23.–30.4. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[12][26]
KilpailuaSuomalaista

Lipputankorumbaa 2019

Etusivu Foorumit Säännöt Lipputankorumbaa 2019

Esillä 25 viestiä, 351 - 375 (kaikkiaan 545)
  • Julkaisija
    Viestit
  • #1279880 Ilmoita asiaton viesti
    KL1

    Jos jalan (= 30,5 cm) mittaiseen puttiin tarvitsee lipputangon apua, niin ehkä kannattaa hakea apua niin optikolta kuin golfia opettavalta ammattilaiseltakin…

    #1279881 Ilmoita asiaton viesti
    PG

    Jalan (= 0,3048 m) päästä osuu helposti keskelle tankoa ilman optikon ja proon apuakin. Lipputanko on välttämätön. Vai tekisitkö sinä tuon testin puttaamalla kymmenen metrin päästä ilman lipputankoa?

    #1279884 Ilmoita asiaton viesti
    KL1

    Minkä kumman testin??

    Johan kirjoitin: ’Jos jalan (= 30,5 cm) mittaiseen puttiin tarvitsee lipputangon apua, niin ehkä kannattaa hakea apua niin optikolta kuin golfia opettavalta ammattilaiseltakin…’

    Millaista testiä tuo enää tarvitsee? Vai löytyykö maailmasta todellakin ihmisiä, joiden pakonomainen tarve on testata asioita, joilla ei ole minkään valtakunnan merkitystä tai hyötyä minkään tahi kenenkään kannalta..?

    EDIT: PG, tämä on siis sinun kirjoittamasi teksti: ’ (Esim. keskelle tankoa jalan päästä).’

    #1279885 Ilmoita asiaton viesti
    PG

    Kl1: Minkä kumman testin??

    Tämän:

    PG: Tuli mieleen, että jos puttaamaan tultaessa lipputanko sattuisi olemaan kallellaan pelaajasta poispäin, niin kannattaisiko kuitenkin toimia kuten engelsmannit. P-P, onnistuisitko testaamaan? (Esim. keskelle tankoa jalan päästä).

    Ei siis ollut kyse siitä, onnistuuko jalan mittainen putti paremmin lipulla vai ilman, vaan siitä kannattaako pelaajasta poispäin kallellaan oleva lipputanko suoristaa ennen puttia.

    Dave Pelzin kokeissa puttikone sijoitettiin kahden jalan päähän reiästä, vaikka tutkittiin kannattaako lipputanko jättää reikään chipeissä ja pitkissä viheriön ulkopuolelta tehdyissä puteissa.

    #1279886 Ilmoita asiaton viesti
    KL1

    PG, mietipä vielä kerran hetki mitä kirjoitit aiemmin: ’(Esim. keskelle tankoa jalan päästä)’

    #1279887 Ilmoita asiaton viesti

    Putti-Possu: Tänään pelasin kahden engelsmannin kanssa ja putattiin kaikki terästanko paikoillaan. Kaverilla oli kuitenkin tapana käydä varmistamassa, että tanko on reiän pohjalla suorassa, kun saavuimme griinille – ei siinä mitään.

    Mielestäni tämä on ymmärrettävää..
    Jos tanko on vinossa se vaikuttaa mahdollisesti jo greenin kallistuksen arviointiin sekä putin tähtäämiseen sekä sivuennakon jne. ottoon.

    Väärin luettu greenin kallistus juuri reiän lähellä ei liene toivottavaa. Siinähän pallo kulkee ”viimeisillä voimillaan” hitaasti ja voi ottaa sivuttaista suunnanmuutosta vielä viimeisen puolen metrin matkalla.
    – jokainen ymmärtänee mitä tarkoitan.

    Tuskinpa em. tangon tarkistusta tarvitsee jokaisella reiällä tehdä. Mutta ehkä silloin kun näkee ja epäilee ”jotain olevan vinossa” lipunvarren osalta.

