Treenaa myös aivojasi - Golfpiste.com

24.–31.5. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[16][20]
KilpailuaSuomalaista
Opetus

Treenaa myös aivojasi

Lyöntihetkellä tulee keskittyä kohteeseen, ja antaa positiivisten mielikuvien kuvien ottaa tilanne haltuun.

Aamuaurinko paistaa Arizonan yliopiston golfkentällä kuumasti, kun psykologi, filosofian tohtori Debbie Crews kuvailee karmeiden puttisuoritusten kanssa painiskelevan perusgolfarin aivotoimintaa. Crews työskentelee tutkijana Arizonan yliopistolla sekä neljän vuoden välein kokoontuvan World Scientific Congress of Golfin tutkijapaneelissa.

Hän selittää riipaisevan yksityiskohtaisesti golfarin tunteman ahdistuksen, kohonneen sykkeen, huonon tähtäyksen aiheuttaman avuttomuuden tunteen, kehon täydellisen tunnottomuuden, sen miten mieli tietää, ettei tärkeällä metrin mittaisella putilla ole toivoakaan osua reikään, sekä lopulta näistä tuntemuksista seuraavan surkean puttiliikkeen.

”Ehkei minun pitäisi yrittää selittää tätä sanoin”, nauraa Crews, joka on jo 25 vuoden ajan etsinyt ratkaisuja puttaamisen psykologisiin arvoituksiin, kuten vuoden 1997 tutkimuksessaan, jossa selvitettiin televisiokameroiden läsnäolon turmiollisia seurauksia golfarin puttipelille. ”Näytän sinulle, mitä tarkoitan”, hän sanoo ja vetää pursuavasta kansiosta esiin sarjan kuvia, jotka näyttävät aivojen magneettikuvilta. Crews näyttää, miten värit muuttuvat kuvasta toiseen. ”Tämä on amatööri ja tämä on ammattilainen. Huomaatko eron?”

Kuvien värit eroavat toisistaan selvästi. Amatöörin aivoissa vihaiset punaiset ja kalpeat keltaiset sekoittuvat toisiinsa, kun ammattilaisen aivokuvia hallitsevat viileät siniset ja miellyttävät vihreät. Crews selittää, että värit ilmaisevat värinää eli sähkötaajuuksia. Taajuuksia mitataan asettamalla pelaajan päähän kaksitoista EEG-anturia, kuusi kummankin aivopuoliskon alueelle. Jokainen anturi mittaa tiettyä ajattelu-, tunne- tai fyysistä toimintoa. Aivojen vasen puoli hallitsee loogista, analyyttistä ajattelua ja oikea puoli luovempaa, vaistonvaraista toimintaa. Crews altistaa tutkimuskohteensa monenlaisille erilaisia ajatuksia tai tunteita herättäville tilanteille. Kehotukset keskittyä kohteeseen, hengitykseen ja tunteeseen nostavat esiin myönteisiä ajatuksia. Kielteisiä tuntemuksia pyritään herättämään häiritsevillä äänillä ja jopa kehottamalla ajattelemaan ohi puttaamista lyönnin aikana. Tuloksena on väreiltään hyvin erilaisia aivokuvia, joissa näkyy vaihtelua myös värien jakautumisen perusteella. Positiiviset, järjestäytyneet ajatukset näkyvät melko symmetrisinä kuvioina. Hajautuneet ajatukset ja pelon tai kiihtymyksen tunteet muistuttavat enemmänkin lapsen sormivärimaalausta, jossa värit ja muodot muodostavat epäsäännöllisen sekamelskan.

Tavoitteena auttaa golfareita

Crewsin pitkän tähtäimen tavoitteena on auttaa golfareita tuottamaan ominaisuuksiltaan yhtenäinen aivokuva käskystä – ja nauttimaan paremman puttaamisen tuomista iloista. Urakka on melkoinen, sillä tiedonkeräys- ja analyysiprosessin parantaminen on yhä kesken. Mutta tähänastiset tutkimustulokset ovat vaikuttavia, kun otetaan huomioon, että jokaisessa aivokuvassa on tarvittu kuuden erillisen tietokoneohjelmiston samanaikaista ajoa kuudella eri tietokoneella – kolme sekuntia kestävän putin aikana suoritetaan 267 erilaista mittausta. Lopuksi analyysin tulokset kootaan yhdeksi kuvaksi. Crewsin tutkimusryhmässä toimivat myös ohjelmistosuunnittelija, Arizonan yliopiston professori, fil. tri Kanav Kahol sekä sähköinsinööri Bob Apparian. Crews haluaa auttaa golfareita hallitsemaan yksittäisiä aivoalueita muuttamalla asennetta, keskittymisenkohdetta sekä rutiinia. Johtoajatuksena on synkronoida tulokset niin, että aivokuvissa erottuisi yksi pääväri, joka sulautuisi muihin väreihin jouhevasti. Näin golfarit osaisivat putata varmasti ja keskittyneesti.

Crews vihaa termiä ”zone” (hän puhuu mieluummin ”synkronoidusta tilasta”), mutta haluaisi luoda olosuhteet ihanteelliseen lyöntisuoritukseen ja tehdä puttaamisesta yksinkertaista, lähes refleksinomaista toimintaa. Crews uskoo vahvasti asenteisiin, jotka synnyttävät metafyysisiä ominaisuuksia, kuten ”pallon saamista reikään tahdonvoimalla”. Hän esittää väitteensä todisteeksi esimerkkejä uskomattomista puttisuorituksista epätasaisilla pinnoilla, viimeisimpänä vertaansa vailla olevat putit, joilla Graeme McDowell otti haltuunsa Pebble Beachin vaihtelevat griinit ja voitti U.S. Openin. Tämä on vain yksi monista tapauksista, joissa hyvin hallittu mieli onnistuu ylittämään fyysiset esteet. Crews on ylitsevuotavan optimistinen selittäessään, mitä tämä voisi merkitä golfopetukselle, sillä hän on nähnyt huonolla tekniikalla puttaavien aloittelijoiden yltävän huippusuorituksiin puutteellisesta osaamisesta huolimatta. Crewsille tämä on todiste siitä, että tehokas mielentila on yhtä tärkeää kuin hyvä tekniikka.

