euroa, niin kierroksen hinnaksi jää alle 10 euroa. Jos kierroksen muuttaa tunneiksi, puhutaan kahden euron kustannuksesta. Vastike ei ole kallis, eikä pelaaminen ole kallista”, Haavisto näkee.
Jos kierroksia kertyy alle kymmenen vuodessa, osake ei hänen mielestään enää ole järkevin vaihtoehto. Silloin green fee tai peliliput sopivat paremmin.
Haavisto tuntee myös toisenlaisen osakemallin. Hän on ollut aiemmin erään kenttäyhtiön hallituksessa. Siellä osakkeeseen ei liity samanlaista pakollista vastiketta ja osakkeiden hinnat liikkuvat noin 2 000 eurossa. Osakkeen vuokraamisesta voi saada myös hieman tuottoa.
Malli on osakkaalle hyvä, mutta kenttäyhtiön kannalta Ruuhikosken järjestelmää epävarmempi.
Kuinka paljon parempi tuote osakkeen pitää olla?
Ruuhikoskella osakkuuteen kuuluu etuja. Osakas voi muun muassa varata lähtöaikoja kolme viikkoa etukäteen, ja tiettyinä aikoina varausmahdollisuus on vain osakkailla.
Ruuhikosken pitkäaikainen osakas Lauri Leppänen on arvostellut vaihtoehtoisten pelituotteiden lisääntymistä. Hänen mielestään ne ovat vuosien mittaan heikentäneet osakkuuden asemaa ja vieneet toimintamallia kauemmas osakekentän alkuperäisestä ajatuksesta.
Haavisto ei halua ratkaista kysymystä omalla mielipiteellään. Omistajien pitää hänen mukaansa määrittää, kuinka vahva erityisasema osakkuudella tulevaisuudessa on.
”Osa osakkaista kannattaa vanhaan malliin palaamista, että osakkeen omistajan edut ovat huomattavasti kovempia ja että green feen hinta olisi korkeampi tai että myisimme vähemmän kymppikortteja ynnä muuta. Meillä on 800 omistajaa ja monenlaisia mielipiteitä. Nyt olisi tärkeää löytää yksi selkeä suunta.”
Privaattikenttä vai kaupallisempi golfkeskus?
Ruuhikosken omistajat pääsevät pian ottamaan kantaa siihen, millainen kenttäyhtiön toimintamallin pitäisi tulevaisuudessa olla.
Vaihtoehtojen ääripäät ovat Sarfvikin kaltainen vahvasti osakaspainotteinen kenttä ja resort-tyyppinen toimintamalli. Jälkimmäisessä suurempi osa tuloista hankittaisiin vieraspelaamisesta ja yritysmyynnistä ja pienempi osa osakkailta.
Pitäisi olla se turva, että osakkeesta pääsee eroon.
Ruuhikoski sijoittuu tällä hetkellä niiden väliin. Vastikkeet muodostavat talouden perustan, jota ravintola, yritysmyynti, green fee -tulot ja range täydentävät.
Ratkaisussa painaa myös Ruuhikosken asema Seinäjoen seudun golfkenttänä. Kentän tulevaisuutta ei ratkaista vain sillä, millaisia etuja nykyisille osakkaille halutaan tarjota, vaan myös sillä, kuinka avoimesti Ruuhikoski haluaa palvella alueen muita golfareita, yrityksiä ja vieraspelaajia.
Haavisto arvelee enemmistön haluavan jatkaa lähellä nykyistä mallia, mutta ei halua toimitusjohtajana ohjata omistajia tiettyyn ratkaisuun.
”Omistajat lähtökohtaisesti omistavat kentän ja päättävät, millainen kentän pitää olla. Me kuuntelemme heitä mielenkiinnolla. Itselläni ei ole mitään suosikkia toimintamalliksi. Kaikki on avoinna.”
Osakkaille tehdään kysely, jonka jälkeen Ruuhikoski järjestää keskustelutilaisuuksia. Omistajastrategia on tarkoitus esitellä syyskokouksessa.
”Sitä toivon, että yhteinen tahtotila löytyisi, koska yhteisöä on muuten vaikea johtaa.”