    Lipputangon saa tietenkin asettaa takaisin paikoilleen ja pystyyn jos se on syystä tai toisesta vinossa tai poissa paikoiltaan. Mutta tahallaan sitä ei saa kääntää epänormaaliin asentoon. Käsittääkseni sellaisen voi merkkari ja tuomari tulkita vilpilliseksi keinoksi vaikuttaa pallon kulkuun.
    – se miten ja missä tilanteessa siitä annetaan rankku menee ilmeisesti kuten KL1 edellä toteaa(luotan hänen asiantuntemukseensa). Siihen miksi juuri noin on säännöissä määrätty, lienee omat syynsä.
    – merkkari saanee ehkä huomauttaa tästä pelaajalle etukäteen…siis sanoa että rankku tulee jos pallon menee tarkoituksella vinoon asetetun (=pelaajan itsensä asettaman) lipunvarren kautta kuppiin.
    – mutta mikään pakko ei ole neuvoa muita pelaajia.
    – kilpailussa annettu rankku on aina hyvää opetusta ja oppi jää yleensä hyvin mieleenkin. Positiivinen asia.

    PG

    PG, mietipä vielä kerran hetki mitä kirjoitit aiemmin: ’(Esim. keskelle tankoa jalan päästä)’

    Tuohan liittyi kiinteästi edelliseen lauseeseen. Olisitko ymmärtänyt paremmin ilman sulkuja? Siis näin: ”P-P, onnistuisitko testaamaan, esim. keskelle tankoa jalan päästä?” Viesti oli siis tarkoitettu P-P:lle. Vaillinaisiahan nuo molemmat lauseet ovat, mutta vanha viisauskin sanoo, että jos ei ymmärrä puolesta sanasta, ei ymmärrä koko sanastakaan. Olen varma siitä, että P-P sen ymmärsi.

    Tuota kirjoittaessani mielessäni oli myös pätkä P-P:n vanhaa viestiä koskien hänen tekemiään testejä:

    Putit olivat siis noin 30cm päästä, mutta tuskin tilanne on kovin erilainen 10m+ puteissa

    Tuosta täysin samaa mieltä P-P:n kanssa. Suluissa olevalla huomautuksellani halusin tuoda esiin myös sen, ettei tämäkään testi sen kummempi tarvitsisi olla. Osuu ainakin tankoon. No, olihan siinä putin pituudesssa puoli senttiä (sori, tietenkin senttimetriä) enemmän…

    KL1

    Tuohan liittyi kiinteästi edelliseen lauseeseen. Olisitko ymmärtänyt paremmin ilman sulkuja? Siis näin: ”P-P, onnistuisitko testaamaan, esim. keskelle tankoa jalan päästä?” Viesti oli siis tarkoitettu P-P:lle. Vaillinaisiahan nuo molemmat lauseet ovat, mutta vanha viisauskin sanoo, että jos ei ymmärrä puolesta sanasta, ei ymmärrä koko sanastakaan. Olen varma siitä, että P-P sen ymmärsi.

    ’Jos ei osaa kirjoittaa koko sanaa, ei kannata kirjoittaa sitä puoltakaan.’

    Vanha Särkijärveläinen viisaus.

    Ja edelleen: miksi KUMMASSA jonkun pitäisi putata 30 senttimetrin päästä keskelle tankoa vain nähdäkseen auttaako lipputanko siihen putoaako pallo reikään?? Kyllä tuolta matkalta sokea Reettakin saa pallon reikään tangolla tai ilman.

    Herää nyt jo, PG… tai siis, menisit jo nukkumaan…

    KL: Jos jalan (= 30,5 cm) mittaiseen puttiin tarvitsee lipputangon apua, niin ehkä kannattaa hakea apua niin optikolta kuin golfia opettavalta ammattilaiseltakin…

    Kuten muutkin ovat todenneet, puttitesti on paljon helpompi 30cm päästä kuin 3m päästä. Varsinkin kun minä yritintarkoituksellisesti putata myös reiän reunoille ja siten, että pallo pomppaa lipputangosta sivulle (tai reikään).

