14.–21.9. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[14][16]
KilpailuaSuomalaista
Opetus

10 neuvoa Suzann Petterseniltä: Näin osut paremmin griineihin

Suzann Pettersen

1. Ole kova raudoillasi.

Rautalyönneissä on ehdottoman tärkeää lyödä palloa alaspäin ja leikata pala nurmea sen mukana, mutta moni pelaaja ei tee näin. Golfarit rakastavat mailojaan, eivätkä alitajuisesti uskalla hakata niitä maata vasten, naarmuttaa niiden pintaa tai kuluttaa niitä muuten. He haluavat pitää mailat kiiltävinä ja uudenveroisina. Golfmailat ovat kyllä kauniita, ja niistä haluaakin pitää hyvää huolta. Mutta niitä ei tarvitse käsitellä hellävaroen. Ne ovat työkaluja. Sama koskee vihreää nurmea, jolla pelaamme: ota reippaasti divotti. Ne on helppo korvata.

2. Etsi parempia pelikavereita.

Olen pelannut ja harjoitellut paljon Tiger Woodsin kanssa. Tigerin lyömiä rautalyöntejä ei tietenkään kukaan nainen tai edes suurin osa miehistä pysty toistamaan, mutta se ei estänyt minua yrittämästä pelata kuten hän. Hiljalleen pieniä osia Tigerin tekniikasta hiipi osaksi minun peliäni. Kun matkin tapaa, jolla hän muokkasi lyöntejä sekä kontrolloi spinniä ja lentokaarta, aiemmin kilpailutilanteessa vaikeilta tuntuneet lyönnit onnistuivat helpommin.

Olin ykkössijalla LPGA:n griiniosumien tilastossa vuonna 2010, mikä on osaksi sen ansiosta, että olen pelannut mahdollisimman paljon golfia jonkun kanssa, joka on niin paljon minua parempi pelaaja. Kun etsit peliseuraksesi klubin parhaan pelaajan, huomaat pelitasosi paranevan huomattavasti.

3. Opettele hallitsemaan ”siirtymälyönnit”.

Rautalyönneissä päätavoitteena on tarkkuus, erityisesti lyhyillä raudoilla. Mutta monesti raudoilla lyödään lyöntejä, joita minä kutsun ”siirtymälyönneiksi”: pallo vain siirretään eteenpäin paikasta A paikkaan B. Tällainen lyönti voi olla välilyönti par-5:lla, avauslyönti vaikealla par-3:lla tai lyönti griinin leveimpään kohtaan haastavalla par-4:llä.

Älä koskaan pidä siirtymälyöntejä itsestäänselvyyksinä. Jos laiskuuttasi svingaat aivan miten sattuu, jäljelle jää hankalan mittainen lyönti ja missaat monia griinejä, joihin tavallisesti olisit osunut. Muista keskittyä kaikkiin rautalyönteihin huolimatta siitä, että ne välillä saattavat vaikuttaa merkitysettömiltä.

4. Kuuntele sydäntäsi.

Vuoden 2010 Bell Micro LPGA Classicissa jouduin uusintarei’ille Se Ri Pakin ja Brittany Lincicomen kanssa. Toinen uusintareikä oli par-4, jonka lipunpaikka oli vaikea. Draivini jälkeen olin loistavassa paikassa, josta saatoin tykittää lipulle. Missasin griinin väärään paikkaan, enkä saanut palloa reikään yhdellä chipillä ja putilla, joten Se Ri nousi voittajaksi.

Kisan jälkeen huomasin, että järkevämpää olisi ollut tähdätä griinille lipusta kauemmas ja ottaa riski pidemmän putin kanssa. Toisaalta on olemassa sanonta: ”Älä koskaan kadu sellaista, minkä jätit tekemättä.” Minä kaduin riskinottoa ja häviämistä, mutta jos olisin pelannut varman päälle ja hävinnyt silti, olisin katunut vieläkin enemmän. Kun kuuntelet sydäntäsi ja järkeäsi, suosi sydämesi ääntä.

5. Tee rangesta kuntosali.

Viime vuonna Shark Shootoutissa tv-haastattelija kehui Greg Normanin hyväkuntoista olemusta. Greg kiitti haastattelijaa mutta sanoi sitten, etteivät hänen golflihaksensa olleet hyvässä kunnossa, koska hän ei juuri ollut pelannut viimei aikoina. Se oli tärkeä huomautus, sillä ainoa tapa kasvattaa golfiin tarvittavaa voimaa on pelaaminen ja pallojen lyöminen.

Rangeharjoittelu lisää voimaa käsissä, ranteissa ja kyynärvarsissa paremmin kuin mikään lihasharjoite kuntosalilla. Käveleminen tekee jaloille ihmeitä, ja kiertyminen ja kääntyily vahvistaa keskivartaloa. Rautalyönnin – bägisi painavimman mailan – osumahetkellä maanpinnan vastuksen tunteminen on kaikkein parasta golfkuntoharjoittelua.