Yksi ongelma nousee muiden yläpuolelle
Strategiatyössä ratkaistaan monta asiaa, mutta yksi nousee Haaviston puheissa muiden yläpuolelle: osakkeesta luopumisesta pitäisi tehdä nykyistä ennakoitavampaa.
Ruuhikosken yhtiöjärjestykseen sisältyy järjestely, jonka perusteella yhtiö ottaa vuosittain vastaan viisi osaketta esimerkiksi kuolinpesiltä tai sairastuneilta omistajilta, jotka eivät enää pysty pelaamaan.
Juuri näin yhtiön haltuun oli vuosien mittaan kertynyt 25 osaketta. Aiemmin ei kuitenkaan ollut mietitty riittävän pitkälle, mitä niille sen jälkeen tehdään. Kevään kampanjassa koko potti saatiin uusille omistajille.
Pysyvämmästä luopumisratkaisusta Haavisto ei halua vielä puhua, koska asia kuuluu kesken olevaan strategiatyöhön.
”Itse tuotehan on hyvä. Mutta pitäisi olla se turva, että kun osakkeenomistaja sairastuu siten, ettei hän pysty pelaamaan tai kuolee, jolloin osake jää kuolinpesälle, niin siitä osakkeesta pitäisi päästä eroon. Jos me tämän asian ratkaisisimme, niin tällaisia keskusteluja ei tarvittaisi lainkaan, emmekä tarvitsisi mitään kampanjoita”, hän sanoo.
Golfosakkeen omistamisen ongelmallisuudesta lisää maanantaina 24.8. julkaistavassa artikkelissa.
Lue seuraavaksi: Suomalainen haluaa pelata golfia, mutta haluaako hän enää omistaa kenttää?
Tuosta osakkeesta luopumisesta on oikeuden ratkaisu. Osakas voi luovuttaa osakkeensa yhtiölle ja vastikevelvollisuus loppuu siihen. Sinne vain kaikki osakkeet ja yhtiö voi luovuttaa niitä eteenpäin siten kun haluaa.
Voisitko kertoa tarkemmin? Missä. Tietoja oikeuden päätöksestä.
Jos näin on, niin golfosakkeiden osto muuttuu turvallisemmaksi. Perikunta voi jättää osakkeen yhtiölle.
Hei,
Keimola golfin yhtiöjärjestyksen mukaan osakkeenomistaja voi luovuttaa osakkeensa yhtiölle nimellisarvosta. On ollut alusta asti.
Tuo on hieno juttu. Keimola hieno poikkeus Yhtiöjärjestyksen muuttamin ei ole kuitenkaan helppo juttu.
Onko oikeuden päätöstä oikeudesta luovuttaa osake yhtiölle ja päästä velvollisuuksista.
Raha on paras konsultti. Osakkaan oma pelaaminen tulee tehdä reilusti muita pelioikeuksia edullisemmaksi. Osakkaat voivat tehdä tästä päätöksen yhtiökokouksessa. Muutoksen voisi tehdä asteittain. Muiden kuin omistajien maksuihin 20 %:in korotus vuosittain seuraavien viiden vuoden aikana. Näin gf:n ja kymppikorttin hinta kaksinkertaistuu seuraavien viiden vuoden aikana. Kymppikortteja myydään vain saman verran kuin yhtiöllä on palautuneita osakkeita. Pelioikeuden vuokralainen rinnastetaan vieraspelaajaksi ja samalla pelikertojen määrä/kausi rajoitetaan max 25 kierrokseen. Osakkaan varausedut ylivertaisiksi vieraisiin nähden. Viikonlopun ajoista 80 %:ia varataan vain osakkaille.
Kentän omistajat nostetaan heille kuuluvaan asemaan pelioikeuden käyttäjinä.