    Nämä minun ”amatööritestit” eivät ole mitenkään tieteellisiä, mutta itselle ne antavat fiilistä, miten puttaaminen on erilaista lipun kanssa – myös suht lähektä. Olen siis kertonut vain omista subjektiivisista kokemuksista, kuten siitä, miten tangon materiaali vaikuttaa tulokseen.

    Luulen, että aika monen kannattaa kokeilla itse, miltä tuntuu putata lipun kanssa ja miten lippu vaikuttaa eri kovuisilla puteilla. Olen myös yrittänyt ”fiilistellä” griinin lukemista lipun kanssa, mutta oma kokemukseni on, ettei lipun paikallaan olo helpota asiaa yhtään – ihan yhtä vähän kuin putterin roikottaminen (joka on ilmeisesti ammatilaisillakin jäänyt pois muodista). Ainakin näillä etelän nopeilla griineillä (tänäänkin stimp varmasti yli 3,3m)

    Mutta ehkä toistan itseäni, mutta lipputangon materiaalilla on iso merkitys ja kevyt & ohut laskuitutanko helpottaa muttaamista – kaikilta etäisyyksiltä. Terästangosta en ole mitenkään varma, jos ei taida olla haittaakaan, ellei tanko ióle ihan maksimipaksuinen.

    KL1

    Nyt vaikuttaa vahvasti siltä, että opettavien ammattilaisten markkinointilauseet menevät uusiksi:
    – täällä opit puttaamaan tankoon!
    – lipputankojen materiaalien salaisuudet paljastetaan täällä!
    – paksu vai ohut? Täällä kerrotaan kumpi ompi parempi!
    – lipputangon pituudella EI ole väliä!
    – miten saat pelikaverisi lopettamaan lipputangon nostelemisen!
    – pallon nostaminen kupista reiän reunoja ja lipputankoa koskettamatta!
    – tärkeintä on tanko reiässä!

    PG

    KL1, yritä ravistella itsesi hereille, vaikka myöhä jo onkin: ”Ei siis ollut kyse siitä, onnistuuko jalan mittainen putti paremmin lipulla vai ilman, vaan siitä kannattaako pelaajasta poispäin kallellaan oleva lipputanko suoristaa ennen puttia.”

    P.S. Kerrataanpa vielä:

    Putti-Possu
    Aina tulee uusia juttuja esiin kierroksella. Tänään pelasin kahden engelsmannin kanssa ja putattiin kaikki terästanko paikoillaan. Kavereilla oli kuitenkin tapana käydä varmistamassa, että tanko on reiän pohjalla suorassa, kun saavuimme griinille – ei siinä mitään.

    PG
    Tuli mieleen, että jos puttaamaan tultaessa lipputanko sattuisi olemaan kallellaan pelaajasta poispäin, niin kannattaisiko kuitenkin toimia kuten engelsmannit. P-P, onnistuisitko testaamaan? (Esim. keskelle tankoa jalan päästä).

    KL1
    Ja edelleen: miksi KUMMASSA jonkun pitäisi putata 30 senttimetrin päästä keskelle tankoa vain nähdäkseen auttaako lipputanko siihen putoaako pallo reikään?? Kyllä tuolta matkalta sokea Reettakin saa pallon reikään tangolla tai ilman.

    KL1, muistitko virheellisesti, että P-P:n pelikaverit (nuo engelsmannit) puttasivat ilman lipputankoa? Se saattaa olla selitys sille, miksi KUMMSSA tuollaisia kyselet.

    P.P.S.
    Kannattaako pelaajasta poispäin vinossa oleva lipputanko suoristaa ennen puttia engelsmannien tapaan vai jättää kallelleen?

    Sopivalla testillä tarpeeksi suurella puttimäärällä se selviää. Sata puttia molemmissa tapauksissa pienellä nopeus- ja suuntahajonnalla (= riittävän läheltä, esim 30 cm päästä reiästä) keskelle tankoa. Sivuosumien testaaminen luotettavasti tuskin onnistuu ilman puttikonetta.

