Matala lämpötila yhdistettynä pehmeisiin väyliin, voi pudottaa keskivertolyöjän avauksia helposti parikymmentäkin metriä kesäkeleihin verrattuna.
Viileällä säällä pelaaminen on yleistynyt Suomessa vuosi vuodelta. Kenttiä avataan tai pidetään mahdollisuuksien mukaan auki myös talvikuukausina, jolloin lämpötila on varsin alhainen.
Monet varsinaisen pelikauden ulkopuolella pelanneet ovat huomanneet, ettei pallon lentokapasiteetti ole viileällä tai kylmällä säällä samanlainen kuin keskikesällä.
Ilman lämpötilan vaikutusta golfpalloon voidaan selittää lämpölaajenemiskertoimen avulla. Toisin sanoen, materiaalit – kuten golfpallo – laajenevat tai supistuvat lämpötilasta riippuen, vaikuttaen siten niiden ominaisuuksiin.
Golfpallo reagoi ilman lämpötilaan välittömästi osuman jälkeen. Kylmä ilma on lämmintä ilmaa tiheämpää, jolloin se tuottaa pelivälineeseen ylimääräistä ilmanvastusta. Jokainen viiden asteen muutos lämpötilassa suuntaan tai toiseen, vaikuttaa vajaan kahden metrin verran pallon kantavuuteen.
Se tarkoittaa karkeasti ottaen sitä, että keskivertolyöjä voi saavuttaa kymmenisen metriä pidempiä lyöntejä 30 asteen helteessä verrattuna lämpötilaltaan viisiasteiseen pelipäivään.
Olen vaihtanut pehmeämpään, matalan kompression palloon viileässä säässä.
Oma merkityksensä on lisäksi väylän kovuudella. Viileässä alkukevään tai loppusyksyn säässä kentän pinta on tyypillisesti pehmeä, jolloin pallo ei suuremmin rullaa putoamisensa jälkeen. Tällaiset olosuhteet yhdessä matalan lämpötilan kanssa voi helposti lyhentää avauksia jopa 20 metriä.
Kun golfpallo kylmenee, se menettää nopeuttaan useita kilometrejä tunnissa. Tämä ilmenee pituuden menetyksenä. Ilman optimaalisena lämpötilana pallon ”toiminnan” kannalta pidetään 20–30 astetta.
Silläkin on merkitystä, kuinka pelaajat varjelevat pallojaan kylmältä ilmalta. Bägejä säilytellään usein auton tavaratilassa tai kylmässä varastossa, mikä tarkoittaa sitä, että pallot ovat ykköstiillä huomattavasti huonelämpötilaa kylmempiä.
Pallon lento-ominaisuudet alkavat pudota selvästi, lämpömittarin laskiessa alle kymmenen asteen. Kuva: Getty Images
”Minulla oli tapanani pitää kotonani tusina palloja lämpöpatterin alla ennen kierrosta. Saatoin sitten vaihtaa lämpimän pallon peliin aina joka toisella reiällä. Se oli välttämätöntä, sillä kotikaupungissani Crosbyssä on lähes aina kylmä”, PGA Tourilla toisen maailmansodan jälkeen uransa luonut Gary Middlecoff kertoi vuonna 1980 Golf Digestissä julkaistussa artikkelissa.
Samassa jutussa ex-ammattilaispelaaja ja golfvalmentaja Bob Toski totesi kylmän ilman vaikuttavan yhtä hyvin grippeihin, tehden niistä kovemmat ja saaden varsista jäykemmän tuntuiset. Toki edistynyt teknologia on sittemmin korjannut Toskin(kin) kokemuksia.
Molemmat edellä mainitut henkilöt pelasivat aikakaudella, jolloin parhaiden pallojen kuoret oli valmistettu helposti ”kolhiintuvasta” balatasta. Mutta myös tämän päivän ammattilaiset vaihtavat palloja kylmällä ilmalla. Jotkut, kuten Phil Mickelson, saattaa vaihtaa pallonsa ajoittain jopa toiseen malliin.
”Olen vaihtanut pehmeämpään, matalan kompression palloon viileässä säässä. Pehmeämpi pallo puristuu helpommin kokoon kylmällä ilmalla”, Mickelson sanoi.
Joidenkin tiedetään tehneen pallojen lämmittämisestä lähes taidetta. Golfin sääntöjen mukaan pallojen lämmittäminen sähkölaitteiden avulla tai esimerkiksi kuumaa vettä hyödyntämällä, on ennen peliä täysin luvallista, mutta kierroksen aikana tähän ei saa ryhtyä.
Kylmällä ilmalla on vaikutusta myös pelin muihin elementteihin. Pelaajat pukeutuvat kentälle hieman ”tuhdimmin”, minkä vuoksi vartalo ei tunnu svingatessa yhtä notkealta. Tällä on suora yhteys svingin nopeuden hidastumiseen ja lyönnin lyhentymiseen.
Nykyiset tekniset golfvaatteet suosivat onneksi kevyempää pukeutumista, eikä lämpimänä pysyminen edellytä enää paksuun lampaanvillasta tehtyyn neuleeseen sonnustautumista. Lisäksi viileän päivän pelikierrokselle kuuluu tavallista tehokkaampi venyttely ja lämmittely, jolloin ykköstiillä ei tarvitse liiemmin värjötellä.
”Golfpallo reagoi ilman lämpötilaan välittömästi osuman jälkeen” on totta ykkösväylän avauksessa..
Sen jälkeen pallo on jo kylmä ja on kuin kiveä löisi.
Mutta onko tietoa miten mailoja varret reagoivat kylmässä. Varrethan ovat hiilikuitua tai vastaavaa. Rakenne muodostuu ohuita filamenteistä jotka kylmässä saadun iskun voimasta saattavat katketa tai murtui.
Itse kävin Tapiolan rangella viime vuonna limen aikaan hutkimassa, ja tuli asia mieleen.
Onko jollain tietoa asiasta?
’Joidenkin tiedetään tehneen pallojen lämmittämisestä lähes taidetta. Golfin sääntöjen mukaan pallojen lämmittäminen sähkölaitteiden avulla tai esimerkiksi kuumaa vettä hyödyntämällä, on ennen peliä täysin luvallista, mutta kierroksen aikana tähän ei saa ryhtyä.’
Uusien sääntöjen kohta 4.2a(2) näyttäisi kieltävän tämän ensi vuoden alusta lähtien.
@Johto: minulle on myyjä joskus sanonut hybridiä ostaessani, että ainakin lapojen lyöntipinnat ovat niin ohuita, että pakkaskeliin tuntumassa kylmän ja kovan pallon lyöminen voisi saada lavan halkeamaan. Varsista en ole kuullut puhuttavan.