Tuoreet tutkimustulokset vahvistavat käsitystä matalatehoisen harjoittelun kuntoa kohottavasta vaikutuksesta.
Onko golf muka urheilua? Hyvä jos liikuntaa! Väitteen heittää moni lajia tuntematon aika herkästi ja puolivillaisesti. Suomessa urheileminen yhdistetään herkästi äärimmäisen fyysisen ponnistelun, kuten suurten rautojen nostelemisen tai rajuun kestävyysurheilusuorituksen, eikä golfilla ole mitään tekemistä niiden kanssa. Lajin vaatimukset ovat etenkin taidossa ja paineensietokyvyssä.
Liikunnaksi golf sentään yleisesti kelpuutetaan. Sen huomaa harrastajikin alkukaudesta nopeasti, kierros kävellen käy liikunnasta! Pari tammikuussa julkaistua tutkimustietoon pohjautuvaa artikkelia luovat tai pikemminkin vahvistavat kuvaa siitä, että golf saattaa olla lajina hyvinkin tehokkaasti paitsi kuntoa kohentava myös elinikää pidentävä.
Golfin suotuisat terveysvaikutukset linkittyvät ennen kaikkea kävelyyn, jonka on tutkitusti osoitettu olevan ihmiselle poikkeuksellisen terveellistä. Esimerkiksi hiljattain julkaistu brittiläinen tutkimus (linkki artikkeliin) osoittaa, että yksittäisistä liikuntamuodoista juuri kävelyllä on suotuisimmat terveysvaikutukset.
Selitystä on haettu mm. ihmisen evoluutiosta. Vuosituhansien ajan ihminen oli jatkuvasti liikkeellä oleva metsästäjäkeräilijä, joka liikkui lähes poikkeuksetta kävellen, joten ihmisen elimistö on sopeutunut kävelemiseen eikä voi hyvin, jos liikettä ei ole riittävästi.
Kaupungistunut elämäntapamme taas on vähentänyt kävelemistä merkittävästi. Koiranulkoiluttajat askeltavat riittävästi, mutta vähintäänkin monelle muulle golf voi tarjota pelastuksen: golfkierroksen aikana kävellään keskimäärin kymmenisen kilometriä!
Käveleminen paitsi pitää terveenä myös kasvattaa kuntoa.
UKK-instituutti julkaisi tammikuussa (linkki artikkeliin) yhteenvedon koordinoimastaan meta-analyysista, joka osoittaa matalatehoisen kestävyysharjoittelun tuottavan merkittäviä terveysvaikutuksia jo lyhyessä ajassa. Tutkimus kokoaa ensimmäistä kertaa yhteen tutkimusnäytön kevyemmän harjoittelun vaikutuksista, joita ei aiemmin ole systemaattisesti tarkasteltu. Tutkimuksen mukaan kestävyyskunto kasvoi matalatehoisen harjoittelun ansiosta nopeasti ja sydän- ja verisuoniterveys parani.
Meta-analyysiin sisällytettiin 50 satunnaistettua ja kontrolloitua tutkimusta, joissa tarkasteltiin perusterveitä 18–65-vuotiaita, pääosin vähän liikkuvia aikuisia. Harjoittelujaksot kestivät vähintään kolme viikkoa, ja harjoittelun teho oli enintään 75 % maksimisykkeestä tai 60 % maksimaalisesta hapenkulutuksesta.
Tulosten mukaan matalatehoinen harjoittelu paransi erityisesti kestävyyskuntoa, kuten maksimaalista hapenkulutusta, ventilaatiokynnystä ja suorituskykyä polkupyöräergometritestissä. Myös sydän- ja verisuoniterveyteen liittyvät tekijät, kuten verenpaine ja veren rasva-arvot, paranivat systemaattisesti, mutta vaikutukset olivat vähäisempiä kuin kuntomuuttujissa.
Harjoittelun teholla havaittiin olevan yllättävän vähän vaikutusta useimpiin tuloksiin. Maksimaalinen hapenkulutus oli muuttujista ainoa, jossa korkeampi harjoitteluteho oli yhteydessä suurempaan kehitykseen. Tulos indikoi sitä, että hapenottokyvyn kehittäminen vaatii kovatehoisempaa harjoittelua matalatehoisen rinnalle.
Matalatehoisen harjoittelun hyödyt ilmenivät nopeasti. Toisaalta harjoitusjakson pidentäminen kuudesta kahteentoista viikkoon tai pidemmäksi ei tuonut lisähyötyjä ilman harjoittelun tehon kasvattamista. Tulos on linjassa sen käsityksen kanssa, että ihmisen elimistö sopeutuu harjoitteluun nopeasti ja siksi kehitys vaatii uudenlaisia, usein kovempia ärsykkeitä.
Tulokset osoittavat, että jo kohtuullisella ja kevyellä liikunnalla voidaan saavuttaa merkittäviä terveys- ja kuntovaikutuksia.
Juu kunto nousee kohisten. Niin monet vetää kaikki kierrokset autolla, siihen oluet kyytipojiks,
Kyllä lähtee kunto koheneen 🤣👍⛳
Kuten moni on havainnut, yksi aktiivisen golfkesän terveysvaikutuksista on painon putoaminen. Itselläni se on yleensä noin 5 kg, joinain kesinä jopa enemmän. Kuuntelin joskus 1980-luvun lopulla fysiologian professorin, Turun yliopiston rehtorin, Kaarlo Hartialan luentoa liikunnan vaikutuksista painoon. Hän kertoi näin: ”Kun mies pelaa tennistä yhden tunnin ajan, hänen energiatarpeeseensa riittää kehon hiilihydraattivarasto. Rasvaa keho alkaa nimittäin käyttää vasta toisen liikuntatunnin aikana. Sen vuoksi mies laihtuu enemmän golfatessaan, koska rasitus on pitäaikaista, jolloin rasvaa kuluu 2-3 tunnin ajan.”
Fysiologian tuntemus on tainnut vähän kehittyä sitten 1980 luvun ja nykyään taidetaan ajatella ettei sillä ole merkitystä polttaako sitä rasvaa suorituksen aikana vai sen jälkeen.
Oleellista golffissa taitaa olla, että kierroksen aikana kuluu yksinkertaisesti paljon energiaa ja sen pystyy toistamaan usein ilman suurempia loukkaantumisriskejä.
Tämä sama tutkimustulos uutisoidaan täällä aina vuoden välein. Eli yllättäen kunto nousee ja terveys paranee kun liikut säännöllisesti. Ei siitä tietysti mitään haittaa ole ja hyvä jos kannustetaan ihimisä golffaamaan, mutta vähän ihmetyttää kun samaa itsestäänselvää asiaa tutkitaan vuoden välein. Ei sillä taida olla paljon merkitystä onko liikunta suoritettu ilman mailoja vai mailojen kanssa. Mailojen kanssa se on vaan tietysti hauskempaa ja sen vuoksi ihmiset tekevät sitä säännöllisemmin.