Opi Golf, osa 3: Tiesitkö että duffi ja toppi johtuvat samasta lyöntivirheestä?

Tervetuloa golfarin koulunpenkille.

Teksti
Veli-Pekka Hakala
Julkaistu

Leikitäänpä hetki ajatuksella, että uusien rautamailojen mukana tulisi käyttöohjekirja, joka antaisi ohjeita niiden käyttöön. Mitä siinä sanottaisiin? Ensimmäisenä olisi toki varoitussivut, jotka kertoisivat välineiden koukuttavasta vaikutuksesta. Varsinaisilla ohjesivuilla keskeisin teema olisi se, että näillä työkaluilla palloa tulisi lyödä alaspäin suuntautuvalla liikeradalla.

Mitä tällä tarkoitetaan? Sitä käsitellään tämänkertaisessa Opi Golf -artikkelissa.

Golfsvingi on ympyrä

Golfmailan lavan liikerata taakseviennin huipulta loppuasentoon muodostaa edestäpäin kuvattuna ympyrää muistuttavan kaaren. Tältä kaarelta löytyy kohta, jolloin mailan lapa on alimmillaan, ennen kuin se lähtee nousemaan ympyrän kaarta ylöspäin kohti loppuasentoa. Tätä kaaren alinta kohtaa voidaan myös kutsua svingin pohjaksi.

Svingin pohjakohdan hallitseminen on yksi golfin tärkeimmistä - ellei jopa kaikista tärkein yksittäinen taito. Mikäli et kykene kontrolloimaan sitä, missä kohtaa svingikaari käy alimmassa kohtaansa - saati sitä kuinka korkealla suhteessa maahan alin kohta on - ei muilla taidoilla juuri ole merkitystä. Swingisi alimman kohdan kun ei tarvitse olla kuin muutaman sentin liian korkealla, niin maila viuhahtaa suoraan pallon yli ja seurauksena on puhdas huti.

Todellisuudessa puhuttaessa epäpuhtaan ja puhtaan osuman erosta, puhutaan senttien sijaan millimetreistä. Vaikka millimetreissä mitattava tarkkuus kuulostaa epäinhimilliseltä, on alitajuntamme kuitenkin uskomattoman tehokas, ja kykenemme tähän, kunhan aikomuksemme ovat oikeita.

Svingin pohja vasta pallon jälkeen

Kuten todettua, kuuluu hyvän rautalyönnin lainalaisuuksiin alaspäin suuntautuva liikerata osumahetkellä. Tämä tarkoittaa sitä, että swingin kaari saavuttaa pohjakohtansa vasta osuman jälkeen.

Sitä, osutaanko palloon alaspäin vai ylöspäin suuntautuvalla liikeradalla kutsutaan lyöntianalysaattoreiden maailmassa tulokulmaksi (Angle of Attack, AoA). Jos maila saavuttaa kaarensa alimman kohdan juuri osumahetkellä, on tulokulma nolla astetta. Kun osumahetki tapahtuu ennen svingikaaren alinta kohtaa, on tulokulma negatiivinen, eli maila on osumahetkellä kulkemassa alaspäin, kuten rautalyönnissä kuuluukin.

Rautamailalla palloon tulisi osua alaspäin suuntautuvalla liikeradalla.

Svingin pohjakohtaa on vaikeampi hahmottaa matolta lyötäessä, mutta nurmella harjoitellessa se on helpompaa. Mikäli rautalyöntisi jättää maahan lyöntijäljen eli divotin, on divotin keskikohta yhtä kuin svingisi alin kohta. Divotin irtoaminen rautalyönnissä on osoitus siitä, että svingin kaaren pohja on käynyt sopivan matalalla. Joskus pelkkä nurmipinnan raapaiseminenkin riittää, mutta joka tapauksessa mailan on osuttava maahan, jotta rautalyönnistä voi tulla onnistunut. Koska rautalyönnissä tavoiteltu alaspäin suuntautuva tulokulma tarkoittaa palloon osumista ennen svingin alinta kohtaa, tarkoittaa tämä sitä, että divotin tulee alkaa vasta sen kohdan jälkeen, missä pallo on ollut ennen osumaa.

Miksi alaspäin?

Suuri osa amatöörigolfareiden epäpuhtaista lyönneistä johtuu siitä, että svingin kaari saavuttaa alimman kohtansa ennen palloa, ja maila on tällöin kulkemassa osumahetkellä ylöspäin. Kun näin tapahtuu, on lopputulos yleensä duffi tai toppi.

Svingin kaaren alin kohta on ennen palloa. Lopputuloksena on yleensä duffi tai toppi.

