Miten Mikko Ilonen saa pelin sujumaan?
Artikkelin kirjoittaja on urheilupsykologi (sert.) Leena Matikka joka järjestää GolfPsyke-seminaarin Otavamedian tiloissa keskiviikkona 25.3.2015
perustuu Mikko Ilosen haastatteluun
Mikko Ilosen kilpailukausi rytmittyy nousujen ja laskujen mukaan. Siihen mahtuu pari kolme jaksoa, jotka tuntuvat eräällä tavalla helpommilta. Nämä jaksot kestävät kolme neljä viikkoa. Golfissa kuten muussakin elämässä nousut ja laskut vuorottelevat. Meidän onkin hyvä muistaa, että vaihtelu on luonnollista. Hyvinä jaksoina peli kulkee vaivattomasti.
Kun tietää nousujen ja laskujen seuraavan toisiaan, ei myöskään tarvitse jännittää sitä, mitä on tulossa, vaan hyvän kierroksen voi jopa ennakoida. Kun alhainen rundi sitten on tullakseen, voi asennoitua peliin rauhallisin mielin. Ei tarvitse pelätä sitä. Peli ei silloin sekoa siitä riemusta, että nyt menee hyvin.
Mikko kertoo mm. alkuvuoden 2014 Qatarin ja Dubain hyvien kierrosten noudattaneen henkisesti samaa kaavaa. Hyvässä tilassa pelaaminen sattui kummallakin viikolla viimeiseen kierrokseen. Mikko tiesi jo keskellä viikkoa, että hyvä kierros on tulossa. Minä päivänä se tulee, jäi kuitenkin epäselväksi. Sunnuntain sijasta se olisi voinut osua vaikka vasta seuraavalle maanantaille.
Flow-olotila on kuin pöljä päivä
Mikko ei ole antanut tälle psyykkiselle tilalle nimeä. Sitä voisi hänen mielestään nimittää yhtä hyvin pöljäksi päiväksi, joksi muutamat hiihtäjät sitä kutsuvat, kuin flow-tilaksi. Golfarit puhuvat usein pelaamisesta zonella. Tila ei välttämättä tunnu erityisen hyvältä, mutta se yhdistyy pelin sujuvuuteen ja sitä kautta alhaiseen rundiin. Yksinkertaisuuden vuoksi käytän jatkossa tästä psyykkisestä tilasta nimitystä ”flow”.
Mistä tällaisen ennakointikyvyn voisi saada ja mistä voisi saada kyvyn ottaa flow-tila rauhallisesti vastaan, antaa sen virrata vapaasti? Tulee miettineeksi, onko tavallisella klubipelaajalla riittävästi mahdollisuuksia totutella rauhallisuuden ja flown yhteiseloon.
Tavallisempaa meille lienee flow-tilaan päästyämme innostua liikaa, jolloin ”sisäinen computerimme” alkaa laskea odotusarvoja holarille tai eagelille birdeistä puhumattakaan. Keskittymisemme herpaantuu, eikä jatkossa tarvitse enää murehtia sitä, millaisen voittajan puheen pitäisi.
Mikon lähtökohdat hyvien lyöntien ja hyvän pelaamisen tavoittamiseen
Mikko kuvaa hyvään pelaamiseen johtavia taustaoletuksia lähtemällä hyvän pelaamisen perusedellytyksistä. Flow-tila tulee, jos on tullakseen, mutta tärkeintä on valmistautua pelaamaan hyvin. Silloin on helppoa säilyttää mielenrauha, joka puolestaan mahdollistaa flow-tilan. Pelaamiseen tarvitaan hyvä rytmi.
Kuva Getty Images.
Selkeä rytmittyminen syntyy siitä, että on valmistautunut peliin niin kuin on ajatellut, suunnitelma on selkeä eikä tarvitse tehdä mitään ylimääräistä kilpailuviikolla. Ainoa mitä voi tehdä tietoisesti, on suunnitella itselleen paras mahdollinen valmistautuminen ja sitten tehdä ne asiat, jotka on etukäteen ajatellut.