Tosielämän todiste

Mieli voi siis oppia hallitsemaan ruumista. Alan Alda isännöi tiedeohjelmaa, jossa vuonna 2002 esiteltiin Crewsin puttitutkimuksia. Alda ei ollut golfari, ja kun häntä pyydettiin puttaamaan nelimetrisiä putteja anturit päässään, tulos oli surkea. Crewsin mukaan Aldan huono suoritus johtui täydellisestä epävarmuudesta – tämä tunne on kaikille aloittelijoille tuttu. Sitten Crews laittoi Aldan seisomaan tasapainolaudalla ja sen jälkeen polkemaan kuntopyörän selässä lyhyen mutta intensiivisen harjoituksen ajan. Aldan sykkeen noustessa aivojen oikean (luovan) puolen aktiivisuus lisääntyi, jolloin se vastasi paremmin vasemman (analyyttisen) aivopuoliskon toiminnan aktiivisuutta. Yhä hengästynyt Alda palasi puttimatolle ja upotti kuusi kahdestakymmenestä putista. Tulos on parempi kuin joillakin Crewsin testaamilla ammattilaisilla. Vieläkin vaikuttavampi uroteko seurasi, kun Alda voitti entisen LPGA-pelaajan Tina Tombsin improvsoidussa puttikisassa. Tombsin puttisuorituksia rasitti paine siitä, että hänen kuuluisi voittaa, kun huolettoman oloinen Alda keskittyi ainoastaan hengitykseen ja tunteeseen.

Viimeisen kahdeksan vuoden aikana Crewsin tutkimustyö on laajentunut kattamaan myös kiihtyvyysmittarilla saatuja tuloksia pelaajan käsistä, jaloista, pallosta ja itse putterista. Mittaustulokset ovat paljastaneet, että pelaajan hermostuneisuus, joka näkyy kuvissa kirkkaanpunaisena, on hyvä asia. ”Jokainen yhden lyönnin johdossa oleva hyvä pelaaja on erittäin hermostunut kilpailun viimeisellä reiällä”, Crews sanoo. ”Tällöin on tärkeää pitää yhden alueen kohonnut stressitila tasapainossa muiden alueiden kanssa. Jos joissakin kuvissa näkyy punaista, emme halua siirtyä nopeasti siniseen tai vihreään. Haluamme nähdä kohonnutta kiihtymistä kaikilla alueilla.” Crews huomauttaa, että rauhallinen, mietiskelevä mielentila voi olla yhtä hyödyllinen kuin hermostuneisuus, mutta levolliseen tilaan on vaikeampi päästä, sillä se ei ole luonnollinen vastareaktio stressaavassa tilanteessa.

Jotkut Crewsin ehdottamista neuvoista saattavat kuulostaa peruspelaajan mielestä hieman arveluttavilta. Esimerkiksi kun pelaaja kohtaa stressaavan tilanteen ja hänen aivonsa aktivoivat vaistonvaraisen ”taistele tai pakene” -reaktion, Crews suosittelee, että pelaaja opettelee hyväksymään haastavan tilanteen eikä pelkää sitä. ”Opettele nauttimaan siitä, että vatsassasi on perhosia”, hän neuvoo, mikä monen golfarin mielestä on helpommin sanottu kuin tehty. Mutta suurin osa Crewsin tutkimuksen myötä oppimista asioista on käytännöllistä ja aivokuvien tukemaa.

”Liian paljon aivojen mekaanista puolta käyttävä pelaaja, kuten Alan Alda ensimmäistä kertaa putatessaan, on pulassa”, hän kertoo. ”Pelaajan tulisi aluksi kiinnittää paljon huomiota tähtäykseen, putterin suuntaamiseen ja muihin vastaaviin asioihin. Sitten hänen pitäisi sulkea aivojen mekaaniikkaa säätelevä puoli kokonaan. Sillä hetkellä tulisi keskittyä kohteeseen ja antaa mielikuvien, tuntemusten ja tunteiden ottaa tilanne haltuun.”

Crews neuvoo golfareita ottamaan tunteet osaksi puttiprosessia. ”Tunteet antavat puttaamiselle intensiteettiä”, hän sanoo. ”Kun kuulet tarinoita pelaajista, jotka saivat pallon reikään tahdonvoimallaan, heidän mielentilansa ei ole sillä hetkellä ollut tunteeton ja laimea.” Crewsin mukaan ratkaisevaa on myös pyrkiä viimeistelemään puttiliike. ”Loppuun asti viety saatto näyttää, että olet suorittanut puttiliikkeen varmuudella ja päättäväisesti. Heikko saatto merkitsee heikkoa puttia.”

Kun Crewsia pyytää kiteyttämään kaikki tutkimustulokset yhdeksi kaikenkattavaksi opetukseksi, hän miettii hetken ja sitten nyökkää. ”Sanoisin, ettei tärkeintä ole, mitä ajattelet, vaan miten ajattelet. Ja jos ajattelet oikealla tavalla, kaikki on mahdollista.”

Teksti Guy Yocom / Valokuva Mark Hooper

#Digest#

Lisää aiheesta

Tilaa Golfpisteen uutiskirje