Norjalainen

Norjalainen Pettersen on atleettinen ja vahva pelaaja.

6. Opettele lyömään lyöntejä, joita et osaa selittää.

Ihailen suuresti Phil Mickelsonin wedgelyöntejä, ja kunnioitan hänen selityksiään lyöntien toteuttamisesta. Mutta en ole varma, osaako edes Phil selostaa uskomattomampia lyöntejään. Uskon niiden olevan alitajuisia sekä täynnä tunnetta ja mielikuvitusta. Hän on kuin pianonsoittaja, joka vain antaa käsiensä toimia.

Kun harjoittelet lyhyillä raudoilla ja wedgeillä, yritä päästä Philin tavoin pisteeseen, jolloin lyönti perustuu tunteeseen. Kun et pysty selittämään muille, miten onnistuit lyömään wedgellä raffista puhtaasti – mutta olit aivan varma siitä, että lyönti onnistuisi – tiedät rautapelisi kehittyvän.

7. Tarkista tähtäyksesi kaltevilla alustoilla.

Olen pelannut Evian Mastersin Ranskassa niin monesti, että kisamuistot alkavat sekoittua toisiinsa. En ole koskaan voittanut siellä, mikä osaksi johtuu siitä, etten ole opppinut pelaamaan kunnolla kaltevilta alustoilta. Ensimmäisen yhdeksän reiän aikana pallo on lähes joka lyönnillä jalkojen alapuolella, ja takaysillä tilanne on päinvastainen. Se tekee minut hulluksi, ja selvää on, että näissä lyönneissä ratkaisevaa on tähtäys.

Sivumäessä tähtäystä pitäisi muuttaa jopa yli 25 metriä, koska muutokset svinvissä ja rinteessä vaikuttavat lyöntipinnan suuntaukseen. Olen vähitellen oppinut muuttamaan svingiäni mahdollisimman vähän mutta tähtäystä sitäkin enemmän.

8. Käytä pallon lentokaarta.

Lyön palloa luontaisesti korkeassa kaaressa, mistä on hyötyä erilaisilta alustoilta lyötäessä tai lähestymisissä, joissa lippu näkyy huonosti. Mutta korkean kaaren lyöminen vaatii voimaa ja vauhtia. Jos et pysty tuottamaan kumpaakaan, älä yritä lyödä pallo korkealle pakotetusti siirtämällä palloa eteenpäin alkuasennossa tai yrittämällä nostaa pallo ilmaan. Matalatkin lyönnit ovat tehokkaita – LPGA Tourilla on paljon pelaajia, jotka ovat kooltaan pieniä mutta jotka osaavat mestarillisesti pomputella pallon griinille tai pysytellä tuulen alla. Mikä luonteva lentokaaresi onkin, älä vastustele sitä.

9. Tiedä missä rautasi loppuvat ja hybridisi alkavat.

Draiverilla mailanpäännopeuteni on yli 155 kilometriä tunnissa, ja rautaseiskalla lyöntini lentokantama on 141 metriä. Rautasettini päättyy rautaneloseen, olen korvannut rautakolmosen ja -kakkosen hybrideillä. Miehet svingaavat keskimäärin hitaammin kuin minä, minkä vuoksi heidän pitäisi pelata vieläkin useammalla hybridillä, ehkä 5-hybridillä tai jopa 6-hybridillä.

Tourilla hybridit ovat niin suosittuja, että monen pelaajan bägi on alkanut näyttää kukkaruukulta, josta lukuisat mailahuput rönsyilevät ympäriinsä. Monet näistä pelaajista lyövät hybrideillään tarkemmin kuin pro-am-partnerinsa wedgeillään. Hybridit ovat pysäyttämätön golftrendi. Älä taistele sitä vastaan – paitsi jos et välitä korkeista, suorista ja pitkistä lentokaarista.

10. Viimeistele lämmittelyrutiinisi.

Monet pelaajat noudattavat suurin piirten samaa lämmittelyrutiinia. He lyövät wedgeillä, käyvät läpi rautamailansa ja lopettavat draiveriin. Oma lämmittelyni on samankaltainen, mutta olen keksinyt lisärutiinin, josta on ollut paljon apua. Kun olen lopettanut draiverilla, lyön peruslyönnin rautakutosella ja otan lasermittarilla lyönnistä tarkan mitan. Sitten teen saman rautavitosella, 2-hybridillä ja puukolmosella. Lyön palloa eri tavoin joka päivä riippuen sääoloista ja omista tuntemuksistani. Rutiini auttaa minua lähtemään kierrokselle varmana siitä, että tiedän tarkalleen pelini kunnon.

Teksti Suzann Pettersen ja Guy Yocom / Valokuvat Jensen Larson

Artikkeli on julkaistu 3/11 Golf Digestissä

#Digest#

Lisää aiheesta

Tilaa Golfpisteen uutiskirje