Markku ”Näppis” Leinosen kolmanneksi viimeistä päivää Tourillaan voidaan luonnehtia monella tavalla upeaksi ja ainutlaatuiseksi. Maanantaina Ahvenanmaalla pelattujen 72 reiän jälkden sankari seurueineen vaihtoi seuraavana aamuna Katajanokalla Viking Linen aluksen häntä odottaneeseen merivoimien uiskoon joka kuljetti Isosaareen. Saarella on pelattu metsään, kallioille sekä rantaan talkoovoimien rakennetulla yhdeksänreikäisellä kentällä jo 80-luvun lopulta. Reiät ovat lyhyitä (60-148 metrisiä ) ja erittäin vaativia, viheriöt pieniä mutta olosuhteet huomioiden hyvässä kunnossa. Koska saari on erityislupakohdetta, pelikierrosten määrä on vähäinen. Suomenlinnan Rannikkorykmentin komentaja Juhani Karjomaa isännöi vierailua, kentän suunnittelusta ja käytännnön hoidosta pitkälti vastuussa oleva kiinteistöesimies Risto Pakarinen toimi peliseurana. Kentänhoitokulut ovat vuodessa talkootyöstä johtuen vain 2000-3000 euroa, ainoa hankinta joka kenttää varten on tehty on griinileikkuri. Viheriöiden reiitys ja ilmastointi suoritetaan edelleen talikolla…. Maailma on pieni ja Näpiksella tuttuja joka puolella maata. Pakarinen on ollut toistakymmentä vuotta Paltamon jäsen ja yhteistä pelikokemusta hänellä on Näppiksen kanssa Kainuu Openista 90-luvulta. Jo pelkästään maisemat ovat niin komeita saarella joka sijaitsee kymmenen kilometiriä Kauppatorilta, että alueella voisi tilaisuuden tullen viettää pidempäänkin. Tilaa ei ole ollut paljoa käytettäväksi, kekseliäisyydellä tämä yhdeksän reiän testi kyllä mittaa mainiosti osaamista ja lähipeliä. Toinen reikä joka on kentän pisin (148 metriä) pelataan hiekkarannan ja lentopallokentän yli. Vaikeudesta kertoo sekin, että kenttäennätys 57 lyöntiä (+3) on 90-luvulta ja maajoukkueessakin pelanneen Patri Pulkkisen nimissä. -Tämä oli aivan upea paikka. Kyllä sai olla tarkkana lyöntien kanssa. Tällaisia pitäisi olla Suomesa enemmän, käden taito paranee kun näitä kiertää, Näppis totesi.
Bö,karsissa kymmenen reikä,ä, ja makeat lö,ylyt
Myös vierailu ja tutustuminen Amerin kentälle Bökarsiin, Porvooseen oli ohjelmassa. Näppiksen rautamailat ovat Amerin omistaman Wilsonin Sam Sneadit joilla hän on pelannut 90-luvun alusta alkaen. -Olen minä uusia kokeilllut, mutta nämä ovat aina vain tuntuneet parhaimmilta. Viestintäjohtaja Max Alfthan oli ryhmää vastassa ja kartanon päärakennuksessa nautitun kevyen lounaan jälkeen Näppis lähti kiertämään Kosti Kurosen 80-lun loppupuolella suunnittelemaa kenttää. Bökars toimii Amerin edustustilana. Kun yhtiä osti 80-luvulla McGreogor välinemerkin, päätti silloinen pääjohtaja Heikki O. Salonen että oma kenttäkin pitää olla. Käsky kävi hankkia lisää maita Bökarsin naapurustosta. Kenttä rakennettiin osittain vaikeakulkuiseen metsää rahaa säästämättä. Lopputulos on hyvin mielenkiintoinen, muutaman rannan lähistöllä kulkevan reiän lisäksi todellisen testin muodostavat kapeat metsäreiät. Kentän neljäs reikä, lyhyt par-nelonen rantaa kohden, niemen nokass olevalle viheriölle lukeutuu Suomen ehdottomasti kauneimpiin. Reikänäkin se on mitä mainioin. -Ei tämä mikään helppo kenttä ole, tuollla metsäreiíllä saa olla tarkkana. Jo toinen aivan upea paikka peräkkäin, kuusi paría ja kolme bogeyta kierroksellaan tehnyt Näppis summasi. Urakkaa jatkettiin vielä ylimääräisellä kymmenennellä reiällä. Mereltä päin, toiselta niemeltä neljännen viheriölle veden yli on matkaa Näppiksen etäisyysmittarin mukaan 142 metriä. Näppiksen kaksi ensimmäistä palloa sujahtivat veteen, kolmas jo viheriölle. -Tämä se vasta todella upea reikä olisi, mutta suurimmalle osalle tietysti liian vaikea. Sopii nimenomaan päivän päätteeksi eriryiskilpailuksi, Näppis jatkoi. Kiireisestä aikataulusta huolimatta Alfthan vei vielä vieraat savusaunaan josta Näppis tuntuikin saavan varsin hyvän vireen Laajasalon kierrokselleen…