    Tänään stimp 3,3 eli ainakin minulle ”sikaliukkaat” – oli jyrätty kisakuntoon heti aamusta. Puttasin koko kierroksen 1/2’ terästanko paikoillaan, mutta ei siitä hyötyä ollut jos ei haittaakaan, kun vaikeus griineillä oli ihan muuta. Testasin muutamalla griinillä ja tosiaan, terästangosta pallo aika usein pomppaa reiän viereen tilanteissa, joissa olisi varmaan muuten uponnut. (Mutta toki otos oli pieni)

    PG

    Testasin muutamalla griinillä ja tosiaan, terästangosta pallo aika usein pomppaa reiän viereen tilanteissa, joissa olisi varmaan muuten uponnut. (Mutta toki otos oli pieni).

    Molinarin testissä – normaalilla nopeudella sata puttia tangon kylkeen, sata puttia tankoa viistäen vs. vastaavissa suunnissa sata + sata ilman lippua – tuli esiin sama ilmiö. Ilmeisesti sivuosumissa pallon suunnan muutos on joskus melko maltillisillakin nopeuksilla liian iso, jotta törmäyksen aiheuttama pallon nopeuden aleneminen pystyisi sen kompensoimaan.

    Myös pelaajasta poispäin kallistuneen lipputangon tapauksessa esiintyy kaksi vastakkaiseen suuntaan vaikuttavaa tekijää: tankoa kallistettaessa reiän etuosassa oleva ”uppoamistila” kasvaa, mutta samalla pallon kimpoamissuunta muuttuu epäedulliseen suuntaan. Esim. jos tangon kallistuskulma on 5 astetta (2,4 m pituisen lipputangon yläpää on siirtynyt 20 cm sivulle) ja pallon nopeus on 2 m/s, pallo osuu kohtisuorasti tankoon pompaten takaisin samaan suuntaan (5 astetta yläviistoon). Sen sijaan samalla vauhdilla pystysuoraan tankoon osuessaan pallo kimpoaa alaviistoon noin 4 asteen kulmassa. Kummassa tapauksessa putti uppoaa?

    Pallon osuessa lipputankoon osa pallon liike-energiasta muuttuu muiksi energiamuodoiksi. Mikä sitten mahtaa olla pallon nopeus törmäyksen jälkeen? Vastaus riippuu suuresti lipputangon materiaalista ja paksuudesta (jonka P-P:kin oli jo testeissään havainnut) sekä monista muista tekijöistä. Matemaattisesti vinon tangon ongelmaa ei kannata yrittää ratkaista – liian monta (tuntematonta) muuttajaa. Yksinkertaisetkin laskutoimitukset kuitenkin osoittavat, että tuota kannattaa testata. Vai kannattaako sittenkään? Aika harvoin taitaa kilpailuissa tulla esiin tapaus, jossa kyseisestä testitiedosta voisi olla hyötyä.

    P.S. Ehkä ensi kesänä teen tuon testin. Ihan mielenkiinnosta vain. Mutta korkeintaan 30 cm päästä reiästä. Jalan etäisyydeltä keskiosuman saaminen tankoon ei ole enää varmaa…

    Vastaus riippuu suuresti lipputangon materiaalista ja paksuudesta sekä monista muista tekijöistä

    Mutta siis kaikista suurin vaikutus omasta kokemuksesta on lipputangon keveys, eli kevyt tanko antaa periksi (pääosin väljässä reiässä ja osin taipumista), mutta raskaampi terästanko ei juuri hievahda. Tätä on varmaan aika vaikea laskea, mutta itse kunkin kannattaa testata oman tuntuman saamiseksi (puttaaminen on aika paljon fiilistä ja itseluottamusta)

    PG

    kaikista suurin vaikutus omasta kokemuksesta on lipputangon keveys eli kevyt tanko antaa periksi (pääosin väljässä reiässä ja osin taipumista), mutta raskaampi terästanko ei juuri hievahda

    Varmasti juuri näin. Fysiikan lait tukevat vahvasti näitä havaintoja.