Mikon mielestä tärkeintä on matka. Sillä, mikä on lopputulos, ei ole varsinaisesti merkitystä. Merkitystä on sillä, miten olet siihen tullut. Hyvät kierrokset noudattavat henkisesti samaa kaavaa. Pienet fysiikkaongelmat eivät silloin tunnu missään.
Lämmittely ennen kierrosta on huipputärkeää. Itseluottamuksen ja tunnelman nostattaminen onnistuu muutamalla lyönnillä. Kentällä ei tarvitse aikailla, vaan rutiinit tulee tehtyä tismalleen samassa ajassa automaattisesti.
Fiilis vaihtelee kierroksen aikana. Siihen vaikuttavat monet tekijät, Mikolla myös maisemat. Lyönnin sovittaminen edessä avautuvaan maisemaan ei aina ole yhtä mieluisaa tai vaivatonta. Useimpina päivinä on ”mentävä niillä, mitä on”. Kyse ei ole siitä, miten hienoja lyöntejä lyöt, vaan siitä, että pallo on saatava reikään. Hyvän päivän fiilis taas kulminoituu ajatukseen ”harmi, että reiät loppuivat kesken”.
Pelaamisen mielentila
Tunnettu tosiasia urheilussa on, että jokaisella on tietynlainen oma yksilöllinen mielentila, jossa hän pääsee parhaimpiin suorituksiinsa. Karkeasti kuvaten tämä mielentila voi tuntua miellyttävältä tai epämiellyttävältä ja siinä vireystila voi olla korkea tai matala. Mikko kuvaa itse pelaavansa yleensä ns. alarekisterissä ja pyrkivänsä palauttamaan tarvittaessa vireystilansa tälle tasolle. Jotkut pelaajat puolestaan käyvät mieluiten lähes ylikierroksilla. He voivat rynnätä lähes juoksuun ykköstiiltä Mikon ottaessa rauhallisia askelia.
Tärkeä itsesäätelytaito on oman vireyden nostaminen ja laskeminen. Hetkittäiset kiukunpurkaukset ovat asia erikseen, mutta oman perusmielialan ja vireyden säilyttämiseen ja palauttamiseen kannattaa panostaa.
Mikko kuvaa omia keinojaan itsensä rauhoittamiseen lyöntien välillä. Hänen mielestään on tärkeää ”päästä välillä ulos pelistä”. Tässä auttaa keskustelu pelikavereiden kanssa. Jos ei ole hyviä pelikavereita voi ottaa kontaktia myös yleisöön.
Voi miettiä kentän ulkopuolisiakin asioita. Mikko saattaa puhua ääneenkin itsekseen, kun paikka on rauhallinen eikä yleisö ole kovin lähellä, näin esim. viheriöllä. Jutut saattavat olla mitä tahansa omasta päästä tulleita. Ne auttavat keskittymään siihen, mitä on tekemässä. Itsekseen puhelu on rauhoittavaa.
Mikko kertoo kriittisten tilanteiden haasteiden voivan lisätä aggressiivisuutta. Tällöin on tärkeää tunnistaa aggressiivisen pelaamisen ja turvallisen pelaamisen välimuodot. Jos pelaa koko ajan aggressiivisesti, tulee helposti virheitä. Siksi onkin tärkeää osata ajoittaa aggressiivinen pelaaminen oikein. Taitojen ylärajoissa voi pelata, mutta koko ajan ei kannata yrittää.
Kun oma hyvä pelaaminen alkaa olla maailman parasta tasoa, ei tarvitse yrittää olla maailman paras. Hyvä syntyy silloin itsestään. Kun on hyvä tunne itsellä, ei ajattele ottavansa riskejä. Hyvä lyönti tulee, jos on tullakseen. Omat tavoitteet ja haasteet voi pitää tasapainossa siten, että liikkuu omien taitojensa rajoissa. Aggressiivinen voi olla, mutta raja on häilyvä. Yliaggressiivisuus voi johtaa yliyrittämiseen, mikä kostautuu tuloksessa.