Unelmakierros toi kenttä,ennä,tyksen Laajasalossa
Laajasalossa, Repossarentiellä meren rannalla on pelattu golfia vuodesta 1959. Kenttä on kuusireikäinen ja vuosien saatossa siitä on kasvanut varsin siisti sekä idyllisen oloinen. Istuu maisemaan mainiosti on osuva sanonta. Sadat uudet pelaajat saavat vuosittan kentälllä ensimmäisen kosketuksensa lajiin. Kentällä pelaa säännöllisesti myös kokeneempia pelaajia, kierroksia on kauden mittaan noin 10.000. Jaana Kiikka on miehensä avittamana emännöinyt kenttää vuodesta 1990. Näppis oli toivottu, odotettu vieras ja televisiokameratkin olivat paikalla paltamolaisen kierrosta seuraamassa. Vierestä peliä seuranneena voi liioittelematta sanoa, että Näppis pelasi loistavan kierroksen osittain kapealla kentälä jolla lyötävät matkat ovat sadan metrin molemmin puolin. Merta kohden pelattava toinen reikä on vaikein, pituutakin on 135 metriä. Näppis takoi pallojaan erehtymättä lipun viereen 2-8 metrin päähän ja upotti kuudesta birdieputistaan kolme. Tulos 15 lyöntiä on uusi kenttäennätys, edellinen parani kahdella. -Hyvin minä pelasin , todella hyvin. Vaan on se pienestä kiinni, kakkosella avaus meni lähes oksien välistä. Jos olisi osunut, tulos olisi voinut olla katastrofi. Ja sitten jäi kyllä pari kunnon birkkupaikkaa käyttämättäkin, Näppis mietti kieroksen jälkeen onnitteluja vastaanottaessaan. Miten kova tuo kenttäennätys 15 lyöntiä sitten on? Sanoisin, että todella vaikea rikottavaksi huippupelaajillekin. Laajasaloa voi suositella vierailukohteeksi kaikentasoisille harrastelijoille. Maisema ja tunnelma palkitsevat.
Lö,fkullassa eagle sekä, kolmen ryhmä,n ohitus samala tiiauspaikalla
Aurinkoisena ja lämpimänä päivänä matka jatkui vielä Löfkullaan, Turuntien varrelalla sijaitsevaan golfkeskukseen jossa oli vielä kello 20.30 täysi vilinä päällä. -Tulitte kesän toistaiseksi vilkkaimpana päivänä, väkeä on ollut jonoksi asti koko illan sekä rengella että kentällä, kertoi Löfkullassa opettava Pete Seppälä. Kierros päätettiin aloittaa vasta lähempänä kymmentä, silloinkin väkeä oli vielä kaikkialla muualla paitsi ykkösreiällä. Löfkullan menestys perustuu varmasti paitsi sijaintiin, myös toimivaan kokonaispakettiin sekä rentoon ilmapiiiin. Yhdeksänreikäisellä kentällä on kolme erittäin lyhyttä par-nelosta, muut ovat kolmosia. Tilaa on riittävästi, kenttäkin varsin pelattavassa kunnossa. Näppis aloitti kolmella bogeylla , vireen löydettyään lopputulokseksi tuli erittäin hyvä yksi yli. Päivän kruunasi 203 metrisellä par-nelosella tehty eagle. Avaus draiverilla viheriölle ja putti sisään. Vakuuttava suoritus. Jotta peli olisi ehditty saattaa loppuun, suoritettiin nimenomaan eagle-reiällä (7:s) tiiauspaikall kolmen ryhmän ohitus. Aloittelijoiden golfinnostuksesta Löfkullassa kertoo paljon se, että kellon oltua 22.25 seitsemännellä tiiauspaikalla tosiaan oli kolme ryhmää odottamass. Näppiksen peli päättyi 22.45. Tällöin oli jo lähes pilkkopimeää. Päivän kaikki neljä vierailukohdetta olivat erittäin antoisia. Alkuperäisen suunnitelman mukaanhan Näppiksen piti pelata vain kaikki ”viralliset kentät” joita on noin 150. Ohjelmaan otettin lopulta myös par-kolmoset sekä tiedossa olevat muut epäviralliset kentät. Hyvä niin, tiistaipäivä oli todella upea ja myös Näppikselle paljon kokemuksia antanut. Keskiviikkona onkin edessä melkoinen savotta. Jo aamulla kello 5.30 Loimijoen 18 reikäisen kentän kiertäminen, tämän jälkeen Nurmijärvi 27+ 9 reikää, päivän päätteeksi vielä Hyvinkäällä täysi kierros. Tour päättyy Kytäjälle torstaina noin kello 17.30.