Jos olen oikein ymmärtänyt, niin yhdistyspohjaiset kentät, joilla ei ole lainkaan kenttäyhtiötä toimivat esim. niin, että tuloja saadaan vain greenfee maksuista, kausipelioikeuksista, mahdollisen simulaattorin käyttömaksuista ja rangepallokoneesta. Klubitalon ylläpito proshop ja ravintolatoiminta menevät nolliin tai miinukselle. Toimitaan siis ihan ilman vastikkeita. Kenenkään, joka ei halua ei tarvitse rahoittaa golfkentän toimintaa. Mikä tahansa kenttäyhtiö voi tehdä samoin. Asettaa vaan vastikkeen nollaan ja sekä osakkaat että muut maksavat vuosipelioikeuden, greenfeet tai mitä nyt sitten ikinä käyttävätkään. Samalla tietysti kannattaa avata vuosipelioikeudet myös osakkeettomien ostettavaksi, jotta pelaamattomilta osakkailta saamatta jäävä tulovirta korvautuu osakkeettomilta pelaajilta perittävillä rahoilla.
Voi tietysti olla, että tämä toimintatapa ei toimi muualla kuin Ruuhka-Suomessa, jossa pelaajia riittää. Muuallakin kuitenkin näin toimien päästään eroon golf-osakkeen omistamiseen liittyvästä riskistä. Jos sisään tulevan rahan määrä vähenee, pitää vastaavasti keventää kulurakennetta. Äärimmilleen vietynä tämä ajaa kentän rappiolle, mutta semmoinen tämä bisnes joskus on, että huonossa paikassa oleva huono kenttä ei ole elinkelpoinen varsinkaan huonona kesänä (muuten kuin maksattamalla vastikkeita ihmisillä, jotka eivät oikeastaan haluaisi niitä maksaa).
Hyvä kirjoitus.
Mielestäni yhtiöjärjestyksen vaatimus vastikevelvollisuudesta – riippumatta siitä pelataanko osakkeen pelioikeudella vai ei, on nykytilanteessa vanhentunut.
Jos vuokrapelaaja pelaa jatuvasti halvemmalla kuin osakkeenomistaja, osakkeesta on
vaikea päästä eroon edes negatiivisella hinnalla. Korjaukset ja parannukset eivät juurikaan ole näkyneet osakkeiden hinnoissa eikä ostohalukkuudessa. Lähinnä ne ovat hyödyttäneet vain pelaavia osakkaita ja vuokrapelaajia.
Alunperin tällainen (osakkaan hyötyminen toisen osakkaan kustannuksella) on tuskin ollut tarkoitus. Nollavastike tai muutos yhtiöjärjestykseen on välttämätön.
Ruuhikosken osake ostettiin aikoinaan, että saadaan oma kenttä ja ikuinen pelioikeus. Pelkkä henkilöosake tuli maksamaan tämän päivän rahaksi muutettuna noin 13400 € ilman hoitovastikemaksuja sekä myöhemmin toteutettuja klupi ja hallin rakentamiskustannuksia sekä viimeisen 10 vuoden aikaisia remontteja joihin meni noin 2-3 miljoonaa yhteensä. Mutta nyt on viime vuosina osakkeen arvo pudotettu aivan tahallaan, koska jos osakkeettomien pelikausimaksu maksaisi esim. 500 € enemmän kuten aika monella kentällä, niin silloin osakkeen arvo paremmin säilyy, koska se kannattaa ostaa. Toinen syy on pakollinen vastike vaikka ei pelaisikaan. Tästä on luovuttava jos toimintaa halutaan pitkäsä juoksussa jatkaa. On aika erikoista, että pelaamattomat maksavat kentän käyttäjille kuuluvia maksuja. Esim. Vaasassa on yhtä paljon pelaajia ja siellä on 27 reikkää ja vastikemaksu hieman yli 600 € ja meillä se on lähes 1000 € ja reikiä 18 eli joku tökkii.
Mainittakoon vielä, että Vaasan golfissa ei ole vastikemaksuja vaan pelikausimaksu, jota ei taervitse maksaa jos ei pelaa ja sen voi vuokrata jos itse ei pelaa ja siitä saa vuokraa 200€ eli jos ei pelaa niin voi tienata hieman. Osakkeen vuokraaja maksaa vuokran lisäksi golfyhtiölle saman pelikausimaksun kuin osakkeenomistaja.
Kävin muutamia vuosia sitten kaikki Suomen golfkentät läpi ja jo silloin oli noin kentistä vastikkeettomia-
Viimeinen lause tarkoitta, että noin pois puolet kentistä oli tuolloin vastikkeettomia.