Maisemien merkitykset
Kuva: Getty Images
Golfia pelataan luonnon keskellä. Kentät on istutettu maisemaan. Niillä on oma luonteensa. Oma luonne on myös jokaisella väylällä ja jokainen lyönti toteutetaan maisemassa, joka avautuu eteemme. Maisema herättää meissä erilaisia tuntemuksia, joilla on kytköksiä aikaisempiin kokemuksiimme. Opimme lukemaan näitä maisemia yksilöllisesti.
Toiselle pelaajalle maisemaan sijoittuva oikealla oleva vesi palauttaa muistoja tilanteista, joissa vesi loiskahtaa ja kuuluu ikävä ”plumps”. Toiselle pelaajalle sama vesi voi merkitä itsetuntoa vahvistavaa muistoa upeasta, pitkästä feidistä, joka kaartui kauniisti keskelle väylää.
Näiden muistojen ei tarvitse olla edes todellisia siinä mielessä, että olisimme pelanneet samaa kenttää joskus aikaisemmin. Tietyt maisemalliset piirteet voivat virittää meissä tietynlaisia tuttuja tuntemuksia – joko mieluisia tai ikäviä.
Siihen, miten edessä avautuvan maiseman kokee, vaikuttavat monet ja alati muuttuvat tekijät, kuten tuulen suunta ja sen hetkinen tunne lyönnistä. Itselle mieluinen tuulensuuntakaan ei aina yhdisty siihen, miten hyvältä lyönti tuntuu.
Joskus samankaltaisessa tilanteessa tulee parempi tuntuma lyöntiin, Mikko kertoo. Joskus voi onnistua hyvin pitämään palloa vasemmalta oikealle lyötäessä ja jopa kääntämään sitä. Sitten on päiviä, jopa viikkoja, jolloin samankaltaisessa tuulessa on vain lyötävä 20 metriä vasemmalle ja sieltä reikään.
Mikon kokemuksista klubipelaajan tilanteeseen
Palautetaanpa mieleen flow-tilan määrittely: kaikki tuntuu onnistuvan. Voitaisiinko Mikon kertomaa maiseman ja oman lyöntitunteen yhteenliittymää selittää tilanteessa ilmenevällä flow-tilalla? Entä eteneekö maisemallisuus ja sen virittämä psyykkinen tila prosessinomaisesti tässä järjestyksessä? Jos näin olisi, voitaisiin flow-tilaan pääsyä helpottaa opettelemalla maisemien ”lukemista” ja tulkitsemista myönteisellä ja innostavalla tavalla.
Mikko Ilosella oli tiukka ohjelma mediapäivänä, joka osui yksiin hänen syntymäpäivänsä (18.12.) kanssa.
Onhan niin, että tosiasioita ei voida muuttaa, mutta tapaamme tulkita näitä tosiasioita voidaan opetella muuttamaan. Maiseman tulkitseminen uudella positiivisella tavalla ei kuitenkaan paranna lyöntiteknisiä taitojamme. Jos emme vielä osaa lyödä tarkoituksellista drawta tai feidiä, on järkevää ainakin kilpailutilanteissa antaa myönteisestikin tulkitun maiseman vaikuttaa ensisijaisesti kokonaisvaltaiseen pelifiilikseemme ja tehdä lyönnin valintapäätös turvallisesti teknisten taitojemme rajoissa.
Toinen Mikon esiintuoma onnistumisen ajatus liittyy lyöntipäätökseen ja kehittymiseen tässä päätöksenteossa. Mikko tarkoittaa virheettömästi pelaamisella sitä, että tekee oikeita lyöntivalintoja ja pysyy päätöksessään. Jos päätös on ollut väärä tai päätöksenteossa on ollut epävarmuutta, tulee helposti huono lyönti. Huonoja lyöntejähän meillä tavallisilla pelaajilla tulee aika usein, koska taitomme eivät riitä suunniteltuun toteutukseen.
Nämä eivät siis Mikon mukaan ole virheitä, jos olemme suunnitelleet lyöntimme hyvin ja pysyneet päätöksessämme. Huono lyönti seuraa helposti silloin, kun häilymme päätöstilanteessa puolelta toiselle, esimerkiksi chipin ja pitchin välillä. Saamme pallon helposti yli viheriön, jos mielessämme on viimeiseksi ajatus pitchistä, mutta kehoomme on jäänyt mielikuva chipistä.
