Homeiden torjunta on lumettoman talven merkittävimpiä hoitotoimenpiteitä golfkentillä.
Suomessa lumiraja menee tällä hetkellä karkeasti arvioituna Oulu–Joensuu-linjalla. Sen eteläpuolella ei ole ollenkaan lunta tai sitä on hyvin vähän. Suomen golfkentistä roima osa sijaitsee kyseisen linjan alapuolella. Lumeton talvi kutkuttaakin golfareita leikittelemään ajatuksella, että pääsisikö kauden aloittamaan keväällä jo ”hyvissä ajoin”.
Lumettoman talven positiivisia puolia on, että lumien poistamisesta ei tarvitse kentillä huolehtia.
”Eri ruoholajeille on olemassa tietyt raja-arvot, kuinka pitkään ne kestävät lumipeitteen alla oloa. Mitä pidemmälle lumettomuus jatkuu, niin sitä pienempi on todennäköisyys lumipeitteen aiheuttamille vaurioille”, sanoo Golfliiton kenttäasiantuntija Jari Koivusalo.
Lumen ja jään pysytellessä poissa, joudutaan golfkentän hoidossa olemaan tuntosarvet herkkänä homeiden kanssa.
”Tällaisissa kosteissa olosuhteissa mitä nyt on ollut, kun ruoho ei kuitenkaan uusiudu, iskee monesti homeet. Ja nimenomaan sen kanssa joudutaan olemaan tarkkana, että ruoho ei jäisi homeessa lumipeitteen alle. Se on pahin, mitä voisi tapahtua. Niinpä mahdollisten homeiden torjuntaan joudutaan kentillä varautumaan”, Koivusalo jatkaa.
Kenttien ollessa vielä tammikuussakin auki aiheutuu siitäkin rasitusta uusiutumattomalle ruoholle. Toki kentän kulutuksen negatiivinen merkitys ei ole niin suuri kuin homeiden.
Lumeton talvi luo teoriassa mahdollisuuden kenttien avaamiseen aikaisemmin kuin yleensä.
”Jos homevaurioiden torjunnassa on onnistuttu, niin en näe mitään estettä sille, että pelikausi pitenisi myös vuoden alkupäästä. Loppupäästähän se on jo pidentynyt monella kentällä.”
Lumettomasta talvesta huolimatta kaikki ei ole kuitenkaan niin yksinkertaista.
”Paljon riippuu kosteudesta ja siitä millaisella pohjalla kenttä on. Jos kenttä on esimerkiksi savipohjalla ja siellä on paljon vettä, niin se voi olla haaste avaamiselle. Hirveän vetinen kenttä ei kestä kulutusta, kun kuitenkin talvi on rasittanut sitä ja on ollut useampi kuukausi ilman kasvua. Hiekkapohjaisilla kentillä, missä ei ole vesiongelmia pelikausi voi pidentyä huomattavastikin”, Koivusalo selventää.
Luonnollisesti kentän mahdolliseen aikaiseen avaamiseen vaikuttaa muun muassa se, miten kenttä on rakennettu ja millaiset kuivatusjärjestelmät kentällä ovat.
Kentän talvehtimisen kannalta lumeton ja kuiva talvi olisi ihanteellinen. Mikäli mietitään silti perinteisempää Suomen talvea, niin Koivusalon mukaan muutama seikka saisi olla kohdillaan.
”Parasta olisi, että talvi ei tulisi hirveän aikaisin. Mutta sitten kun se tulee, niin ensin olisi vähän pakkasta ilman sateita siten, että maa pakastuisi kuivana. Siihen kuiva lumi päälle, joka pysyisi siinä. Lumi saisi sitten keväällä haihtua suurimmaksi osaksi taivaan tuuliin, ettei se sulaisi vedeksi kentälle. Keväällä olisi hyvä olla myös lämmin, jolloin kastelujärjestelmät saataisiin toimimaan pikaisesti ja kasvu hyvin käyntiin.”
Yksiselitteistä totuutta ei kaikesta huolimatta ole olemassa. Talvella olosuhteet saattavat näyttää kentällä erittäin optimaalisilta, mutta siitä huolimatta keväällä paljastuu vaurioita. Toisaalta kaikki luojan suomat antimet voivat olla sieltä huonoimmasta päästä, mutta kenttä onkin talvehtinut erinomaisesti.
”Oli sitten lunta tai ei, niin on tärkeää saada ruoho jäämään vahvassa kunnossa talvehtimaan.”