    Markkinoilla on lasikuitutankoja, joiden alapäässä on kaksi vaihdettavaa kumirengasta. Niiden ansiosta tangot pysyvät aina takuuvarmasti suorassa (kuppiin nähden). http://goldenpro.fi/wp-content/uploads/2013/12/o-rings2.png Kumirenkaat poistavat myös reiän väljyyden vähentäen tangon periksiantavuutta. Tangon massa on ehkä vain kolmannes vastaavan terästangon massasta. Keveys lieneekin tällaisen lasikuitutangon ominaisuuksista kaikkein suurin putin uppoamista avittava tekijä.

    Tuo Molinarin testi jäi mietityttämään, kun oma kokemus on päinvastainen. Tanko reiässä tulee vähemmän lipoutteja, kun pallo tavallaan kiilautuu tangon ja reiän reunan väliin. Olisikohan sillä vaikutusta, että toisilla kentillä griinin pinta on kovempi, kotikentällä* pinta on pehmeä ja reuna antaa hiukan periksi.

    *: Mulla on jonkin verran kokemusta tangon kanssa puttaamisesta, kun kotikentällä ei aina saa peliseuraa. Kun pelaan yksin, en ole vuosikausiin jaksanut nostaa tankoa.

    (Jatkossa pidän tangon reiässä, se nopeuttaa peliä ja jos sillä jokin vaikutus on, niin positiivinen.)

    PG

    Minua jäi mietityttämään Molinarin ja MyGolfSpyn testitulosten ristiriitaisuus. Molemmissa ”puttattiin” Perfect Putterilla, mutta muuten koejärjestelyissä oli eroja: Molinarin testi tehtiin tasamaalla 100 puttia /suunta/vauhti sekä ilman lippua että lipulla lasikuitutankoa käyttäen. MyGolfSpyn testi tehtiin lisäksi myös ylä- ja alamäkeen sekä sivukaltevalla pinnalla, mutta nähdäkseni vain 5 puttia/suunta/vauhti sekä lasikuituista että terästankoa käyttäen. Myös puttinopeuksissa oli eroa. Erot testijärjestelyissä eivät kuitenkaan yksin voi selittää testitulosten eroja. Toivottavasti testejä tehdään vielä lisää.

    KL1

    Lisää testejä:

    Hyvin yhtenevä minun omakohtaisten testien kanssa. Näissä ei tosin tullut esiin tilanne, jossa reikä oli suht väljä ja etenkin kevyt tanko pääsi liikkumaan reiässä, jolloin lasikuitutanko oli erityisesti helpottava. Erityisesti tämä korostui tilanteissa, joissa putti oli hieman liian kova, jolloin lippu pysäytti suoran putin kuppiin, vaikka se olisi muuten pompannut takareunasta yli.

    Hienoa että tulee lisää testejä sekä tietoa aiheesta..Silti on hyvä pitää mielessä että lipun vaikutus (pois tai paikoillaan) on vain pieni yksityiskohta suuremmassa kokonaisuudessa.

    Tärkeintä tässä nimenomaisessa sääntöuudistuksen kohdassa on mahdollisuus vaihtoehtoon. Jokainen pelaaja saa ja voi tehdä valintansa lipputangon osalta oman halunsa mukaan.

    Sillä seikalla, putoaako pallo helpommin reikään lipulla vai ilman, ei ole ainakaan omaan peliini mitään erityistä merkitystä. Jo viime kesän kokemuksien perusteella voi sanoa että ”pullon henki on karannut lopullisesti”. Pääsääntöisesti en tule enää koskaan nostamaan lippua reiästä omaa puttiani varten. Toki voin joskus putata myös ilman lipputankoa tai jos tarpeellista, nostaa lipun kaverin suoritusta varten jne. Kohteliaisuus ja muiden pelaajien huomioiminen helpottaa kaikkia.