Olemmeko tulleet ajatelleeksi, että huonon lyönnin syy voisikin olla ajattelutoiminnoissamme eikä teknisessä osaamisessamme? Entä olemmeko rehellisiä itsellemme? Uskallammeko tunnustaa edes itsellemme, että huono lopputulos johtuikin virheestä päätöksenteossa?
Kehittymisen edellytys on oman toiminnan arviointi ja analysointi. Mikko kertoo käyvänsä jokaisen kierroksen jälkeen nopeasti läpi, olisiko voinut tehdä jotakin toisin. Hyvinä jaksoina oma peli on virheetöntä. Toisinaan taas virheitä voi tulla ”enemmän kuin laki sallii”. Vaihtelua on silloin siinä, miten vakavia virheet ovat olleet. Virheisiin vaikuttavat monet tekijät, myös kentän ulkopuoliset asiat.
Arviointia on myös onnistuneiden lyöntien poimiminen. On mukavaa nostaa esiin kierroksen paras lyönti tai paras hetki. Hyvinä päivinä niitä tulee niin paljon, että on vaikeaa löytää yhtä. Mikko poimiikin viisi parasta lyöntiä. Kun on lyönyt paljon hyviä lyöntejä, osaa helposti tehdä eron hyvän ja huonon lyönnin välillä. Hyvän tunne on paljon tärkeämpi kuin huonon. Se kannattaa pitää muistissa.
Polku hyvään kilpapelaamiseen
Mikko Ilonen, manageri Johan Elliot ja Sami Ilonen viettivät todellista golfarin unelmaviikkoa St.Andrewsissa veljesten pelattua yhdessä pro-amia.
Mikon näkemyksistä voidaan tiivistää hänen hyvään pelaamiseensa johtavat ydinkohdat. Ne ovat asioita, joita voidaan pitää myös edellytyksinä flow-tilan tavoittamiselle. Kuinka hyvin ne toimivat muilla kilpapelaajilla tai klubipelaajilla, jää lukijan pohdittavaksi. Huomionarvoista on, että ne kiinnittyvät konkreettisesti golfin pelaamisen taitoon. Muissa lajeissa haasteet ja taidot painottuvat hiukan eri tavalla, vaikka myös paljon yhteistä löytyy.
1. Valmistaudu hyvin etukäteen, tee suunnitelma ja elä sen mukaan niin, että kilpailuviikolla ei tarvitse tehdä mitään ylimääräistä.
2. Hyväksy nousut ja laskut pitkällä aikavälillä ja kierroksella. Ne rytmittävät tekemistä ja tuovat mielenrauhaa.
3. Hyödynnä rutiinit lämmittelyssä, pelitilanteissa ja pelin jälkeisessä arvioinnissa. Kun iso osa kentällä tapahtuu automaattisesti, voit vain pelata ja katsella välillä ihmisiä ja maisemia. Näin olet vahvasti läsnä.
4. Toimi itsellesi luontaisella tavalla säilyttääksesi ja tarvittaessa palauttaaksesi itsellesi parhaiten sopivan pelaamisen mielentilan.
5. Tee selkein mahdollinen ja pitävä päätös siitä, millaisen lyönnin seuraavaksi lyöt.
6. Arvioi kierroksen jälkeen, olisitko voinut tehdä jotakin toisin, teitkö virheitä ja jos, niin minkälaisia. Palauta mieleesi myös tietty määrä parhaita lyöntejä.
Leena Matikka
Matikan järjestämään GolfPsyke-seminaariin voi ilmoittautua 22.3. asti. kts. lisätietoja linkistä.
Voihan sitä näinkin omaa höttöänsä mainostaa.
Mun mielestä parasta informaatiota pitkään aikaan. Jokainen voi poimia täältä haluamansa. Jutun sisältö kuvastaa vahvasti Mikon pelaamista, mitä on lähetyksissä nähnyt.
Mietaan mielestä täydellinen selibaatti täysin eristyksissä, vain 6 ropposta mämmiä mukana, on parasta flownhankintaa!