Maila on tulossa vielä alaspäin, mikä antaa korkeussuunnassa hieman pelivaraa osumahetkeen.

Näistä duffi, eli lyönti, joka osuu maahan ennen palloa, tulee silloin, kun maila käy niin alhaalla, että se irrottaa maasta divotin. Toppi tai kylkiosuma tulee taas silloin, kun svingikaaren pohja ei käy aivan yhtä alhaalla, ja joko missaa nurmen pinnan kokonaan, tai kimpoaa siitä pallon kylkeen. Kummassakin vaihtoehdossa pallo yleensä päätyy valitettavan kauas kohteesta.

Kun svingikaaren alin kohta on vasta pallon jälkeen, jättää se sinulle hieman enemmän pelivaraa korkeussuunnassa, kun maila ei kulje niin läheltä nurmen pintaa. Samalla hieman epäpuhtaatkin osumat ovat tehokkaampia ja menevät lähemmäs haluttua kohdetta.

Miksi sitten niin moni kärsii rautamailoilla siitä, ettei saa svingin alinta kohtaa pallon etupuolelle? Syitä lienee monia, mutta yksi suurimmista on vääränlainen käsitys siitä, mikä saa pallon nousemaan ilmaan.

Jos jatkaisit rautamailan käyttöohjekirjan selaamista eteenpäin, kertoisi se seuraavaksi, että mailan lapaan on laitettu nostokulmaa sen vuoksi, että sen tehtävä on nostaa pallo ilmaan, ilman että pelaajan täytyy auttaa prosessissa.

Vajavainen ymmärrys mailan toimintaperiaatteesta saa pelaajan yrittämään kohottamaan palloa, jolloin kädet ja vartalo jäävät pallon taakse. Tällöin kaaren alin kohta jää väistämättä pallon taakse ja duffi ja toppi tulevat taas osaksi keskustelua. Tässäkin tapauksessa väärä ajatus on yhtä iso osa ongelmaa, kuin se, ettei pelaaja osaisi tehdä liikettä oikein.

Jos kädet ja vartalo jäävät osumahetkellä pallon taakse, myös kaaren alin kohta jää väistämättä pallon taakse.

Kädet ovat osuman etupuolella, mikä mahdollistaa alaspäin suuntautuvan liikeradan.

Pallon paikalla vaikutusta tulokulmaan

Helpoin tapa vaikuttaa siihen, mihin kohtaan svingiradan alin kohta suhteessa palloon osuu, on siirtää palloa eteen- tai taaksepäin alkuasennossa. Mitä edempänä pallo on, sitä enemmän maila on jo nousemassa kaarensa pohjalta ylöspäin osuessaan siihen.

Tähän perustuu se, miksi pallon paikan tulee rautamailoilla olla keskemmällä stanssia, kuin mitä puumailoilla. Mikäli rautapelisi kärsii duffeista ja kylkiosumista, niin kannattaa ensimmäiseksi tarkistaa, ettei pallon paikkasi ole liian edessä. Hyvä nyrkkisääntö on, että wedgeillä, lyhyillä- ja keskiraudoilla pallon paikka saisi olla keskellä stanssia, ja pidemmillä raudoilla se voi siirtyä pallon verran eteenpäin kohti vasenta jalkaa.

Lue Opi golf -artikkelisarjan muut jo julkaistut jutut:

Johdanto: Opi Golf auttaa ymmärtämään golfia ja tehostaa oppimista
Osa 1: Mikä saa pallon kiertämään?
Osa 2: Miksi draw lentää pidemmälle kuin fade?
Osa 4: Miksi draiverilla lyödään eri tavalla kuin raudoilla?
Osa 5: Oikea tähtäys on harjoittelun A ja O
Osa 6: Ote on hyvä pelin perusta
Osa 7: Näin videoit ja analysoit oman svingisi
Osa 8: Mitä silmät ei nää, sen tutka ymmärtää

Veli-Pekka Hakala

Veli-Pekka Hakala on Golfpisteen freelance-tuottaja, joka rakastui golfiin 15 vuotta sitten. Plus-tasoituksella pelaava ”Vellu” on innokas pelin tutkija, joka auttaa harrastajia löytämään lisää nautintoa peliinsä. Hän uskoo hyvän pelin rakentuvan lähtökohdista, jotka eivät ole niin svingikeskeisiä kuin miten golfia usein opetetaan. Vellu toimii myös Golfpisteen välineasiantuntijana, ja kesäisin hänet voit nähdä tuottamassa Golfpisteen kilpailutapahtumia Suomen golfkentillä.