    Käytäntö on osoittanut lipun kanssa sohlaamisen olevan:
    A) täysin turhaa ja golf’in pelaamisen kannalta ylimääräistä hommaa.
    B) se myös hidastaa pelaajien/ryhmien etenemistä kentällä.
    C) lipputangon paikoilleen jättäminen helpottaa suunnan, etäisyyden ja kallistusten arviointia (=mielestäni paras ja suurin etu pelaajalle)
    D) harjoituskierrosten tuloksilla ole (ainakaan itselleni) mitään merkitystä. En ole enää aikoihin merkkaillut tuloksiani korttiin, poislukien tietysti kilpailut.
    E) lipputangon poisottaminen on muutenkin merkityksetöntä klubituupparille. Jos tangon kupissaolosta joskus hyötyisi niin HCP-tasuri hieman putoaa. Ja toisaalta jos lipputangosta olisi haittaa niin HCP joustaa ylöspäin. Mutta kuten jo sanottu, käytännön merkitys tuloksen suhteen lienee varsin vähäinen.
    F) kun lipun paikoilleen jättäminen yleistyy se osaltaan ripeyttää ja joustavoittaa kaikkien peliryhmien etenemistä. Erityisesti silloin kun kentällä on paljon pelaajia. Juuri tämä on ollut sääntöuudistuksen tavoitteena.
    G) ammattilaisille ja muillekin ilman tasoitusta pelaaville on tietenkin tärkeä tietää mikä/miten parhaiten helpottaa tuloksen tekemistä. Heidän kohdallaan jo pienetkin edut ja haitat ovat merkityksellisiä.

    Kaikkein hienointa tässä sääntöuudistuksessa (kokonaisuudessaan) on se että oma pelaaminen selkiytyy ja osin helpottuukin mikä varmasti tulee näkymään myös jossain määrin ripeimpinä kierroksina. Koen sen pelkästään positiivisena asiana.

    Toivon samaa muillekin. Enkä usko että koituisi haittaa kenellekään.

    PG

    Hyvin yhtenevä minun omakohtaisten testien kanssa.

    Yhtenevä myös Molinarin normaalinopeudella (medium) tehdyn testin kanssa. (Normaaliluokkaa olivat nopeudet tässä uudessa testissäkin).

    Annika Sörestam kirjassaan ”Joka lyönnillä tulee olla tarkoitus” korostaa valmistautumisrutiinien merkitystä ja sitä, että näitä rutiineja käytetään harjoituskierroksilla ja kilpailuissa (ja soveltuvin osin myös rangella).

    Minä pyrin pelaamaan samoilla rutiineilla niin kilpailuja kuin harkkakierroksia – ja myös suunnilleen samalla pelinopeudella, jos edeltävät ja oma ryhmä sen mahdollistavat. Siten ainakin minulle on aika vieras ajatus, että esim. tuo lipun kanssa tai ilman puttaaminen olisi ”yhdentekevää”. Minä merkkaan harjoituskierroksillakin aina tulokset ja jotenkin golfin idea on pyrkiä pelaamaan mahdollisimman hyvä tulos. Hyväksyn gloffaren ”laissez faire” tyyppisen pelailun, mutta aika moni pelikavereistani haluaa kuitenkin pelata hyvän tuloksen ja merkitä myös tuloskorttiin – myös ei-tasoituskierroksilla.

    Pelasin tänä vuonna reissussa 15 kierrosta ja pyrin puttaamaan aina lipputanko kupissa. Silti hieman hämmentää, kun kesken omaa valmistautumista toinen pelaaja tai joku cädeistä kävi nostamassa lipun pois kupista, eikä halunnut nipottaa ja pyytää lippua takaisin (varsinkin kun olivat vieraskielisiä kaikki). Voi olla, että tähän tottuu ajan myötä, mutta ainakin oma keskittyminen ei ollut parasta.

    Putti-Possu: Hyväksyn gloffaren ”laissez faire” tyyppisen pelailun, mutta aika moni pelikavereistani haluaa kuitenkin pelata hyvän tuloksen ja merkitä myös tuloskorttiin – myös ei-tasoituskierroksilla.

