Tammer-Golfin nykyiselle sijainnille kaavoitetaan asuinalue. Uusi sijainti luo mahdollisuudet huippukentän rakentamiselle.
Tampereella menee lujaa. Kaupungin vetovoima on kova, vasta valmistunut monitoimiareena kiiltää, ratikat täyttävät kaupunkimaisemaa ja uusi golfkenttä näkee todennäköisesti päivänvalonsa joidenkin vuosien päästä.
Tampereen kaupunginhallitus päätti maanantaina kokouksessaan, että golftoiminta siirtyy nykyiseltä Ruotulan alueelta. Uudeksi paikaksi Tammer-Golfille on kaavailtu Nurmi-Sorilaa kaupungin pohjoispuolella. Avoimia kysymyksiä riittää vielä tässä vaiheessa maanhankinnasta rahoitukseen ja aikatauluihin, mutta toteutuessaan Nurmi-Sorilaan rakennettava golfkenttä loisi puitteet huippuluokan kokonaisuudelle.
Tammer-Golfin toiminnanjohtaja Markku Ignatius valotti tämän hetken tilannetta Golfpisteen podcastissa. Golfkenttä ja sen yhteyteen rakennettava pientaloalue elävöittäisi edelleen Tampereella käynnissä olevaa ”vetovoimadraivia”.
Golfkentän suunnittelusta vastaisi todennäköisesti Ilonen Design, joka on jo ollut mukana piirtämässä uusia ratkaisuja Ruotulan kentälle. Nämä eivät siis toteudu kentän siirtyessä muualle.
”Ilosen toimisto tuntee tämän koko keissin ja heidän kanssaan on paljon tätä jumpattu. Meillä on tänään hallituksen kokous, jossa on esillä aiesopimuksen tekeminen Ilonen Designin kanssa. Mikko on tästä itse todella innoissaan. Olisihan se myös hienoa, että hänen kädenjälki jäisi Suomen golfkenttähistoriaan”, Ignatius kertoo.
Nurmi-Sorilan alue on idyllistä maaseutumaisemaa, johon voisi Ignatiuksen mukaan piirtää links-henkisen kentän. Mahdollisuudet rakentaa kansainvälisten huippukilpailuiden mitat täyttävä kokonaisuus on olemassa.
U.S. Open pelataan tällä viikolla Bostonissa. Suomalaisittain kisassa riittää jännitettävää, kun Kalle Samooja janoaa paikkaa jatkokierroksille ensimmäisenä suomalaisena kilpailun historiassa. Aikaisemmin U.S. Openiin osallistuneista Mikko Ilonen ja Sami Välimäki eivät ole cutia läpäisseet.
Lähes aina U.S. Openista puhuttaessa kentän viritykset nousevat isoiksi aiheiksi. Järjestäjät ovat kautta historian halunneet pitää perinteistä kiinni ja säätää kisakenttä erittäin vaikeaksi. Polvia kutittelevat raffit odottavat pelaajia tänäkin vuonna.
Scandinavian Mixed pelattiin viime viikolla Ruotsissa ja ylivoimaiseen voittoon pelasi Linn Grant. Mitä mieltä studiossa ollaan siitä, että miehet ja naiset pelaavat samassa sarjassa?
Lue seuraavaksi: Tammer-Golfin kohtalo selviää ensi maanantaina – lähtö Ruotulasta todennäköinen
Aika mielenkiintoinen hanke jos kaupunki rahoittaa uuden golfkentän. Toisaalta niinhän moniin muihinkin lajeihin rakennetaan harrastuspaikat verovaroilla.
Mielenkiintoinen malli, jos Tampere ”rahoittaa” uuden kentän rakentamisen. Rahoittamisen kulut pitää sitten varmaan periä kentän käyttäjiltä, eli vuosittain pitäisi vuosimaksulla kattaa sekä ylläpidon kulut, että rahoituksen kulut (korot ja lyhennykset). Mikäli kyse on ”huippukentästä”, kustannukset kasvavat samalla siihen kokoluokkaan, että harvalla golfarilla on halua tai kykyä maksaa vuosimaksua. Mallin haasteet ovat entisestään kasvaneet, kun korot nousevat ennen näkemättömän nopeasti (nyt Euribor 12kk on jo yl1 1% ja analyytikkojen mukaan kohta ehkä 3 %).
Tältä istumalta en jaksa uskoa, että julkisella rahoituksella saadaan Tampereelle huippukenttää. Kaupungilla on kuitenkin kaavoitusmonopoli, jolloin kaupunki voi kaavoittaa kentän lähistölle asuinalueita, jolloin nämä kaksi asiaa koplaamalla, on mahdollista saada yksityinen taho kiinnostumaan (hiemen siis Pickan par3 kentän mallin mukaisesti).
Erikoisia kommentteja. Eihän sillä ole väliä, kuka kentän rahoittaa. Kaikkien rahoittajien pitää saadaa omansa pois, oli ne sitten julkisia tai yksityisiä rahoittajia. Yksityiset rahoittajat saattavat odottaa vielä tuottoakin. Peruspngelma on se, että golfarit ova tottuneet ”liian” edulliseen pelaamiseen.
Vaikea uskoa, että julkisen talouden tila huomioon ottaen halua rahoittaa löytyy. Jos Tampereen seuden golf-markkina muuten on terve, voi yksityiseen rahoitukseen perustuva hanke onnistua.
Ei julkinen rahoittaja saa lähellekään omiaan pois monista rahoittamistaan hankkeista. Esimerkkeinä voi mainita jalkapallostadionit, jäähallit, uimahallit, erilaiset palloiluhallit, kirjastot jne.
Chipin mainitsemat ovat tyypillisesti asioita, joita kunnat ja kaupungit rakentavat osana kuntalaispalveluita. Näiden osalta logiikka on toinen kuin mitä golf-kentän osalta ehkä tavoitteena on. Näillä pn laajempi käyttäjäkunta kuin mitä golf-kentällä. Usein noihin liittyy myös seurannaisvaikutuksia, kuten paikallisen liike-elämän saamat tapahtumatuotot, jotka lisäävät paikkakunnan elinkelpoisuutta ja siten generoivat myös verotuloja. Onhan toki mahdollista, että golf-kentän osalta voidaan tavoitella myös näitä seurannaisvaikutuksia. Erityisesti, jos rakennetaan ”huippukenttä”, jonne sitten houkutellaan LIV turnaus tai vastaava.