    Juuri näin..vielä parikymmentä vuotta sitten pelasin ja harjoittelin itsekin erittäin tuloshakuisesti. Mutta ajat ja edellytykset (edes omalla) huipputasolla pelaamiseen muuttuvat. Oma suoritusfilosofiani on perustunut (niin golf’issa kuin muissakin lajeissa) kaikkien maneereiden ja suorituksen kannalta turhien rutiineiden sekä ylimääräisten sähellyksen täydelliseen välttämiseen. Siitäkin huolimatta että näen TV:stä eräiden maailman parhaiden pelaajienkin ”syyllistyvän” tällaisiin. Toisaalta tiedän etteivät he ole huippupelaajia turhien maneereidensa ansiosta vaan niistä huolimatta.

    Nykyään haen pelikierroksilta hyviä suorituksia eikä tuloksella sinällään ole merkitystä. Kaikkein suurimman mielihyvän minulle tuottaa pelikavereiden onnistumiset.

    Eikä niitä hupikierrosten tuloksia tarvitse merkata lapulle..birdiet ja bogit (huonommista puhumattakaan) muistaa helposti ja loput onkin sitten par’eja. Kilpailut on asia erikseen niissä pelataan tietysti tuloksesta.

    Tärkeintä harrastuksen puitteissa on mukava peliseura, hyvät kentät ja edes jossain määrin asialliset suoritukset. Nimenomaan tuossa järjestyksessä.

    Olen myös erittäin innostustunut siitä että uusien sääntöjen myötä golf’in pelaaminen muuttuu paljon positiivisempaan, joustavampaan ja suvaitsevampaan suuntaan. Verrattuna aikaisempaan, kielloilla ja kaikenkarvaisilla rangaistuksilla ohjeistettuun pelaamiseen.

    Pelasin kymmenkunta kierrosta uusilla säännöillä pääosin vaihtuvista pelaajista koostuneissa ryhmissä. Vallitseva käytäntö tuntui olevan, että haluttiin pelata ilman lippua – ainakin lyhyemmät, alle 2 – 3 metriset putit. Terassikeskusteluissa perusteluina tälle oli yleisesti, että puttaaminen lipun kanssa tuntui jotenkin ”vain pelailulta”.
    Käytännössä tämä käytäntö johti myös siihen, että jos/kun yksikin peliryhmästä halusi pelata ilman lippua, niin perinteisillä ”kauimmainen puttaa ensin”-, merkkaus-, yms. -rutiineilla toimi myös koko ryhmä. Turhalta hosumiselta saattoi ryhmässä muista tuntua, jos joku meni väliin puttaamaan pallonsa lipun kanssa reikään asti. Edestakaisiin lipputankosulkeisiin ei onneksi päädytty kertaakaan.
    Otin tavakseni toisella teeboxilla kysyä, josko avausvuorojen suhteen kaikille sopii readygolf. Siltä osin pelin sujuvoittaminen tuntui menneen läpi – ainakin ilman ilmituotuja vastalauseita.

    gloffare: Olen myös erittäin innostustunut siitä että uusien sääntöjen myötä golf’in pelaaminen muuttuu paljon positiivisempaan, joustavampaan ja suvaitsevampaan suuntaan. Verrattuna aikaisempaan, kielloilla ja kaikenkarvaisilla rangaistuksilla ohjeistettuun pelaamiseen.

    Minä en ole kyllä näistä ”positiivisempaan, joustavampaan ja suvaitsevampaan” muutoksia huomannut. Yhden käden sormin on laskettava ne kohdat, jossa rankkuja ei tule (kaksoiskosketus, hiekkaan kosketus, jne), mutta samalla on tullut yhtä monta uutta kohtaa, joista rangaistaan (cädin linjaus, mailalla linjaus, lipputangon väärä huolto, jne). Ready golf oli jo aikaisemminkin suositus, joten sekään ei muuttunut. Eli tässä suhteessa gloffarella on kyllä ”punavihreät” silmälasit.

Esillä 25 viestiä, 351 - 375 (kaikkiaan 545)

Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.

Etusivu Foorumit Säännöt Lipputankorumbaa 2019